Arkkipiispakisaan ensimmäinen nainen: Heli Inkinen on feministi ja diplomaatti, joka ajaa elämän teologiaa
Teologian tohtori Heli Inkinen on ehdolla Suomen luterilaisen kirkon seuraavaksi arkkipiispaksi.

Teologian tohtori Heli Inkinen on ehdolla Suomen luterilaisen kirkon seuraavaksi arkkipiispaksi.

Arkkipiispakisaan ensimmäinen nainen: Heli Inkinen on feministi ja diplomaatti, joka ajaa elämän teologiaa

Heli Inkistä kannattaa arkkipiispaksi muun muassa Helsingin piispanvaaleissa toiseksi jäänyt professori Jaana Hallamaa.

Luterilaisen kirkon arkkipiispakilpaan on astunut ensimmäinen nainen. Teologian tohtori Heli Inkinen on ehdolla Kari Mäkisen seuraajaksi.

Inkinen työskentelee tällä hetkellä opettajana Åbo Akademin yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan Organisaatio ja johtaminen -yksikössä. Vuosina 1994–2015 hän työskenteli Turun tuomiokapitulissa kasvatuksen hiippakuntasihteerinä. Hän on myös toiminut pitkään työnohjaajana.

Inkinen kertoo tehneensä "kirkkohistorian ja työelämän tutkimusta sukupuolentutkimuksen silmälasien läpi". Hänen väitöskirjansa käsitteli El Salvadorin luterilaisen kirkon naisten tietä johtajuuteen ja pappeuteen.

Inkinen haluaa olla rakentamassa kirkkoa, jossa on paikka kaikenlaisille ihmisille.

– Toivoisin, että tasa-arvo naisten ja miesten välillä etenisi myös kirkon johtavissa asemissa, hän sanoo.

Kysymys sukupuolesta nousi isoksi teemaksi myös Helsingin piispanvaaleissa elokuussa. Kolmesta ehdokkaasta kaksi oli naisia, mutta mies voitti. Se oli monille pettymys. Kun Helsingin nykyinen piispa Irja Askola jää eläkkeelle, piispakunnassa ei ole yhtään naista.

Olisiko tärkeää, että arkkipiispaksi valittaisiin juuri nainen?

– Mielestäni on tärkeää, että piispainkokouksessa olisi miehiä ja naisia. Muuten se ei anna kirkosta oikeaa kuvaa. Seurakuntalaisista kuitenkin vähintään puolet on naisia ja kirkon työntekijöistä enemmistö, joten olisi tärkeää, että kirkon johtajista vähintään puolet olisi naisia ja puolet miehiä, Inkinen toteaa.

– Naisilla ja miehillä on erilainen kokemus ihmisenä olemisesta. Me katsomme asioita eri näkökulmista.

Inkisen mukaan maailmassa on paljon sukupuoleen liittyviä rakenteita, joita pidämme itsestään selvänä ja joiden syntyhistoriaa emme ymmärrä.

– Se on sellaista sukupuolisokeutta, joka vaatii tiedostamistyötä. Toivon sitä tapahtuvan myös kirkossa.

Minulta on kysytty, olenko radikaalifeministi.

Kirkolla olisi opittavaa elämän teologiasta

Heli Inkinen pitää vahvuutenaan laajaa ja pitkäaikaista seurakuntatyön tuntemusta. Toiseksi vahvuudekseen hän mainitsee kansainväliset yhteytensä. Inkinen on tehnyt paljon yhteistyötä El Salvadorin luterilaisen kirkon kanssa, mikä on vaikuttanut hänen ajatteluunsa.

Inkinen kertoo El Salvadorin luterilaisen kirkon harjoittavan niin sanottua elämän teologiaa, joka korostaa heikoimmassa asemassa olevien huomioon ottamista ja maallikkojen vastuuta.

– Siitä meillä olisi paljon sovellettavaa Suomessa.

Heli Inkinen toteaa olevansa teologisesti käytännönläheinen ja tulevansa hyvin toimeen eri tavoin ajattelevien kristittyjen kanssa.

– Minulta on kysytty, olenko radikaalifeministi. Olen varmaan ikäni ollut tasa-arvon edistäjä eli feministi, mutta uskon, että monet minua tuntevat kuvailisivat minua diplomaatiksi.

Kun Inkinen työskenteli Turun tuomiokapitulissa rippikouluasioiden parissa, hän oli jatkuvasti tekemisissä herätysliikkeiden väen kanssa. Yhteistyö sujui Inkisen mukaan hyvin. Monet herätysliikkeet edustavat kirkon konservatiivista laitaa.

Inkisen toinen koti on Brysselissä, jossa hänen puolisonsa on töissä. Brysselin merimieskirkko on tullut tutuksi.

– Unohdamme usein, että maailmalla on tuhansia ulkosuomalaisia, joilla on usein tiiviit yhteydet kirkkoon.

Avioliittojuna menee jo eteenpäin

Tällä hetkellä kirkkoa jakaa etenkin kysymys samaa sukupuolta olevien parien avioliitosta. Heli Inkinen toivoisi, että kirkko voisi vihkiä myös heidät.

Toinen vaihtoehto olisi seurata keskieurooppalaisten esimerkkiä: avioliiton vihkiminen on valtion asia, ja kirkko voi siunata heidät, jotka haluavat siunauksen.

– Halukkaat papit voisivat siunata avioliittoja, ovat parit sitten samaa tai eri sukupuolta, Inkinen sanoo.

Jokin ratkaisu asiaan pitäisi joka tapauksessa saada.

– Se juna menee jo eteenpäin. Käytännössähän papit vihkivät näitä pareja koko ajan.

Se on Inkisen mukaan hyvä esimerkki ihmisläheisestä ja käytännöllisestä teologiasta. Kirkon elämä menee jo eteenpäin, vaikka lakipykälät ja päätökset laahaavat perässä.

Juttua muokattu 29.8. klo 9.15: Väliotsikko "Avioliitto olkoon valtion asia" muutettu muotoon "Avioliittojuna menee jo eteenpäin".

Jaana Hallamaa tukee Heli Inkistä arkkipiispaksi

Helsingin piispanvaaleissa ehdolla ollut sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa on ilmoittanut tukevansa Heli Inkistä seuraavaksi arkkipiispaksi.

Jaana Hallamaa, miksi tuet Heli Inkistä?

– Hän on kokemukseltaan, koulutukseltaan ja osaamiseltaan sopiva henkilö tehtävään. Kirkon kannalta on myös terveellistä, että vaativiin tehtäviin tulee henkilöitä, jotka eivät edusta kirkon sisäpiiriä ja sen ajattelutapoja. Silloin tulee laajempaa osaamista ja raikkaita näkökulmia.

Eikö Heli Inkinen nähdäksesi edusta kirkon sisäpiiriä?

– Ei kirkon vallankäytön sisäpiiriä.

Onko mielestäsi tärkeää, että kannattamasi ehdokas on nainen?

– Se on tärkeää. Mutta mielestäni on vahingollista, että jo tässä alkusenttimetreillä ehdokkaita luokitellaan sukupuolen perusteella.

Tulit 16.8. järjestetyissä Helsingin piispanvaaleissa toiseksi. Miksi et itse asetu ehdolle arkkipiispanvaaleihin?

– Ehdokkaaksi lähteminen on lupauksen antamista, että on mahdollisuus käyttää voimavaroja ja aikaa ehdokkaana olemiseen ja kampanjointiin. Koska olen toisen työnantajan palveluksessa ja teen vaativaa ja aikaa vievää työtä, minulla ei ole mahdollisuutta antaa tällaista lupausta. Helsingin piispanvaalin aikaan olin puoli vuotta tutkimusvapaalla ja vaalikampanjointi ajoittui kesään, jolloin saatoin itse vaikuttaa aikatauluihin, toisin kuin nyt.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi