– Agraariyhteiskuntaa varten rakennettu kansankirkko ei enää toimi samalla tavalla kuin ennen, arkkipiispaehdokkaaksi lupautunut Björn Vikström toteaa.
Arkkipiispakisaan lähtevä Björn Vikström: "Teologiani on aina tulkintaa ja soveltamista"
– Pääkaupunkiseudulle on jo nyt ominaista se, että seurakunnat profiloituvat eri tavalla. Tämä ei ole lainkaan huolestuttavaa, piispa Björn Vikström sanoo.
Porvoon hiippakunnan piispa, dosentti Björn Vikström asettuu ehdokkaaksi vuoden 2018 arkkipiispanvaalissa. Asiasta kertoo Kyrkpressen. Vikströmin tukijat keräävät parhaillaan kannattajia valitsijayhdistyksen perustamista varten. Lopullinen vahvistus ehdokkuudesta saadaan lähiviikkoina.
Vikström pitää kirkon tärkeimpänä tehtävänä ihmisten auttamista niin, että he voivat löytää turvallisen suhteen Jumalaan. Yhteiskunnan maallistuminen tuo tehtävään uudenlaisia haasteita.
Piispa on Vikströmin mukaan ennen muuta teologi ja hengellinen johtaja, joka soveltaa teologiaa kirkon elämään.
– Teologia, jota itse teen, on aina raamatuntulkintaa ja soveltamista tässä ajassa ja tämän päivän ihmistä kuunnellen. Kyse on jatkuvasta pohtimisesta ja keskustelusta, jossa yritetään ymmärtää, millä tavalla sana tulee näkyväksi, hän sanoo.
Turvallisen jumalasuhteen tukemisen rinnalla Vikström näkee piispan tehtäväksi yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen kristillisen uskon pohjalta.
– Kyse ei ole kirkon julkisuuskuvaan liittyvästä pr-tempusta, vaan tehtävä nousee kristillisen uskon ytimestä, Vikström sanoo.
Vuonna 2016 Vikström osallistui ajankohtaiseen avioliittokeskusteluun kirjallaan Monta rakkautta (Kirjapaja). Vikströmin mukaan samaa sukupuolta olevien parien siunaaminen tai vihkiminen ei merkitse luopumista kristillisistä ihanteista.
Kirkon tilanne turhauttaa työntekijöitä
Tulevalta arkkipiispalta toivotaan teologisesti ja maantieteellisesti eriytyneen kirkon yhdistämistä. Nykyisessä piispan tehtävässään Vikström on tavannut kirkon herätysliikejohtajia säännöllisesti.
– Pidän tärkeänä, että emme aseta toistemme vakaumusta ja vilpittömyyttä kyseenalaiseksi, vaikka näkemyksemme ja tapamme rakentaa kirkkoa ovat erilaisia. Niin kauan kuin tapaamme saman pöydän ympärillä, ennakkoluulot ja viholliskuvat eivät saa ylivaltaa. Samalla on uskallettava puhua asioista niiden oikeilla nimillä, Vikström sanoo.
Pidän tärkeänä, että konservatiivit ja liberaalit eivät aseta toistensa vakaumusta ja vilpittömyyttä kyseenalaiseksi, vaikka tapamme rakentaa kirkkoa on erilainen.
– Björn Vikström
Vikström lisää tulevan arkkipiispan haasteisiin toivon ja rohkeuden kasvattamisen kirkon työntekijöiden piirissä. Vikströmin mukaan moni heistä kokee tilanteensa turhauttavana ja hämmentävänä.
– Työntekijät tekevät paljon työtä ja saavat valtavasti myönteistä palautetta esimerkiksi rippikouluista, kirkollisista toimituksista ja kirkkokonserteista. Samaan aikaan kuitenkin kirkon jäsenpohja kapenee ja sen myötä resurssit vähenevät.
Pohdiskelu vie Vikströmin ajatukset kirkolliskokouksen tulevaisuustyöskentelyyn, jossa piirretään tulevaisuuden kirkon suuntaviivoja. Uutta ajattelua tarvitaan, koska agraariyhteiskuntaa varten rakennettu kansankirkko ei enää toimi samalla tavalla kuin ennen.
Seurakunnille lisää joustovaraa
Vikström uskoo, että tulevaisuuden kirkko antaa seurakuntalaisille enemmän vastuuta kuin nykyinen. Työntekijät ovat jäsenten kouluttajia ja mahdollisuuksien tarjoajia.
Erityisesti pääkaupunkiseudulla seurakunnat tarvitsevat lisää joustovaraa, kun ne suunnittelevat toimintaansa. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta Vikström ei kuitenkaan lämpene henkilöseurakunnille, joissa seurakunnan jäsenyys ja asuinpaikka irrotettaisiin toisistaan.
– Pääkaupunkiseudulle on jo nyt ominaista se, että seurakunnat profiloituvat eri tavalla. Näin jäsenelle tarjoutuu mahdollisuus löytää jumalanpalvelusyhteisö, jossa hän kokee olevansa kotonaan. Tämä ei ole lainkaan huolestuttavaa, kunhan seurakunnista ei tule samanmielisten yhdistyksiä.
Vikströmillä, 54, on kahdeksan vuoden kokemus ruotsinkielisen Porvoon hiippakunnan piispan tehtävästä. Aiemmin hän on toiminut muun muassa nuorisopappina Itä-Helsingissä ja seurakuntapappina Kemiön kaksikielisessä maalaisseurakunnassa.
Vikström on Åbo akademin systematiikan teologian dosentti, jonka ominta alaa ovat raamatuntulkintaan, kirkkokäsitykseen ja ekoteologiaan liittyvät kysymykset.
– Minulla on kokemusta kirkon työstä, päätöksenteosta ja kehittämisestä ja pitkä kokemus seurakuntapappina. Muut saavat määritellä, mitkä ovat vahvuuteni ja heikkouteni, hän sanoo.
Neljä ehdokasta tähän mennessä
Vuoden 2018 arkkipiispanvaaliin ovat ilmoittautuneet piispa Björn Vikströmin lisäksi kirkkohistorioitsija, tutkija Heli Inkinen, kansanedustaja ja entinen piispa Ilkka Kantola sekä Espoon piispa Tapio Luoma. Kaikki ehdokkaat ovat teologian tohtoreita.
Arkkipiispanvaalin ensimmäinen äänestys järjestetään 2. helmikuuta 2018. Mikäli yksikään ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaalikierros järjestetään 1. maaliskuuta kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.
Korjaus 19.9. kello 9.10: Ehdokkaiden titteleitä tarkennettu.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Mielipide: Björn Vikström arkkipiispaksi
Puheenvuorot
Espoon piispa Tapio Luoma mukaan arkkipiispanvaaliin
Ajankohtaista
