null Bisnesantropologi: ”En ole putinisti, mutta kolmen euron taksi on kolmen euron taksi”

Puheenvuorot

Bisnesantropologi: ”En ole putinisti, mutta kolmen euron taksi on kolmen euron taksi”

Kuluttajaboikotti on helpointa, kun se ei maksa mitään. Sota on kuitenkin saanut kyseenalaistamaan palveluihin sijoitetun rahan alkuperämaan.

Pääomalla ei ole kansallisuutta, sanotaan. Viikon aikana tähänkin on ilmennyt poikkeus. Venäläisomisteisia bisneksiä ja tuotteita boikotoidaan meillä nyt kiihkon vallassa: Teboililla ei haluta tankata, Jokereita kammetaan ulos KHL-liigasta, ja Alko poistaa hyllyistään Stolichnaya-vodkan.

Ilmiö on täysin poikkeuksellinen. Esimerkiksi kiinalaisia teknologiasijoituksia länsimaihin on kyllä estänyt epäily niihin liittyvistä tietoturvariskeistä mutta ei tieto Kiinan valtion tekemistä ihmisoikeusloukkauksista. Harvalle kuluttajalle tulisi mieleen boikotoida halpaa kuluttajaelektroniikkaa uiguurien kohtelun vuoksi, tai edes jättää yhdet talviolympialaiset seuraamatta. Tulisihan elektroniikasta sen jälkeen huomattavasti kalliimpaa, ja täytyyhän nyt Niskasen sisarusten uskomaton maalisuorarutistus itse kokea.

Vielä mielenkiintoisempi tarina on saudi-arabialaisen pääoman maailmanvalloitus. Se on tapahtunut aivan huomaamatta ja aivan hiljan.

Taustalla on vuonna 2017 japanilaisen SoftBankin perustama Vision Fund 1 -rahasto. Maailman suurimmaksi halunnut teknologiasijoitusyhtiö tarvitsi 100 miljardia dollaria pääomaa, jolla se voisi varmistaa sijoituskohteidensa nopean kasvun oman toimialansa globaaleiksi markkinajohtajiksi. Sellaisia pääomia on tarjolla vähän, mutta 45 miljardia dollaria löytyi Saudi-Arabian valtiollisesta sijoitusrahastosta.

Löyhää rahaa sattui olemaan, koska aiemmin samana vuonna Saudi-Arabia oli suorittanut suuren ”puhdistusoperaation” ja takavarikoinut rahastoonsa 400 Saudi-Arabian rikkaimpiin kuuluvan yksityishenkilön omaisuuden. Saudirahaston hallituksen puheenjohtajana toimii kruununprinssi Mohammad bin Salman.

Merkittävä osa esimerkiksi maailman menestyneimmistä alustatalouden yhtiöistä on saanut ruiskeen Vision Fund 1:n rahaa, esimerkiksi Uber, Slack ja Doordash. Suomalaisille Wolt-palvelun ostajana tunnetuksi tullut Doordash on ollut yksi rahaston menestyneimpiä sijoituksia. Saudien valtion laskennallinen osuus sijoituksessa ruoan kuljetuspalveluun oli noin 300 miljoonaa dollaria. Doordashin listautuessa pörssiin se oli tuottanut saudeille noin 5 miljardia voittoa. Sijoitetun pääoman tuoton ohelle tarvittaisiinkin uusi tunnusluku: varastetun pääoman tuotto.

Pidän yhtenä kuluttajaboikotin koetinkivenä Helsingin katukuvaan ilmestynyttä venäläisen Yango-brändin alla toimivaa taksiliiketoimintaa.

Sijoitetun rahan kansallisuudesta puhutaan ja välitetään yllättävän vähän, mutta lähelle tuleva sota tuntuu muuttavan tämän. Boikotointi on kuluttajavetoista, koska kuluttajille venäläisen tuotteen vaihtaminen toiseen ei välttämättä edes maksa: juodaan sitten Koskenkorvaa ja tankataan ABC:llä.

Pidän yhtenä kuluttajaboikotin koetinkivenä Helsingin katukuvaan ilmestynyttä venäläisen Yango-brändin alla toimivaa taksiliiketoimintaa. Yango tarjoaa kyytejä usein 40–60 prosentin alennuksella verrattuna perinteisempiin taksitoimijoihin. Siksi Yangosta luopuminen maksaa.

Vielä eilen Yangoja pörräsi kaikkialla keskustassa. Himmentääkö sota myös oikeasti halvan kyydin lumon?

 

Kirjoittaja on strategiakonsultti, rahoitustieteilijä ja teologi, jolta on ilmestynyt teos bisnesantropologiasta. Hän kirjoittaa rahan, talouden ja työelämän uskonvaraisista elementeistä.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.