Arkeologit löysivät Raamatun jakeen, jossa luki: ”Puhukaa totta toisillenne” – professori kertoo, millainen oli Qumranin yhteisö
1900-luvun merkittävin arkeologinen tekstilöydös auttaa meitä ymmärtämään, millainen viisauden opettaja oli Jeesus Nasaretilainen.
”Nämä teidän tulee pitää: Puhukaa totta toisillenne! Jakakaa oikeutta totuuden mukaan, niin että rauha vallitsee keskuudessanne.”
Viime viikolla nämä Vanhaan testamenttiin kuuluvan Sakarjan kirjan sanat luvusta 8 nousivat monen suuren sanomalehden etusivulle. Arkeologit olivat nimittäin löytäneet pienen ikivanhan nahanpalan, johon nuo sanat oli kirjoitettu muinaiseksi kreikaksi.
Tämä oli ensimmäinen kerta kuuteenkymmeneen vuoteen, kun arkeologit löysivät Juudean autiomaasta Kuolleenmeren tuntumasta ikivanhoja Raamatun kirjoituksia. Kyse oli noin paristakymmenestä nahanpalasesta, joista muodostui kreikaksi kirjoitettua raamatuntekstiä. Toinen teksteistä oli niin ikään Vanhasta testamentista, Nahumin kirjasta.
Kauhujen luolasta löytyi muun muassa 6 000 vuotta vanha lapsen ruumis.
Tekstit löytyivät Kuolleenmeren lounaispuolelta Kauhujen luolaksi kutsutusta erittäin vaikeakulkuisesta paikasta, jota Rooman valtakuntaa vastaan niin sanotussa Bar Kokhban kapinassa 130-luvulla jKr. sotineet juutalaiset olivat käyttäneet piilopaikkanaan.
– Paikkaa kutsutaan Kauhujen luolaksi, koska 1960-luvulla arkeologit löysivät sieltä suuren määrän luurankoja. Luolan lähistöltä on löydetty jäänteitä myös roomalaisten sotilaiden leiripaikasta. On arveltu, että nuo luurangot olisivat juuri tuolta Bar Kokhban kapinan ajalta, kertoo professori Jutta Jokiranta Helsingin yliopistosta.
Itse luola on kuitenkin ollut käytössä jo kauan ennen kuin juutalaisuutta oli olemassakaan, sillä raamatunjakeiden lisäksi Kauhujen luolasta löytyi muun muassa 6 000 vuotta vanha lapsen ruumis.
Kuolleenmeren alueella on ollut asutusta vieläkin aiemmin, sillä arkeologien toisesta kohteesta Wadi Murabba'atista löytyi yli 10 000 vuotta vanha punottu kori.
Kuolleenmeren kääröt olivat vuosisadan sensaatio
Arkeologit ovat aiemminkin löytäneet Kuolleenmeren läheisyydestä tekstejä. Suurin tekstikokoelman jäljille päästiin toisen maailmansodan jälkeen, kun vuonna 1947 Ta’amireh-heimoon kuuluvat beduiinit löysivät Kuolleenmeren luoteispuolelta Qumran-nimisessä paikassa luoliin kätkettyjä ruukkuja, joissa oli vanhoja kääröjä.
Löydöstä tuli vuosisadan sensaatio. Kun tutkijat käsittävät kääröjen merkityksen, käynnistettiin mittavat kaivaukset. Seuraavien vuosikymmenten aikana Qumranin luolista ja lähiympäristöstä löydettiin yli 900 kirjakääröä, jotka sisälsivät ennennäkemättömän kokoelman ikivanhoja juutalaisia kirjoituksia.
– Noin neljäsosa kääröistä edustaa meidän tuntemamme Vanhan testamentin tekstejä, loput muuta juutalaista uskonnollista kirjallisuutta, Jutta Jokiranta selventää.
Jeesuksenkaan aikaan ei vielä ajateltu, että Raamattu on muuttumatonta Jumalan sanaa.
Jokirannan mukaan Qumranin kääröt mullistivat raamatuntutkimuksen.
– Ennen kirjapainotaitoa elettiin käsikirjoituskulttuurissa, jolloin teksteistä tehdyt kopiot eivät olleet täysin identtisiä. Aiemmin vanhimmat tunnetut Raamatun tekstien käsikirjoitukset olivat peräisin keskiajalta. Qumranista löytyneet käsikirjoitukset olivat näitä tekstejä jopa tuhat vuotta vanhempia. Näiden löydösten myötä päästiin siis paljon lähemmäs sitä, millaisia olivat Jeesuksen aikaiset raamatuntekstit, Jokiranta sanoo.
– Jeesuksenkaan aikaan ei vielä ajateltu, että Raamattu on muuttumatonta Jumalan sanaa. Sellainen ajatus oli vasta syntymässä. Siihen aikaan ei myöskään ollut yksiin kansiin koottuja kirjoja, vaan käytössä oli vain joukko erilaisia kääröjä, hän sanoo.
Qumranin kaivausten alkuvaiheessa tutkijat uskoivat, että löydetyt tekstikokoelmat edustivat vain Qumranissa asunutta pientä ja varsin omintakeista lahkoa.
– Nykyisin ymmärretään, että ne tekstit edustavat paljon laajempaa otantaa koko sen ajan juutalaisuuden eri muodoista. Monet tekstithän olivat olleet olemassa jo ennen Qumranissa eläneen yhdyskunnan syntymistä, Jokiranta sanoo.
Ilman Qumrania emme ymmärtäisi Jeesusta
Jutta Jokirannan mielestä Qumranin tekstit auttavat ymmärtämään myös Jeesuksen opetuksia paremmin.
– Jeesuksen opetuksessa korostui lopunajallinen Jumalan valtakunnan läheisyys. Qumranin teksteissä korostuu täysin vastaavanlainen käsitys, että juuri nyt jokin muuttuu rajusti, olkaa siis valmiit, tehkää parannus ja kääntykää. Tässä suhteessa Qumranin tekstit vahvistavat käsitystä Jeesuksesta oman aikansa juutalaisena viisauden opettajana, Jokiranta sanoo.
Tämä kyseenalaistaa väitteen, että Johanneksen evankeliumiin olisi imetty vain kreikkalaisen filosofian maailmankuvaa.
Monen raamatuntutkijan viesti on ollut jo pidemmän aikaa se, että vaikka kristinuskossa Jeesus on ennustusten lupaama Messias eli Kristus, historiallinen Jeesus Nasaretilainen itse oli isien uskolle kuuliainen juutalainen opettaja.
– Todellisuudessa kristinuskon eriytyminen juutalaisuudesta omaksi uskonnokseen oli hidas, jopa vuosisatojen mittainen prosessi, Jokiranta sanoo.
Yksi eriytymistä koskeva piirre näkyy Uuden testamentin neljän evankeliumin välillä. Perinteisesti nimittäin Markuksen, Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit on käsitelty yhtenä ryhmänä, josta poikkeavaa Johanneksen evankeliumia on sen sisältämän runsaan kreikkalaistyylisen filosofian vuoksi pidetty alkuperäiselle evankeliumikirjoitusperinteelle vieraana.
– Mutta kun Qumranin kääröt löydettiin, huomattiin, että sielläkin on hyvin dualistista ajattelua, jossa esimerkiksi valo ja pimeys erotetaan jyrkästi toisistaan aivan kuten sen ajan eräissä kreikkalaisissa lähteissä. Tämä kyseenalaistaa väitteen, että Johanneksen evankeliumiin olisi imetty vain kreikkalaisen filosofian maailmankuvaa. Emme tiedä, onko dualistinen ajattelu itsessään juutalaisuuden piirissä syntynyt ajatus, vai ovatko Qumranin yhteisön jäsenet omaksuneet tällaisen ajatuksen kreikkalaisesta filosofiasta tai esimerkiksi persialaisesta uskonnosta, Jokiranta sanoo.
Juutalaisen ja kreikkalaisen identiteetin välisen rajankäynnin kannalta onkin osuvaa, että nyt israelilaisten arkeologien löytämässä nahanpalassa kehotettiin kreikan kielellä puhumaan totta toisille.
– Tuo jaehan tuntuu vähän siltä kuin meidän aikaamme saataisiin viesti menneisyydestä. Itse luen sen niin, että ihmiset kaikkina aikoina ovat olleet huolissaan samoista asioista, Jokiranta sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Raamattu ei ole lakikokoelma, ja sen kanssa saa olla eri mieltä”, sanoo Raamatun käsikirjoitusten historiaa tutkinut Ville Mäkipelto
HengellisyysJeesuksen elämästä kertovat evankeliumit eivät ole silminnäkijäkertomuksia eivätkä neutraalia historiankirjoitusta vaan uskon dokumentteja, muistuttaa teologian tohtori Ville Mäkipelto.