Supersankari Ladybug (oik.) muuttaa sukupuoliodotuksia.
Tämä kolahti: Pikkutyttöjen supersankarihahmo Miraculous Ladybug rikkoo sukupuoliroolit
Tytöt, jotka nyt saavat mallikseen oman Spiderman-vastineensa, pääsevät maailmassa vielä pidemmälle kuin isoäitinsä.
Lapsuuteni sankarihahmoja olivat muun muassa Tarzan, Mustanaamio ja Tex Willer. Viimeksi mainitun kielenkäyttö on vailla vertaa. Kun Willer viime tingassa älyää nitistää häntä vielä vaanivan roiston, hän puhaltaessaan lämpimän Coltin savua toteaa kylmänviileänä: "Tuo liero oli kierompi kuin korkkiruuvin niellyt kalkkarokäärme."
Olin nörtti ja viihdyin kirjastossa Hurriganes-vinyylejä kuunnellen ja sarjakuvia lueskellen. Mielikuvitusmaailmoihin taipuvana pidin myös Billy Binns ja ihmerillit -sarjakuvista. Idea Binnsissäkin oli sama kuin niin monessa muussakin Asterixista Hulkiin: päähenkilö on tavallinen kuolevainen, jolla kuitenkin on erityinen taikavoima. Binnsillä oli ihmelasit, joiden avulla hän pärjäsi koululiikunnassa ja kiusaajiaan vastaan. Supersankarihahmojen seikkailut tulivat kanaviksi käsitellä omaa kehittyvää tunne-elämää.
Nyt olen havainnut uuden ilmiön. Kun ennen vanhaan supersankarihahmot selvästi olivat pojille suunnattuja, havaitsin äskettäin itselleni uuden animaatiohahmon, joka nähdäkseni on tehty tytöille: Miraculous: Tales of Ladybug & Cat Noir.
Sen päähenkilö on tavallinen ranskalainen teinityttö Marinette Dupain-Cheng. Kun pahan valta ympäröi, tytöllä onkin supersankarivoimat, ja hänestä tulee Ihmeellinen Leppäkerttu, joka voittaa pahan. Marinetten kumppanina seikkailuissa on Adrien Agreste, joka oman taikavoimansa ansiosta muuntuu mustaksi kissahahmoksi Cat Noiriksi. Yhdessä he suojaavat Pariisia, jota uhkaa tarinan pahis Hawk Moth. Cat Noir ei kuitenkaan tiedä, että Ladybug on oikeasti Marinette, eikä Ladybug tiedä, että Cat Noir on oikeasti Marinetten ystävä Adrien. Mikään paha mahti ei mahda mitään neuvokkaalle Leppäkertulle ja hänen apurilleen Cat Noirille.
Näkymät ovat puhdasta James Bondia pikkutytöille.
Jo 1920-luvun Disney-animaatioissa oli hurjia perspektiivivaihdoksia, joita elokuvateollisuus pystyi vasta paljon myöhemmin tietokoneiden ansiosta toistamaan. Miraculouksen supersankarikohtauksissa kantapääperspektiivi vaihtuu millisekunneissa pilvenpiirtäjäkorkeuteen ja siitä vielä liki metafyysisiin ulottuvuuksiin sarjan pahan voiman möristessä ilkeyksiään. Näkymät ovat puhdasta James Bondia pikkutytöille.
Netflixissä näkyvä sarja sai ensi-iltansa jo vuonna 2015. Se on tarkoitettu 7-vuotiaille. Sen tausta on internetin perusteella japanilaisessa manga-sarjakuvassa. Miraculousin on luonut yli 40-vuotias mies, pariisilainen animaattori Thomas Astruc.
Sarjan tunnuslaulu on mielestäni täynnä pikkutyttöenergiaa.
Paljon on puhuttu sukupuolineutraaliudesta. Olen ihan pihalla, mistä siinä keskustelussa on kysymys.
Miksi tämä kolahtaa minuun?
Paljon on puhuttu sukupuolineutraaliudesta. Olen ihan pihalla, mistä siinä keskustelussa on kysymys.
Tytöt ovat tyttöjä, pojat poikia, ja sillä sipuli. Mutta jotkut tytöt ovat rajumpia kuin jotkut pojat. Jotkut meistä ihmisistä ovat hyvin elämyshakuisia. Ja aivan ääritilanteissahan jokaisesta meistä voi täysin sukupuolesta riippumatta kuoriutua esiin piirteitä, joiden olemassaolosta emme ole tienneet mitään. Jokainen meistä tuntee aggressiota.
Aiemmin on näyttänyt siltä, että tytöille on tarkoitettu vain sellaisia malleja kuin Anniina Ballerina, My Little Pony tai Barbie. Mutta nykyään pikkutytöille on oma Spiderman-vastine. Bisnekseen kuuluvat supersankarinukkehahmot. Ne takuulla laajentavat tajuntaa sen sijaan, että edelleen leikittäisiin pelkillä barbienukeilla.
Koko jutun juju on mielestäni siinä, että päästään eroon ajatuksesta, jonka mukaan tyttöjen pitää olla kilttejä, ja että vain poikien kuuluu olla luontaisesti raisuja. Joku voi tietysti sanoa, että kyllähän tytötkin saavat lukea Hämähäkkimiestä. Totta kai. Mutta ei se Miraculous ainakaan ole keneltäkään pois.
Tulevaisuuden maailmasta tulee tasa-arvoisempi, kun naisilla on entistä enemmän taitoja kanavoida sisäiset voimansa rakentavasti ulospäin. Siinä lasikatot vielä helisevät.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Luoma: Barbie-elokuva kertoo siitä, kuinka tyttöjen jutut eivät ole koskaan pinnallisia
PuheenvuorotNaiset miettivät paljon sitä, mitä viestittävät ulkonäöllään. Sen perusteella on kuitenkin mahdotonta päätellä ihmisestä yhtään mitään.
Vauvojen ja taaperoiden festari valtaa Vantaan
Ajankohtaista
