Joseph Ratzinger (1927–2022) valittiin paaviksi vuonna 2005. Kuva: AFP / Lehtikuva.
Benedictus XVI oli tärkeä kristittyjen ja muslimien vuoropuhelun edistäjä, sanoo paavin hautajaisiin osallistuva teologi Emil Anton
Jumalan rottweileriksi ja panssarikardinaaliksi tituleerattu paavi Benedictus XVI oli todellisuudessa herkkä kuuntelija, sanoo hänestä väitöskirjan kirjoittanut katolilainen tutkija Emil Anton.
Entinen paavi Benedictus XVI (1927–2022) haudataan torstaina 5. tammikuuta Vatikaanissa. Hautaansiunaamisen toimittaa roomalaiskatolisen kirkon nykyinen paavi Franciscus.
Benedictus XVI kuoli uudenvuodenaattona 31.12.2022. Hän oli kuollessaan 95-vuotias.
Benedictus XVI väistyi eläkkeelle vuonna 2013, minkä jälkeen hän jatkoi laajaa kirjallista tuotantoaan yksityishenkilönä. Elämänsä aikana Benedictus XVI eli syntymänimeltään Joseph Ratzinger kirjoitti yli 40 kirjaa. Niistä ensimmäinen paavina julkaistu Jeesus Nasaretilainen ilmestyi vuonna 2008 myös suomeksi. Benedictus XVI:n uskontoteologiasta väitelleen teologian tohtori Emil Antonin mukaan hänen kirjoissaan äänensävy oli aivan toisenlainen kuin julkisuudessa syntyneet kuvat pelottavasta Jumalan rottweilerista ja patakonservatiivisesta panssarikardinaalista, joka ei ymmärrä ihmisten todellisuutta.
– Tämä mielikuva Benedictuksesta on täysin väärä, Anton sanoo.
Kirkko ja kaupunki tavoitti puhelimitse Antonin junasta, joka vei hänet Rooman lentokentältä Trasteveren kaupunginosaan. Anton on saapunut Roomaan osallistuakseen Benedictuksen hautajaisiin.
Joseph Ratzingerilla oli lupaava akateeminen ura, mutta hän jätti professorin viran kun sai kutsun Münchenin ja Freisingin arkkipiispaksi vuonna 1977. Kuva: AP / Lehtikuva
Vuoropuhelu islamin kanssa alkoi tölväisystä
Joseph Alois Ratzinger syntyi pääsiäisen alla vuonna 1927 kolmilapsisen perheen kuopukseksi. Perhettä on kuvailtu syvästi uskonnolliseksi. Ratzingerilla oli neljä vuotta vanhempi isoveli, josta myös tuli katolisen kirkon pappi.
Toisen maailmansodan aikana Joseph Ratzinger joutui armeijaan. Hän pakeni ja antautui amerikkalaissotilaille.
– Toinen maailmansota ja Hitlerin juutalaisviha jättivät Ratzingeriin hänen koko elämänsä suuntaan vaikuttaneen jäljen, Emil Anton arvioi.
Juuri uskontojen välisen vuoropuhelun näkökulmasta Benedictus XVI oli erittäin merkittävä uudistaja. – Emil Anton
Ennen kaikkea tämä näkyi Antonin mielestä Ratzingerin avoimuudessa suhteessa muihin uskontoihin, varsinkin juutalaisuuteen ja islamiin. Hänen vuoropuhelunsa islamilaisten johtajien kanssa alkoi syksyllä 2006, jolloin hän aiheutti maailmanlaajaa kohua siteerattuaan 1400-luvulla elänyttä Bysantin valtakunnan keisaria, jonka mielestä islamin profeetta Muhammed oli tuonut maailmaan vain ”julmuutta ja epäinhimillisyyttä”. Paavia pidettiin tuolloin öykkärimäisenä sodanlietsojana, mutta tilanne kääntyi voitoksi.
– Tuosta varomattomasta siteerauksesta syntyi Catholic-Muslim Forum. Se on modernin historian ensimmäinen virallinen roomalaiskatolisen kirkon ja islamilaisen maailman välinen vuoropuhelufoorumi, joka selvästi myös ohjasi roomalaiskatolista kirkkoa aiempaa avoimempaan suhteeseen muiden uskontojen kanssa. Juuri uskontojen välisen vuoropuhelun näkökulmasta Benedictus XVI oli erittäin merkittävä uudistaja, Anton sanoo.
Paavi Benedictus XVI:n perhe oli syvästi uskonnollinen. Myös paavi isoveljestä Georg Ratzingerista tuli pappi. Kuva: AFP / Lehtikuva
Media ei ymmärtänyt Benedictus XVI:ta
Emil Antonin mielestä toimittajat eivät koskaan ymmärtäneet paavi Benedictus XVI:ta oikein, kun häntä nimiteltiin esimerkiksi panssarikardinaaliksi.
– Tässä on myös se asetelma, että media kokee oman vapaamielisen asenteensa absoluuttiseksi hyväksi, ja tästä asetelmasta sitten paaviin kohdistetaan oma liberaaliprotestanttinen inkvisitio, jossa ei tahdota oikein kuunnella, mitä Benedictus XVI yritti sanoa.
– Toisaalta Benedictus XVI:n yksi voimakkaimmista arvostelijoista oli katolilainen sveitsiläinen teologi Hans Küng, joka syytti Ratzingeria siitä, että hän oli edennyt korkeisiin virkoihin myymällä sielunsa. Küngin panettelutekstit aiheuttivat Benedictukselle paljon vahinkoa, Anton sanoo.
Benedictus XVI näki myös valistuksessa samaan aikaan hyvää ja huonoa, eikä hän suhtautunut asioihin mustavalkoisesti. – Emil Anton
– Todellisuudessa jokainen, joka tapasi Joseph Ratzingerin, tietää, että hän oli hyvin nöyrä. Kun hän islamilaisten johtajien kanssa käydyissä vuoropuheluissa korosti valistuksen hyviä hedelmiä, kuten uskonnon ja valtion erottelua, hän tässäkin suhteessa pysyi nöyränä eurooppalaisena, koska roomalaiskatolinen kirkko itse oli omaksunut uskonnonvapauden vasta Vatikaanin toisessa konsiilissa 1960-luvulla, Anton sanoo.
– Uskonopin kongregaation prefektinäkin Ratzinger kuunteli tarkasti muita. Hän myös usein tunsi vastustajiensa argumentit paremmin kuin he itse. Tuossa virassaan Ratzinger varmasti paremmin kuin kukaan toinen kristitty tiesi, mitä kristityille eri puolilla maailmaa tapahtuu.
Antonin mukaan Benedictus XVI ei mennyt koskaan massan mukana, vaan kunkin ilmiön kohdalla hän pohti, mitä hyvää ja mitä huonoa niissä on.
– Siten Benedictus XVI näki myös valistuksessa samaan aikaan hyvää ja huonoa, eikä hän suhtautunut asioihin mustavalkoisesti. Benedictus XVI vastusti sokeaa uskoa, joten valistuksen tapa korostaa järkeä oli hänelle arvokasta, mutta toisaalta ilman uskon valoa järkikin oli hänen mielestään hyvin tunkkaista, Anton arvioi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ketola: Paavi ja katolinen kirkko eivät enää kauhistuta suomalaisia luterilaisia
PuheenvuorotEdesmenneen Benedictuksen voi sanoa olevan eräänlainen kunnialuterilainen paavien joukossa.
.jpg)
