null Fransiskaanimunkki toi 1500-luvulla Brasilian-tuliaisinaan tupakan siemeniä Eurooppaan − ”Jos sitä käyttää liikaa, se tekee pään heikoksi kuten väkevä ­viini”

Fransiskaanimunkki ja tutkimusmatkailija André Thevet tutustui tupakanpolttoon Brasiliassa alkuperäisasukkaiden keskuudessa. 

Fransiskaanimunkki ja tutkimusmatkailija André Thevet tutustui tupakanpolttoon Brasiliassa alkuperäisasukkaiden keskuudessa. 

Fransiskaanimunkki toi 1500-luvulla Brasilian-tuliaisinaan tupakan siemeniä Eurooppaan − ”Jos sitä käyttää liikaa, se tekee pään heikoksi kuten väkevä ­viini”

Euroopan ensimmäiset tupakkaviljelmät kasvoivat ranskalaisen kirkon pihamaalla. Uutta kasvia ei nimetty löytäjänsä mukaan ja siitäkös munkki pahoitti mielensä. 

Keskellä kukkeinta konjakin kotiseutua, Cognacin hiippakunnan ytimessä, sijaitsee Angoulêmen kaupunki, jonka katedraalin puutarhassa viljeltiin tupakkaa ensimmäistä kertaa Euroopassa. Fransiskaanimunkki, tutkimusmatkailija ­André Thevet oli palannut vuodenvaihteessa 1556 Brasiliasta mukanaan tupakanlehtiä ja -siemeniä.

Hän istutti siemenet puutarhaansa ja alkoi kasvattaa yrttiä, jolle antoi nimen herbe angoumoisine eli Angoulêmen yrtti.

Thevet’n matka oli suuntautunut Ranskan Brasiliassa olevaan siirtokuntaan, joka sijaitsi nykyisen Rio de Janeiron lähellä. Alueen alkuperäisasukkaat olivat kertoneet kasvin olevan nimeltään Petun. Meille sana on tuttu petuniasta, joka on sekin koisokasvi perunan, tomaatin ja tupakan ­tapaan.

Tuo tupi-kieliryhmään kuuluva alkuperäiskielen sana tarkoitti siis alkujaan tupakkaa. Meidän tuntemamme sana tupakka puolestaan juontuu Karibianmeren alueen alkuperäisasukkaiden tainon kielen sanasta, jonka espanjalaiset väänsivät sitten muotoon tabaco.

Sanotaan, että se on hyvin terveellistä ja puhdistaa aivot tarpeettomista ajatuksista.

Näin ihmekasvia kuvasi André Thevet vuonna 1558 ilmestyneessä kirjassaan Singularités de la France antarctique (Ranskan antarktiksen erikoisuuksia):

”Heillä on myös salainen yrtti, jolle on annettu nimi Petun. Sitä arvostetaan sen monien ominaisuuksien mukaan. Tämän kasvin kuivattuja lehtiä kääritään palmupuun lehteen kynttilän muotoon ja sitten käärön toinen pää sytytetään ja savua saadaan nenään ja suuhun.”

”Sanotaan, että se on hyvin terveellistä ja puhdistaa aivot tarpeettomista ajatuksista. Sen lisäksi se pitää jonkin aikaa nälkää ja janoa. He käyttävät sitä myös halutessaan puhua salaisuuksia. Alueella asuvat kristityt ovat myös mieltyneet siihen, vaikkakaan se ei ole vailla vaaroja ennen kuin siihen tottuu. Tämä savu aiheuttaa nimittäin hikoilua ja heikotusta ja jopa huimausta, minkä itsekin koin, kun sitä kokeilin.”

Tuollainen on siis historian ensimmäinen kirjallinen kuvaus sikarin polttamisesta. Thevet lisää vielä, että ”jos sitä käyttää liikaa, se tekee pään heikoksi kuten väkevä ­viini”.

Tupakan ohella hän kuvasi kirjallisesti ensi kertaa myös monia muita Amerikan ihmeitä kuten ananasta ja maapähkinää sekä eläinkunnasta muun muassa laiskiaista ja tapiiria.

Vuosia sen jälkeen, kun palasin matkaltani, joku tyyppi, joka ei ollut edes käynyt siellä maassa, saa nimensä siihen kasviin.

Kuninkaallinen kosmografi André Thevet’stä tuli vuonna 1560, ja myöhemmin hänet nimettiin myös kuningatar Katariina de’ ­Medicin kuninkaalliseksi almunjakajaksi.

Thevet’n kunnia sai kuitenkin ankaran kolauksen, kun Ranskan Portugalin suurlähettiläs Jean Nicot toimitti kuningattarelle jauhettua tupakkaa tämän pojan päänsäryn parantamiseksi. Hoito tehosi, ja kunnianosoituksena ”lääkkeen” lähettäjälle kasvin nimeksi annettiin Herba Nicotiana.

Thevet loukkaantui verisesti. ”Vuosia sen jälkeen, kun palasin matkaltani, joku tyyppi, joka ei ollut edes käynyt siellä maassa, saa nimensä siihen kasviin”, hän kirjoitti.

Myöhemmin Carl von Linné jatkoi savun puhaltamista Thevet’n silmille virallistamalla kasvisuvun nimeksi nicotiniana tabacum. Palsamia maineen haavoille tuli, kun von Linné antoi keltaoleanterille fransiskaanimunkki André Thevet’n muistoa kunnioittaen tieteellisen nimen Thevetia.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi