null Rukous on palestiinalaiskristityille selviytymiskeino konfliktin keskellä

Palestiinalaisperheen lapset seisoivat kuvattavana seimiasetelman edessä Ramallahissa Länsirannalla.

Palestiinalaisperheen lapset seisoivat kuvattavana seimiasetelman edessä Ramallahissa Länsirannalla.

Rukous on palestiinalaiskristityille selviytymiskeino konfliktin keskellä

Mari Parkkinen tutki palestiinalaiskristittyjen käsityksiä uskosta. Esiin nousivat muun muassa liikkuvuus eri kirkkokuntien välillä sekä rukouksen merkitys.

Millaista on elää kristittynä alueella, jossa on meneillään pitkäkestoinen konflikti, mutta jossa voi perustellusti vitsailla siitä, että Jeesus saattoi syntyä juuri meidän takapihallamme? Tätä tutki Mari Parkkinen käytännöllisen teologian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan, joka tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 9. joulukuuta.

Länsirannalla, Itä-Jerusalemissa ja Gazassa asuville palestiinalaiskristityille uskonto on merkittävä tekijä elämässä. Se ei ole vain jokaisen henkilökohtainen asia, vaan liittyy ja liittää ihmiset perheeseen ja yhteisöön. Esimerkiksi puoliso pyritään löytämään, jos ei samasta kirkkokunnasta, niin ainakin kristittyjen joukosta.

Palestiinalaiskristittyjen kristityn identiteetti on vahva, mutta samaan aikaan uskonnon harjoittaminen on muutoksessa. Nuorempi sukupolvi antaa jo lastensa päättää itse, käyvätkö he kirkossa ja kuinka siirtää uskontoon liittyviä perinteitä eteenpäin.

Rukous on säilyttänyt keskeisen asemansa palestiinalaiskristittyjen elämässä. Se oli ihmisille selviytymiskeino ja asia, josta moni koki saavansa apua, tukea, turvaa ja mielenrauhaa.

– Moni nuorikin sanoi, että rukoilee aamulla ja illalla. Rukous on se, joka siellä kantaa, Mari Parkkinen sanoo.

Rukoilemisen tavat ja aiheet olivat melko samanlaisia kuin missä tahansa muualla, mutta ehkä hieman yllättäen Israel-Palestiina -konflikti ei rukouksissa näkynyt ainakaan siten, että ihmiset rukoilisivat rauhan puolesta henkilökohtaisissa rukouksissaan. Enemmänkin rukous kääntyy sisäänpäin: rukoillaan oman elämän ja läheisten puolesta. Yhtenä syynä voidaan pitää sitä, että ihminen kokee ympärillä olevan yleisen tilanteen liian vaikeaksi tai hankalaksi, joten on helpompi rukoilla lähellä olevien asioiden puolesta.

Yhteisön pieneneminen huolettaa

Nykyään Imatran kirkkoherrana työskentelevä Mari Parkkinen työskenteli palestiinalaiskristittyjen kanssa asuessaan Jerusalemissa. Parkkinen oli tuolloin Suomen Lähetysseuran palveluksessa ja pohti, miten pitkään jatkuneen konfliktin keskellä asuminen on vaikuttanut palestiinalaiskristittyihin. 

– Koin vahvasti, että heidän äänensä pitää saada kuuluville. Usein törmää sellaiseen ajatukseen, että palestiinalaiskristityt ovat olleet muslimeita, mutta eihän se näin ole. He ovat ensimmäisten kristittyjen jälkeläisiä.

Palestiinalaiskristittyjä on enemmän kotimaansa ulkopuolella eli diasporassa kuin omassa maassaan.

Mari Parkkinen haastatteli 35 erilaisiin kristillisiin kirkkoihin ja yhteisöihin kuuluvaa kristittyä Palestiinassa ja Israelissa vuonna 2017. Israelin ja palestiinalaisalueilla asuu noin 180 000 palestiinalaiskristittyä. Suurin osa palestiinalaiskristityistä, ainakin 500 000 ihmistä, asuu nykyään kotimaansa ulkopuolella.

– On täysin ymmärrettävää, että ihmiset lähtevät, sillä työ- ja jatko-opiskelupaikoista on pulaa. Palestiinalaiskristittyjä on enemmän kotimaansa ulkopuolella eli diasporassa kuin omassa maassaan. Yhteisön pieneneminen on heille suuri huolenaihe. 

Ihmisten arkea vaikeuttaa sekä se, että he ovat palestiinalaisia että se, että he ovat kristittyjä, uskonnollista vähemmistöä.

– Länsirannalla eletään Israelin miehityksen keskellä. Israel rajoittaa palestiinalaisten liikkumista ja se hajottaa perheitä. Monella palestiinalaiskristityllä on työpaikka Jerusalemin puolella ja liikkumiseen liittyvät rajoitukset vaikeuttavat myös heidän elämäänsä, Parkkinen kertoo.

Toisaalta palestiinalaiskristittyjen asema on vakiintunut ja vahva heidän omissa yhteisöissään.

– Palestiinalaiskristityt ylläpitävät sairaaloita sekä kouluja ja ovat kaupunkien päättävissä elimissä.

Monenlaisia kristittyjä

Palestiinalaiskristityt kuuluvat moniin eri kirkkoihin ja uskonnollisiin yhteisöihin. Heidän joukossaan on muun muassa katolilaisia, ortodokseja, evankelikaalisia ja anglikaaneja. Liikkuvuus eri kirkkojen välillä on kasvanut: kirkkokunta voi vaihtua esimerkiksi avioliiton myötä tai saman perheen jäsenet kuuluvat useampaan kristilliseen yhteisöön.

Eri kirkkojen välillä on eroja, mutta arjen tasolla kristittyjen yhteys on mutkattomampaa.

– Kun yhteisöt pienenevät, usein huomataan, että on pakko tehdä yhteistyötä selvitäkseen. Joskus rajat ovat ehkä olleet korkeammat, mutta tilanne on kohentunut, Mari Parkkinen sanoo.


Juttua päivitetty 30.12. klo 15.30. Korjattu Israelissa ja palestiinalaisalueilla asuvien kristittyjen lukumäärä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: