null Bisnesantropologi: Eilen miljardeilla myyty Wolt ja alkuviikosta kohussa ryvettynyt Mehiläinen haastavat moraalista kompassiani

Bisnesantropologi: Eilen miljardeilla myyty Wolt ja alkuviikosta kohussa ryvettynyt Mehiläinen haastavat moraalista kompassiani

Wolt on parasta tai pahinta, mitä työnteolle on tapahtumassa. On vaikeaa arvioida yritysten todellista vastuuta tilanteessa, jossa yhteiskunta on monin tavoin merkittävässä muutoksessa. Jonkun sitä kuitenkin täytyy tehdä.

Yritysten vastuullisuuden julkinen arvioiminen on kaamea tehtävä. Vai mitä pitäisi ajatella siitä, että juuri tällä viikolla vammaisen lapsen sidontakohussa ryvettynyt Mehiläinen sai vain viikko sitten kansainvälistä tunnustusta hyvin hoidetusta vastuullisuudestaan? Kiitosta tuli muun muassa konsernin työstä ihmisoikeuksien huomioimiseksi.

Erityisesti niiden, jotka sijoittavat suuria määriä yhteistä rahaa, on tehtävä vastuullisuuden arviointia sen vaikeudesta huolimatta. 1,7 miljardin euron sijoitusvarallisuutta hoitava kirkon eläkerahasto on ollut tällä saralla edelläkävijä aina 90-luvulta.

Täysin ongelmitta ei ole sujunut sekään tehtävä. Vuosituhannen alussa kirkkomme sijoitusasiantuntijat ottivat kantaa muun muassa SanomaWSOY:hyn. Kansainvälisenä konsernina se nimittäin omisti tuolloin muun muassa ulkomaisia tv-kanavia, joilla saatettiin esittää pornoa. Tästä syystä SanomaWSOY oli joutunut kirkossa epäilyttävien yhtiöiden listalle.

Kirkon huonoissa kirjoissa ei kuitenkaan ollut esimerkiksi TeliaSonera, jonka verkossa kulkeneesta datasta 40 prosenttia oli tutkimuksen mukaan pornograafista. Käytännössä siis dataverkkoyhtiöt rakensivat jakelukanavaa digitaaliselle aikuisviihteelle. SanomaWSOY:n tytäryhtiön tv-kanavat olivat oikeasti pientä aikuisviihteen digitalisoitumisen ja globaalin arvoketjun kehittymisen rinnalla.

En koskaan tippaa lähettiä, vaikka Wolt siihen mahdollisuuden antaakin.

Suomalainen yhtiö, joka haastaa kaikkein eniten omaa eettistä kompassiani juuri nyt, on ruokalähettipalvelu Wolt.

On vaikea hahmottaa, onko Woltin menestys Suomessa iso harppaus maailmaan, jossa kasvavalla kansanosalla on pysyvästi huonompi työttömyysturva ja harteillaan pakotettu yrittäjyys, joka hädin tuskin elättää. Vai onko Wolt sittenkin ratkaisu keikkatyön syntymiseen alueilla, joille ei koskaan syntyisikään työsuhteista työtä, ja henkilöille, joille ei muuten olisi työtä edes tarjolla?

Jos jälkimmäinen argumentti voittaa, edessä on valtava muutos työmarkkinoilla. Woltin eilen julkistettu 7 miljardin kauppahinta on osoitus ennakoitujen muutoksien mittakaavasta.

Oma logiikkani on ruokalähettitapauksen arvioinnissa vähintään horjuva. Saatan puhua tiedostavasti Wolt-kuskien oloista kokkareissa, joiden tarjoilu hoidetaan lähetti-applikaatiolla, joka on omasta mielestänikin juhlien pelastus. En koskaan tippaa lähettiä, vaikka Wolt siihen mahdollisuuden antaakin.

Miksi työeläkeyhtiöt ovat edelleen sijoittajia Mehiläisessä, kysyttiin alkuviikosta toistuvasti. Kysymys nostaa esiin yritysten vastuullisuuden arvioinnin vaikeuden koko karmaisevuuden.

Pitäisikö työeläkeyhtiöiden nyt myydä omistuksensa sellaiselle taholle, jolle Mehiläisen synnit ovat ok? Ja kenties tehdä se vielä alihintaan, kuten nopeissa myynneissä tapaa käydä? Vai pitäisikö eettisesti linjakkaiden omistajien kenties pysyä ja käyttää valtaansa työeläkevaroilla omistamamme yhtiön ohjaamiseksi kestävämmälle polulle?

Luojalle kiitos, minun ei tarvitse siitä päättää.


Kirjoittaja on strategiakonsultti, rahoitustieteilijä ja teologi, jolta on ilmestynyt teos bisnesantropologiasta. Hän kirjoittaa rahan ja talouden uskonvaraisista elementeistä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: