Siirtyminen toisen asteen opintoihin peruskoulun jälkeen on suuri muutos myös sosiaalisten suhteiden kannalta. Alina Kentz ja Minea Sandberg ovat tutoreita, jotka auttavat opiskelijoita tutustumaan toisiinsa.
”Ei yksinäisestä ihmisestä huolestuminen ole koskaan turhaa” – Vuosaaren lukion tutorit Alina Kentz ja Minea Sandberg pyrkivät vähentämään yksinäisyyttä
Moni nuori kokee yksinäisyyttä ja sosiaalista ahdistusta, mutta siitä voi olla vaikea puhua varsinkaan omille vanhemmille.
Voiko yhdessä Suomen suurimmista lukiosta olla yksin? Kun iso joukko Vuosaaren lukion opiskelijoita kulkee perjantai-iltapäivänä kouluviikon päätteeksi kohti ulko-ovia, ajatus voi tuntua kaukaiselta. On selvää, että noin 850 oppilaan joukkoon mahtuu kuitenkin monenlaisia tunteita, myös yksinäisyyttä.
– Kyllä mä näen joskus yksinäisyyttä ympärilläni. Sen huomaa ehkä siitä, että joku ei puhu kuten muut, ainoastaan seisoo vieressä. Jotkut voivat myös syödä yksin, sanoo Minea Sandberg.
– Pystyn komppaamaan tuota. Samaan aikaan ajattelen, että jos joku näyttää yksinäiseltä, voi olla, että ehkä hän haluaakin pysyä omissa oloissaan, Alina Kentz jatkaa.
Sandberg ja Kentz ovat 18-vuotiaita abiturientteja ja tutoreita. He auttavat lukion aloittavia pääsemään kiinni lukio-opintoihin ja tutustumaan toisiinsa.
– Olemme vähän niin kuin kaikkien kavereita ja voimme vaikka mennä syömään jonkun kanssa ja jutella. Joskus siitä syntyy hyviä kaverisuhteita. Tärkeintä kuitenkin on, että saadaan heidät tutustumaan toisiinsa, Kentz sanoo.
Suuressa lukiossa oleminen voi olla sosiaalisesti kuormittavaa
Peruskoulun jälkeen sosiaaliset ympyrät menevät uusiksi
Siirtyminen peruskoulusta toisen asteen opintoihin on iso muutos myös sosiaalisesti. Joillekin se tarkoittaa menemistä kouluun, jossa ei tunne ketään. Huonot kokemukset voivat nousta pintaan. Itsestään kertominen voi olla vaikeaa, jos sosiaaliset tilanteet ahdistavat ja identiteetti on muutenkin vasta rakentumassa.
– Tutorina olen kuullut tästä paljon. Ykkösiä pelottaa, että jos on peruskoulussa tullut kiusatuksi, sama toistuu lukiossa. Tämä voi estää olemasta oma itsensä ja tutustumasta toisiin ihmisiin, Alina Kentz kertoo.
– Välttämättä ei löydä kavereita tai omanlaista porukkaa. Omista kavereistani moni tuli samaan lukioon, mutta olen saanut myös uusia kavereita täältä.
Sipoossa asuva Minea Sandberg ei aluksi tuntenut Vuosaaren lukiosta ketään.
– Ykkösvuotena minulla ei ollut kuin pari kaveria. Olin välillä aika yksinäinen. Sitten lähdin mukaan tutor-toimintaan ja tapasin Alinan. Nyt olen verkostoitunut tosi hyvin.
Sosiaaliset tilanteet ahdistavat monia
Vuosaaren lukio on yksi HelsinkiMission School to Belong -ohjelmaan kuuluvista oppilaitoksista. Ohjelma auttaa kouluja tunnistamaan ja lievittämään nuorten kokemaa yksinäisyyttä sekä tarjoaa työkaluja yksinäisyyteen puuttumiseen.
HelsinkiMission teettämän valtakunnallisen kyselytutkimuksen mukaan 14 prosenttia nuorista kokee haitallista yksinäisyyttä oppilaitoksessaan. Heistä 41 prosenttia ei koe voivansa vaikuttaa yksinäisyyden tunteeseen. Haitallista yksinäisyyttä kokevat nuoret tunnistavat yksinäisyyden liittyvän mielenterveysongelmiin sekä lisäävän väsymystä, ärtymystä ja keskittymisvaikeuksia koulussa. Yksinäisyys lisää myös somen käyttöä.
Kun puhutaan mielenterveydestä, sosiaalisesta ahdistuksesta ja somen vaikutuksista, on vaikea sanoa, mikä on syy ja mikä seuraus.
– Mielenterveys vaikuttaa tosi paljon siihen, kuinka yksinäiseksi itsensä tuntee. Jos on ahdistusta, ei jaksa olla tekemissä muitten kanssa tai vaikka haluaisikin, ei välttämättä oteta mukaan, Minea Sandberg sanoo.
– Jos kysyisi nuorilta, tunnetko ahdistusta sosiaalisissa tilanteissa, moni saattaisi sanoa, että kyllä. Mistä ahdistus sitten syntyy, on monimutkainen juttu. Se vaikuttaa yksinäisyyteen ja on kuin lumipallo, joka vain vyöryy ja kasvaa, ellei sitä pysäytä.
Alina Kentz ja Minea Sandberg ajattelevat, että sosiaalinen media voi toisaalta sekä lisätä yksinäisyyden tunnetta että vähentää sitä.
Kentz ja Sandberg pitävät yhteyttä kavereihin lähinnä Snapchatin välityksellä. Joskus he soittavat myös Facetime-puheluita tai vaihtavat vaikka hyviä koira- ja kissavideoita Tiktokissa. Whatsappissa viestitellään lähinnä sisarusten ja muun perheen kesken.
– Some voi vaikuttaa yksinäisyyden tunteeseen. Kun näkee ihannekaveriporukoita ja sitä, että toiset tekevät sitä ja tätä, ja minä olen yksin, Alina Kentz sanoo.
– Kyllä sillä on vaikutusta, kun näkee, mitä muut tekevät ja ajattelee, että vitsit, haluaisin itsekin, mutta en pysty. Välillä voi myös tulla FOMO (fear of missing out), tunne siitä, että missaa kaikki hyvät asiat, Minea Sandberg kertoo.
Somessa ovat koko maapallon somea käyttävät ihmiset. Kyllä sieltä voi löytää myös ystäviä.
- Alina Kentz
Asialla on myös toinen puoli. Kaverisuhteita ylläpidetään somessa ja sieltä voi löytää samanhenkisiä ihmisiä.
– Sieltä voi olla helpompi löytää samanlainen ihminen kuin vaikka lukiosta, Sandberg arvioi.
– Somessa ovat koko maapallon somea käyttävät ihmiset. Kyllä sieltä voi löytää myös ystäviä, Kentz jatkaa.
Mielenterveydestä ja yksinäisyydestä pitäisi puhua enemmän
Alina Kentz ja Minea Sandberg ajattelevat, että monen nuoren on vaikea puhua yksinäisyydestään vanhemmille. Nuoret ajattelevat, etteivät halua huolestuttaa vanhempiaan turhaan ja pelkäävät, että vanhempi alkaa hössöttää.
– Ei yksinäisestä ihmisestä huolestuminen tai yksinäisyydestä tai mielenterveydestä puhuminen ole koskaan turhaa. Päinvastoin, näistä asioista pitäisi puhua paljon enemmän, Kentz sanoo.
Yksinäisyyden lievittämiseksi Kentz ja Sandberg suosittelevat ainakin omassa lukiossaan tutoreille puhumista ja kaikkeen koulun omaan toimintaan osallistumista, vaikka se vaatisikin mukavuusalueelta poistumista.
– Kannattaa kokeilla. Ei asioihin tarvitse välttämättä heti sitoutua, Sandberg sanoo.
– Omalta mukavuusalueelta kannattaa mennä pois, mutta ei tietenkään liikaa. Tärkeintä on, että itsellä on hyvä olla, Kentz jatkaa.
Vuosaaren seurakunnan nuorisotyöntekijä Ilkka Kanerva tekee suurimman osan työstään Vuosaaren lukiossa, tehtävänään muun muassa yksinäisyyden vähentäminen. Lue juttu hänen työstään tästä.
Yhteisvastuukeräys lievittää yksinäisyyttä
Vuoden 2024 Yhteisvastuukeräys auttaa haavoittuvimmassa asemassa olevia nuoria Suomessa ja Ugandassa.
Varat käytetään syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja heidän mahdollisuuksiensa tukemiseen HelsinkiMission, Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien ja Kirkon Ulkomaanavun avulla.
Yhteisvastuun tuella HelsinkiMissio pystyy myös mahdollistamaan ammatillista keskusteluapua, jotta nuori voi käsitellä yksinäisyyteen liittyviä ajatuksia ja niiden yhteyttä tunteisiin ja käyttäytymiseen. Jos nuori saa apua, mahdollisuudet hyvään tulevaisuuteen kasvavat merkittävästi. Lisätietoa: yhteisvastuu.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Digiasiantuntija ei rajaisi nuorten nettiaikaa – ”Väitän, että verkon sisällöstä 90 prosenttia on hyvää”
Hyvä elämäDigimaailman haitoista ollaan huolissaan, mutta haitat eivät ole koko totuus. Jarno Alastalo ja Kaisa Vuorinen puhuvat Espoonlahden kirkolla nuorista ja digimaailmasta.
