Ketola: Paavi ja katolinen kirkko eivät enää kauhistuta suomalaisia luterilaisia
Edesmenneen Benedictuksen voi sanoa olevan eräänlainen kunnialuterilainen paavien joukossa.
Paavi Benedictus XVI:n eli Joseph Ratzingerin kuolema vuoden 2022 viimeisenä päivänä kirvoitti monilta suomalaisilta kirkollisilta silmäätekeviltä lämpimiä muisteluita ja kuvia paavin kohtaamisesta. Muistokirjoituksissa ihailtiin paavin teologisia ansioita. Olen kuullut, että joidenkin mielestä suitsutuksessa mentiin jo liian pitkälle. Mitä olisi Luther sellaisesta ajatellut?
Sadassa vuodessa suhtautumisessa katoliseen kirkkoon ja sen päähän on tapahtunut dramaattinen käänne – niin kuin säätilasta nykyään sanotaan. Viime vuosisadan alkupuolella arkkipiispa Gustaf Johansson pauhasi kirkollisissa kokouksissa jesuiitoista ja heidän juonistaan luterilaisten päänmenoksi. Hänen syytöksilleen nyökyteltiin hyväksyvästi. On väitetty, että synkkä kuva jesuiitoista olisi pitkälti Topeliuksen Välskärin kertomusten ansiota. Siinä nimittäin esiintyy kavala jesuiittaisä Hieronymus. Monille lukijoille hänen hahmonsa jäi erityisesti mieleen, vaikka Topelius ei kuitenkaan puhunut katolisuudesta yksinomaan kielteisesti.
Puhe paavista antikristuksena oli tavanomaista.
Toisen maailmansodan jälkeen syntyneen viidennen herätysliikkeen keskeisiä piirteitä 1950–1960-luvuilla oli ärhäkän epäluuloinen suhtautuminen ekumeeniseen liikkeeseen. Erityisesti sen piirissä pelättiin silloin – suorastaan vainoharhaisesti – että paavi pyrkisi alistamaan pakolla kaikki kristityt alamaisikseen. Puhe paavista antikristuksena oli tavanomaista. Viidesläisyyden piirissä on kuitenkin tässä suhteessa tapahtunut ajan mittaan kummia. Benedictuksen Jeesus-kirjoja on nimittäin Suomessa julkaissut Suomen Raamattuopiston kustannusliike Perussanoma. Benedictuksen voi sanoa olevan eräänlainen kunnialuterilainen paavien joukossa.
Täytyy kyllä sanoa, että entisten ennakkoluuloisten asenteiden lientyminen on tapahtunut ennen muuta luterilaisen kansankirkon piirissä. Jyrkkää antikatolisuuttakin toki löytyy, kun oikeista suunnista etsiskelee.
Suomea sanotaan joskus ekumenian mallimaaksi. Kehut voi ottaa iloisesti vastaan, mutta ei sitä saa itsestäänselvyytenä pitää.
Kirjoittaja on juuriltaan eteläpohjalainen, mutta lehvästöltään helsinkiläinen kirkkohistorian dosentti.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ketola: Katolisessa kirkossa on ollut sotatila vuodesta 1963 lähtien
PuheenvuorotViime vuosina tutkijat ovat vihdoin päässeet käsiksi paavi Pius XII:n arkistoon Vatikaanissa. Se saattaa ratkaista ”sisällissodan”.
