Ilomantsista Vantaalle muuttanut Akseli Haaranen löysi ensin tiensä jumalanpalveluksiin Tikkurilan kirkolle. Tammikuussa 2026 hän aloittaa nuorten miesten raamattupiirin toisena vetäjänä.
Akseli Haaranen, 21, tekee ristinmerkin ennen huimia uimahyppyjään ja käy kirkossa – moni nuori mies toivoo, että kirkko haastaisi ja ohjaisi
Tikkurilan seurakunta sai lisää ymmärrystä nuorten miesten hengellisyydestä teettämällä aiheesta oman tutkimuksen.
Kun Akseli Haaranen, 21, valmistautuu uimahyppyyn erityisen korkealta tai aikoo kokeilla jotakin uutta temppua, hänellä on tapana tehdä ristinmerkki.
– Se rauhoittaa, Haaranen kertoo.
Freestyle-uimahyppyharrastus, jossa veteen hypitään esimerkiksi kallioilta ja silloilta, vaikutti siihen, että Haaranen muutti Ilomantsista Pohjois-Karjalasta pääkaupunkiseudulle. Vantaalle muutettuaan hän löysi paikkansa Tikkurilan seurakunnasta.
– Jo Ilomantsissa olin alkanut käydä kirkossa ja kiinnostua uskonasioista. Muuton jälkeen tulin aika nopeasti Tikkurilan kirkolle. Käytyäni pari kertaa messussa sain rohkeutta mennä kirkkokahveille, ja siellä pappi Jarkko Korhonen tuli juttelemaan. Hänestä tuli hyvä ensivaikutelma, ja hän otti lämpimästi vastaan.
Vuonna 2025 Haaranen kävi nuorille aikuisille suunnatun Alfa-kurssin, jolla käydään läpi kristinuskoon liittyviä perusjuttuja ja keskustellaan niistä. Tammikuussa 2026 hän aloittaa nuorten miesten raamattupiirin toisena vetäjänä kotiseurakunnassaan Tikkurilassa.
Akseli Haaranen harrastaa freestyle-uimahyppyjä eli kartsaamista ja tekee niistä videoita someen ja YouTubeen. Norjalaislähtöinen laji tunnetaan maailmalla myös nimillä deathdiving ja dødsing. Haaranen pitää hallussaan Suomen korkein kartsa -ennätystä, sillä hän on hypännyt 32,5 metristä kalliolta veteen. Ristinmerkki ennen vaativaa hyppyä antaa turvaa.
Nuori mies pohtii uskoa ja miehuutta
Poikien ja nuorten miesten kasvava kiinnostus kristinuskoa kohtaan on viime vuosina pantu merkille kirkoissa ympäri maailmaa, ja se on noussut esiin tutkimuksissa.
Saadakseen lisätietoa ilmiöstä Tikkurilan seurakunta teetti vuonna 2024 haastattelututkimuksen 18–32-vuotiaille miehille, joita kristinusko ja sen arvot kiinnostavat. Osallistujia etsittiin muun muassa Tiktokista, opiskelija- ja peliyhteisöistä ja Instagramin välityksellä. Haastattelututkimuksen toteutti tutkija ja viestintästrategi Jaana Haapala tutkimus- ja konseptitoimisto Funckista. Haastateltavia löytyi sekä Vantaalta että muualta Suomesta.
Hengellisyyden lisäksi 32:ssa haastattelussa nousi esiin myös pohdinta miehuudesta ja maskuliinisuudesta. Nämä teemat myös jossakin määrin kytkeytyvät toisiinsa.
– Kristinusko tuo näille miehille valoa ja ohjausta. Termi ”ohjaus” toistui miesten puheissa. He kertoivat siitä, että ei ole oikein enää instituutioita, jotka ohjaisivat nuoria miehiä, armeijaa lukuun ottamatta. Kristinuskossa on elementtejä, jotka voisivat antaa suuntaa siihen, mitä on olla kunnon mies. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he haaveilisivat patriarkaalisesta alistussysteemistä, Haapala painottaa.
Kristinuskossa miehiä puhuttelivat vakaus, perinteiset arvot ja sen haastavuus.
– Kirkossa usein sanotaan, että sinä riität, olet hyvä ja sinua rakastetaan. Mutta entä sitten? Miehet kaipaavat askelmerkkejä kasvuun. Ei vaatimalla, vaan ohjaamalla, vierellä kulkemalla, ymmärtämällä ja tukemalla.
Rukoileminen ja Raamatun lukeminen ovat osa Akseli Haarasen arkea. Toisessa kädessä ovat rukoushelmet.
Usko on oma valinta
Kiinnostus kristinuskoon ei enää yleensä tule kodin perintönä, vaan voi enemmänkin olla vastakulttuuria sille, mihin miehet ovat kasvaneet.
– Vanhemmat ovat ehkä piilottaneet uskonsa tai eivät ole kastaneet lasta, kun ovat ajatelleet, että lapsi saa sitten myöhemmin itse päättää. Tämä on nyt sitten sitä, että he itse päättävät, Jaana Haapala kertoo.
Akseli Haarasen lapsuudenperheessä kirkkoon kuuluttiin, joulukirkossa käytiin ja uskontoa arvostettiin. Iltarukouksenkin hän muistaa, mutta ei uskonto silti ollut vahvasti läsnä arjessa, hän ajattelee. Rippikoulu oli hyvä kokemus ja uskon asiat tulivat esiin armeijassa.
– Kun oltiin metsässä nuotion äärellä ja pappi puhui, se tuntui tosi hengelliseltä.
Jumalanpalvelukseen lähteminen vaati Haaraselta rohkeutta. Pian hän alkoi kuitenkin huomata, että kirkossa käyminen vaikutti elämään ja siihen, että aikaisemmin tylsältä tuntuneet sunnuntait alkoivat tuntua merkityksellisiltä.
Elämään on tullut tietynlainen rauha. Oma käyttäytyminen ja se, miten kohtelee muita ihmisiä, on parantunut.
Haaranen lukee Raamattua ja rukoilee säännöllisesti. Käytössä on ollut myös raamattusovellus ja ääniraamattu. Usko on antanut rauhaa sekä luottamusta siihen, että kaikella on tarkoituksensa ja kaikki järjestyy, kun on sen aika.
– Elämään on tullut tietynlainen rauha. Oma käyttäytyminen ja se, miten kohtelee muita ihmisiä, on parantunut.
Haaranen on myös huomannut, että hän on aiempaa kiitollisempi.
– Monia asioita voisi pitää ihan perusasioina, mutta olen kiitollinen pienistäkin jokapäiväisistä jutuista. Välillä pitää osata pysähtyä hetkeksi ja miettiä, mitä kaikkea minulla jo on, eikä vaan sitä, mitä voisi olla.
– Tykkään puhua uskosta avoimesti ja rehellisesti. Voin kutsua ihmisiä mukaan, mutta en halua painostaa tai tyrkyttää mitään, Akseli Haaranen sanoo.
Miehet kaipaavat toistensa seuraa
Jaana Haapalan tekemässä tutkimuksessa nousi esiin myös se, että nuoret miehet kaipaavat kaltaistensa seuraa – yhteisöä johon kuulua, mutta myös vertaistukea, kuten ihmiset ylipäätään. Tätäkin kristinusko voi tarjota.
– Miesporukassa koettu yhteys on hoitavaa. Niissä voi kysyä kaverilta, että miten olet tietyssä tilanteessa tehnyt tai pärjännyt, Haapala sanoo.
Tikkurilan seurakunta sai Haapalan tutkimuksesta arvokasta lisäymmärrystä nuorten miesten hengellisyydestä. Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvastin mukaan saatua tietoa on pyritty hyödyntämään siinä, millaista toimintaa seurakunta tarjoaa.
– Meillä aloitettiin nuorille aikuisille suunnattu Alfa-kurssi, joka veti hyvin väkeä. On ollut nuorten aikuisten raamis ja leiri. Nyt alkaa nuorten miesten raamattupiiri, Silvast sanoo.
Aineisto ei tuonut esiin suuria yllätyksiä, mutta miehuuden pohdinnan ja ohjauksen tarpeen korostuminen kiinnittivät myös Silvastin huomion.
– Jonkinlaista ohjausta ja esimerkkiä miehenä elämisestä, sitä kristilliset yhteisöt pystyvät tarjoamaan.
Akseli Haaranen kokee, että omassa kaveripiirissä usko on monelle etäinen asia, mutta ei siitä puhuminen ole silti vaikeaa.
– Kyllä heitä kiinnostaa, miksi teen tiettyjä juttuja ja mitä vaikutuksia sillä on. Tykkään puhua uskosta avoimesti ja rehellisesti. Voin kutsua ihmisiä mukaan, mutta en halua painostaa tai tyrkyttää mitään.
Haaranen uskoo, että tulevaisuudessa yhä useampi nuori aikuinen voi löytää tiensä kirkolle.
– En tiedä, vaikuttaako maailmantilanne vai mikä, mutta minusta se on hyvä juttu, että nuoret kiinnostuvat yhä enemmän kristinuskosta.
Jaana Haapalan tekemään tutkimukseen perustuva artikkeli Missä olet Adam? – kirkon etsikkoaika nuorten miesten hengellisessä liikehdinnässä on luettavissa kokonaisuudessaan Tieteellisen aikakauskirjan Uskonto, katsomus ja kasvatus -numerosta (1/2025).
Nuorten miesten raamattupiiri parittomien viikkojen torstaina 15. tammikuuta alkaen klo 17–18 Tikkurilan kirkolla, yleensä Joosef-tilassa.
Alfa-kurssi nuorille aikuisille 22.1. alkaen klo 17–18.45. Alfa-kurssilla pohditaan rennossa hengessä yhdessä suuria kysymyksiä elämästä, uskosta ja Jumalasta. Tapaamisissa ruokaillaan keskustelun lomassa. Kurssi sopii sekä omaa uskoa etsiville että yleisesti elämän- ja uskonkysymysten pohtimisesta kiinnostuneille. Ilmoittautuminen 20.1. mennessä Mari Chaulagaille, p. 050 4147234 / mari.chaulagai@evl.fi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Atro Juneja halusi liittyä kirkon jäseneksi hyvissä ajoin ennen rippileiriä – päätökseen vaikuttivat oma pohdinta ja netin algoritmit
HengellisyysKastetta ja kirkkoon liittymistä edelsi muun muassa Raamattuun perehtyminen. ”En kääntyisi uskoon tietämättä, mistä se kertoo”, Atro Juneja sanoo.
