Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen kaljamme – Martti Luther piti olutta hyvänä keinona pirun karkottamiseen
Oletko ajatellut juoda kesällä olutta? Marketin oluthyllyllä tarkkasilmäinen voi tavata munkin tai piispan.
Kirkon uudistuksen alulle pannut 1500-luvun munkki Martti Luther oli sitä mieltä, että jos raskasmielisyyden henkeä – eli itse pirua – ei saa karkotettua rukouksen avulla, on otettava käyttöön kovemmat keinot ja etsiydyttävä sinne, missä on soittoa ja laulua, hyvää seuraa ja hyvää olutta. Luther piti olutta jokapäiväisenä leipänä, jota kristityt Isä meidän -rukouksessa Jumalalta hartaasti pyytävät.
Tämä tuli mieleeni, kun lähikaupassani itähelsinkiläisessä marketissa näkökenttääni sattui yhdellä silmäyksellä peräti neljä erilaista olutta, joiden kaikkien etiketeissä komeili joko munkki tai piispa. Siinä ei ole sinänsä mitään ihmeellistä, sillä luostareissa on pantu olutta iät ja ajat, varsinkin sen verran pohjoisemmissa luostareissa, että viiniköynnökset eivät viihdy niiden mailla.
Münchenin munkkien mielijuoma
Paulaner Weissbier on müncheniläinen vaaleansamea vehnäolut, jota paikalliset munkit ovat valmistaneet jo 1600-luvun alussa. Ensimmäinen kirjallinen dokumentti tästä Neudeck ob der Au -luostarissa pannusta oluesta on vuodelta 1634. Ne oluet, joita munkit eivät juoneet itse, jaettiin köyhille, ja jos sen jälkeen vielä jäi jotakin, loput myytiin luostarin oluttuvassa.
Oluen nimi Paulaner viittaa munkkiveljestön perustajaan italialaiseen Franciscus Paolalaiseen, jota ei pidä sekoittaman tunnetumpaan maanmieheensä ja niin ikään veljestön perustajaan Franciscus Assisilaiseen.
Eteläsaksalaisen Münchenin kaupungin nimi merkitsee suomeksi munkkeja. Tämä selittyy sillä, että koko kaupunki on aikoinaan syntynyt luostarin ympärille. Siksi Münchenin vaakunassa on munkin kuva.
Vähäisimpien veljien vehnäherkku
Franziskaner Weissbierin etiketissä poseeraa ruskeaan kaapuun sonnustautunut munkki. Hän kuuluu fransiskaaniveljestöksi kutsuttuun yhteisöön, jonka italialainen Franciscus Assisilainen perusti 1200-luvun alussa. Veljestön virallinen nimi on Ordo Fratrum Minorum eli vähäisimpien veljien sääntökunta.
Paulanerin lailla myös fransiskaaninen vehnäolut tulee Münchenistä. Sikäläiset fransiskaanit ovat todistetusti toimittaneet vehnäoluttaan paikalliselle panimolle jo vuonna 1397.
Vastikkeeksi fransiskaaniveljet todennäköisesti saivat panimon omia tuotteita, sillä heidän sääntönsä kieltää rahan vastaanottamisen. Fransiskaanien sääntö myös edellyttää veljestön jäseniltä, että heidän on oltava rakastettavia ja hilpeitä. Alkon sivuilla Franziskaner Weissbieriä kuvaillaan ”hedelmätorttuiseksi”.
Karmeliittakaljaa jo vuodesta 1367
Ruskean Karmeliten Kloster Gold -olutpullon etiketissä myhäilee kaksi munkkia. Vasemmanpuoleisen paljaaksi ajeltu päälaki eli tonsuuri näkyy kuvassa hyvin. Toisen munkin päälakea peittää pieni kalotti, zucchetto, jonka tarkoituksena alun perin oli lämmittää munkin paljasta kupolia. Tonsuuri oli katolisessa kirkossa hengenmiehille pakollinen kampaus vuoteen 1972 asti.
Ihan pelkästään silmät ja kädet ristissä istuvia saamattomia nahjuksia munkit eivät ole.
Karmeliitat keskittyvät hiljaiseen ja mietiskelevään elämäntapaan. Ihan pelkästään silmät ja kädet ristissä istuvia saamattomia nahjuksia he eivät silti ole. Oluen panemisen saksalaiset karmeliitat aloittivat jo vuonna 1367. Vuonna 1879 he myivät panimonsa, joka on jatkanut mietiskelevien munkkien perinnettä yksityisessä omistuksessa.
Karmeliten Kloster Gold on vaalea lager-olut.
Mihin sojottaa piispan sormi?
Englannin Kentistä tuleva kuparinpunainen Bishops Finger eli piispan sormi on tumma ale. Sen nimi ei viittaa Turun arkkihiippakunnan sinetissäkin kuvattuun piispa Henrikin sormeen, jonka talonpoika Lalli legendan mukaan katkaisi saadakseen piispansormuksen itselleen.
Verinen historia tällä englantilaisella piispansormellakin silti on. Se on saanut nimensä sormen muotoisista tienviitoista, jotka osoittavat Thomas Becketin haudalle.
Thomas Becket oli keskiaikainen Canterburyn arkkipiispa, joka kritisoi kovin sanoin Englannin kuninkaan tapaa päsmäröidä ja puuttua kirkon asioihin eikä hyväksynyt kuninkaan asemaa kirkon johdossa.
Arkkipiispa Becket sai maksaa näkemyksistään hengellään. Hänet surmattiin vuonna 1170.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Marraskuussa vietettävään martinpäivään liittyy hanhipaisti ja kertomus vastentahtoisesta piispasta
Hyvä elämäTänä vuonna martinpäivää vietetään Suomessa surumielisissä tunnelmissa.
