null Amnesty: Useissa maissa loukattiin viime vuonna ihmisoikeuksia koronatoimien varjolla – lähisuhdeväkivalta lisääntyi Suomessa ja muissa maissa

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus vuodelta 1948 on YK:n ihmisoikeustyön perusta. Sitä on täydennetty myöhemmin muilla ihmisoikeussopimuksilla. Kuvalähde: Getty Images/Istock

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus vuodelta 1948 on YK:n ihmisoikeustyön perusta. Sitä on täydennetty myöhemmin muilla ihmisoikeussopimuksilla. Kuvalähde: Getty Images/Istock

Amnesty: Useissa maissa loukattiin viime vuonna ihmisoikeuksia koronatoimien varjolla – lähisuhdeväkivalta lisääntyi Suomessa ja muissa maissa

Korona heikensi ihmisoikeustilannetta koko maailmassa vuonna 2020.

Maailman suurin ihmisoikeusjärjestö Amnesty International analysoi raportissaan ihmisoikeuksien tilaa vuonna 2020. Siinä käydään yksityiskohtaisesti läpi 149 maata.

Lähisuhdeväkivalta lisääntyi

Raportin mukaan niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa lähisuhdeväkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt. Suomessa monet väkivallan uhreja auttavat palvelut ovat olleet pandemian myötä kokonaan katkolla tai niihin on ollut vaikeampi päästä.

Esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liitosta haettiin apua lähisuhdeväkivaltaan 11 500 kertaa, kun edellisenä vuonna 2019 luku oli 7 400. Myös poliisille tulleet kotihälytykset ovat lisääntyneet.

Edistysaskelista mainitaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan toimintaohjelma, jonka hallitus julkaisi vuoden 2020 lopulla. Raportti mainitsee myös kolme uutta Seri-tukikeskusta, eli Ouluun, Poriin ja Rovaniemelle avatut seksuaaliväkivallan uhrien tukikeskukset.

Monen perusturva ei riittänyt elämiseen

Oikeus sosiaaliturvaan on ihmisoikeus. Amnestyn vuosiraportti nostaa esille Suomen riittämättömän perusturvan, joka on saanut moitteet viimeksi maaliskuussa 2021 YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitealta (TSS-komitea). Amnestyn Suomen osaston mukaan riittämättömiä ovat esimerkiksi minimitason äitiys- ja sairauspäiväraha sekä työmarkkinatuki.

Pandemia on vaikeuttanut Suomessa sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa olevien tilannetta entisestään. Hallitus on vastannut tilanteeseen väliaikaisilla sosiaaliturvan parannuksilla, mutta ne eivät kuitenkaan ole riittäviä.

Turvapaikanhakijoiden perheenyhdistäminen on vaikeaa

Suomesta kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistäminen on edelleen hyvin vaikeaa eikä prosesseissa huomioida riittävästi lapsen oikeuksia, todetaan vuosiraportissa. Korkea toimeentuloedellytys tekee perheenyhdistämisestä lähes mahdotonta. Kahden aikuisen ja kahden lapsen perheeltä edellytetään yhteensä noin 2600 euron kuukausituloja.

Lisäksi Suomi sulkee turvaa hakevia lapsia säilöön ja palauttaa ihmisiä maihin, joissa he ovat vaarassa kohdata vainoa tai muuta epäinhimillistä kohtelua.

Säilöönottoyksikkö Helsingin Metsälässä on suljettu paikka. Turvapaikanhakija voidaan määrätä sinne, jos hänen henkilöllisyytensä on epäselvä tai hänen epäillään vastustavan maasta poistamistaan.

Tuplatuomioita totaalikieltäytyjille

Raportissa nostetaan esille myös aseistakieltäytyjien kohtelu. Hälyttävää on se, että siviilipalveluksesta kieltäytyneitä ja kertaalleen tuomioistuimesta vapauttavan päätöksen saaneita henkilöitä on tuomittu uudelleen samasta rikoksesta. Heitä oli viime vuonna ainakin 19. Tuomio toteutettiin yleensä jalkapantavalvontana. 

Raportin mukaan siviilipalveluksen pitkä kesto, jopa kaksi kertaa pidempi kuin lyhin aseellinen palvelus, on syrjivä ja rangaistuksen luonteinen.

Useissa maissa loukattiin viime vuonna ihmisoikeuksia koronatoimien varjolla.

Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro kommentoi vuosiraporttia tiedotteessa:

– Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi. Pandemian aikana ja sen jälkeen on erityisen tärkeää satsata ihmisoikeuksien turvaamiseen ja epätasa-arvoisten rakenteiden purkamiseen.

– Jokaisen poliittisen päätöksen ihmisoikeusvaikutukset on arvioitava kuntatasolla, lainsäädännössä ja valtion budjetissa, vaatii Laajapuro.

Ihmisoikeusloukkauksia pandemian varjolla

Amnestyn vuosiraportin mukaan useissa maissa loukattiin viime vuonna ihmisoikeuksia koronatoimien varjolla.

Esimerkiksi koronaan liittyvää kommentointia tai hallitusten toimien kritisointia on pyritty rajoittamaan toistuvasti. Unkarissa rikoslakia muutettiin ja maa otti käyttöön jopa viiden vuoden vankeusrangaistukset ”väärän koronatiedon levittämisestä”.

Bahrainissa, Kuwaitissa, Omanissa, Saudi-Arabiassa sekä Arabiemiraateissa pandemiaa on käytetty ihmisten sananvapauden rajoittamiseen. Hallituksen koronatoimia kommentoivista sosiaalisen median julkaisuista on nostettu syytteitä, joita on perusteltu väärän tiedon levittämisellä.

Pandemian aikana viranomaisten liiallinen voimankäyttö on lisääntynyt monessa maassa. Ulkona liikkuvia ihmisiä ja mielenosoittajia on kohdeltu väkivaltaisesti ja kuolettavalla voimalla. Brasiliassa poliisi tappoi ainakin 3 181 ihmistä tammikuun ja kesäkuun välillä – arviolta siis 17 kuolemaa päivässä.

Kun mediahuomio on keskittynyt koronaan, jotkut maat ovat jatkaneet sen varjossa ihmisoikeusloukkauksia. Kiinassa uiguureja ja muslimivähemmistöä vainotaan yhä. Uusi turvallisuuslaki vaikuttaa Hongkongin asemaan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan mahdollisuuksiin. Intiassa aktivistien koteihin on tehty ratsioita terrorismin vastaiseen lainsäädäntöön nojaten.

Amnestyn mukaan koronavuoden aikana nähtiin myös ihmisoikeusvoittoja, kuten Argentiinan aborttilaki, Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n aloittama tutkinta epäillyistä sotarikoksista Afganistanissa sekä massaliikkeet ihmisoikeuksien toteutumiseksi: Black Lives Matter -protestit ympäri maailmaa ja Nigerian #EndSars -mielenosoitukset.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi