null Lauttasaarelainen palomies aikoo soutaa 900 kilometriä Kööpenhaminasta Helsinkiin – vene siunataan kotikirkossa

Pimeällä laivat pystyvät havaitsemaan Saarion veneen AIS-järjestelmän avulla. AIS saa virtaa aurinkopaneelista, jonka tuottamalla sähköllä voi ladata myös kännykän.

Pimeällä laivat pystyvät havaitsemaan Saarion veneen AIS-järjestelmän avulla. AIS saa virtaa aurinkopaneelista, jonka tuottamalla sähköllä voi ladata myös kännykän.

Hyvä elämä

Lauttasaarelainen palomies aikoo soutaa 900 kilometriä Kööpenhaminasta Helsinkiin – vene siunataan kotikirkossa

Kilpasoutajana tunnettu Jari Saario viettää kolme viikkoa nousematta maihin.

Millainen veneesi on?

– Se on 7,5-metrinen soutuvene, joka on tehty kilpaveneen runkoon. Liukumapinta on pitkä, ja keula ja perä on katettu. Keulassa tavarat pysyvät kuivina, kun roiskevettä lentää paljon. Takana on makuutila. Vene on yhdeksän millimetriä paksua mahonkivaneria, kansi kuusimillistä. Syväys on vain kymmenen senttimetriä, koska köliä ei ole.

Kuinka pitkiä päivämatkoja teet ja mitä reittiä aiot soutaa?

– Aion soutaa 12-14 tuntia päivässä rauhallista tahtia kolmen viikon ajan. Soudan lyhintä reittiä: Kööpenhaminasta Ruotsin rannikkoa pitkin Öölantiin, sieltä Gotlantiin, ja siitä yli Viron rannikolle. Virosta soudan kotiin Lauttasaareen. Riippuu tietysti tuulista. Kovassa vastatuulessa joutuu soutamaan kovaa pysyäkseen edes paikallaan.

– En pysty soutaessani seuraamaan sääennusteita, mutta kaverit seurailevat puolestani tuulia ja virtoja ja viestittävät minulle. Kännykän kenttää tuskin on koko ajan. Navigointiin käytän karttaplotteria ja AIS-järjestelmää, joihin saan sähköä aurinkopaneeleista. AIS:n avulla laivat havaitsevat minut sumussakin  ja minä laivat.

Jari Saario suodattaa matkalla juomavetensä merivedestä tällä laitteella.

Jari Saario suodattaa matkalla juomavetensä merivedestä tällä laitteella.

Miten vesi ja ruoka riittävät?

– Vettä ei mahdu veneeseen kovin paljon, joten suodatan merivedestä juomavettä jalalla pumpattavalla suodattimella. Siihen menee pari tuntia päivässä. Keitän vettä pienellä Primus-keittimellä ja kaadan kuuman veden suoraan kuivamuonapussiin. Aion pärjätä 6000 kalorilla päivässä.

– Syön silloin, kun tuuliolot sen sallivat, ja sama pätee nukkumiseen. Silloin lasken ajoankkurin pitämään venettä suunnassa, kun on sopivan kevyt myötätuuli. Toivottavasti ei tarvitse valvoa yli kolmea vuorokautta peräkkäin. Yritän tulla koko matkan ilman rantautumista, mutta en ota siitä pakkomiellettä. Jos ruoka tai vesi loppuu, sitä on haettava lisää.

Onko sinulla huoltovenettä?

– Ei, olen yksin. Minulla on ”hätänappi” eli satelliittiyhteydellä toimiva in-reach-laite, jolla voi lähettää myös tekstiviestejä. Muita turvavarusteita ovat hätäraketit, äänitorvi ja kuivapuku, joka päälläni voin soutaa kovassakin merenkäynnissä.

Miksi haluat tehdä näin hurjan soutumatkan?

– Haluan testata omia rajojani. Pelkkä urheilusuoritus ei niin kiehdo, mutta tässä on aikamoinen seikkailu mukana. Ihmiset ovat seikkailuhenkisiä. Moni tykkää seurata tällaista matkaa, ja se voi innostaa ja motivoida kokeilemaan jotain omaa juttua.

Makuutila on hyvin pieni, mutta soutaja pystyy lepäämään siinä suorana.

Makuutila on hyvin pieni, mutta soutaja pystyy lepäämään siinä suorana.

– Palomiehenä ja kilpasoutajana treenaan kuin huippu-urheilija eli 10–15 tuntia viikossa. Töissä joudun usein nopeisiin tilanteisiin, jotka vaativat nopeita päätöksiä. Niitä tulee varmaan matkallakin vastaan. Valvomista olen treenannut vuorotöissä jo 16-vuotiaasta asti eli 31 vuoden ajan.

Pyysit pastori Annette Markkusta siunaamaan veneesi matkaan. Miksi?

– Minun lapseni ja Annetten lapset ovat koulukavereita. Ajattelin kyllä ensin jotain ihan pienimuotoista juttua, mutta nyt siunaus tapahtuu Lauttasaaren kirkonmäellä messun yhteydessä. Tuon veneen sinne trailerilla. Saan myös mukaani pienen puisen ristin, jonka kiinnitän veneen kompassiin.

– Reissu on totta kai fyysisesti raskas, mutta vielä enemmän se kysyy henkistä kanttia.

Millainen on iltarukouksesi?

En rukoile joka ilta. Jos rukous joskus unohtuu, se ei ole minusta niin huono juttu eikä vaikuta uskoon mitään. Tavallaan iltarukous on se, kun kuulen lasten rukoilevan illalla.

Maallinen ja taivaallinen ”hätänappi”: satelliittiviestintälaite ja seurakunnan lahjoittama risti.

Maallinen ja taivaallinen ”hätänappi”: satelliittiviestintälaite ja seurakunnan lahjoittama risti.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.