Kirkon eläkerahasto on miljardisijoittaja ja eettisen sijoittamisen edelläkävijä – silti on vaikea sanoa, millainen sijoitus on eettinen
Kirkon eläkerahasto maksaa tällä hetkellä enemmän eläkkeitä kuin saa eläkemaksuja. Puuttuvat rahat tulevat sijoitustuotoista.

Kirkon eläkerahasto maksaa tällä hetkellä enemmän eläkkeitä kuin saa eläkemaksuja. Puuttuvat rahat tulevat sijoitustuotoista.

Kirkon eläkerahasto on miljardisijoittaja ja eettisen sijoittamisen edelläkävijä – silti on vaikea sanoa, millainen sijoitus on eettinen

Myös isoilla seurakuntayhtymillä on huomattavia arvopaperisijoituksia. Helsingin ja Espoon yhtymät uusivat juuri eettisiä ohjeitaan.

Olipa kerran köyhä juutalainen raksamies ja opettaja, nasaretilainen Jeesus, joka kiersi ympäri Juudeaa ja Galileaa ja julisti, että ihmisten ei kannata kerätä rikkauksia maan päälle vaan aarteita taivaaseen. Hänen mukaansa kukaan ei voi palvella kahta herraa, Jumalaa ja rahaa.

"Älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte", Jeesus neuvoi. "Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne."

Parin tuhannen vuoden aikana näyttää tapahtuneen informaatiokatkos. Suomen luterilaisella kirkolla on aika mukava maanpäällinen omaisuus. Kirkon rahat eivät myöskään lepää kirstuissa, vaan iso osa niistä on sijoitettu osakkeisiin, indeksirahastoihin ja sen sellaisiin.

Otetaan pari esimerkkiä.

Helsingin seurakuntayhtymällä on tällä hetkellä noin 172 miljoonan euron edestä arvopapereita, Espoon seurakuntayhtymällä 35 miljoonan euron edestä ja Vantaan seurakuntayhtymällä 23 miljoonan euron edestä.

Seurakuntayhtymien sijoitukset ovat vielä pieniä. Kirkon eläkerahastolla oli 31. joulukuuta 2017 sijoituksia 1,5 miljardin euron edestä. Mutta ymmärtäähän sen.

– Kirkon eläkerahaston tarkoitus on turvata kirkon työntekijöiden eläkkeiden maksaminen sekä tasata seurakuntien eläkemaksun kehitystä, kertoo vastuullisen sijoittamisen päällikkö ja salkunhoitaja Magdalena Lönnroth.

Jeesuksella oli 12 opetuslasta, mutta Suomen luterilaisella kirkolla on 18 000 työntekijää. Jeesus osasi evankeliumien mukaan taikoa viidestä leivästä ja kahdesta kalasta ruokaa viidelle tuhannelle ihmiselle, mutta Suomen luterilainen kirkko tarvitsee rahaa voidakseen maksaa palkkoja, sähkölaskuja, julkisivuremontteja, ehtoollisviinejä, diakonialounaita ja niitä eläkkeitä.

– Työntekijöiden eläkkeiden maksamiseen tarvitaan sijoitustuottoja, Lönnroth toteaa.

– Tällä hetkellä maksamme rahastosta enemmän ulos eläkkeitä kuin saamme eläkemaksuja, eli osa eläkkeistä rahoitetaan eläkerahaston tuotoilla.

Kirkko välttää tupakkaa ja aseita

"Jumala on luodessaan ihmisen asettanut hänen sydämeensä tiedon siitä, miten meidän tulee kohdella toisiamme", kerrotaan Kirkon eläkerahaston vuonna 2014 julkaisemissa vastuullisen sijoittamisen ohjeissa. Kirkko kartuttaa rahavarojaan sijoittamalla, mutta mikä tahansa sijoituskohde ei käy. Luomakuntaa tulisi kohdella hyvin.

Kirkon eläkerahastolla on omat eettiset ohjeensa erilaisiin sijoitusmuotoihin, vastuullisuusanalyyseihin, aktiiviseen omistajuuteen ja niin edelleen. Ytimenä ovat Jeesuksen sanat vuorisaarnassa: "Kaikki, mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille."

Seurakunnat ja seurakuntayhtymät ovat kuitenkin taloudellisesti itsenäisiä ja päättävät itse, mihin sijoittavat rahansa.

Helsingin seurakuntayhtymä on vastikään kiristänyt sijoitusohjeitaan.

– Aikaisemmin meillä oli ohjeena, että pyrimme välttämään suoria sijoituksia esimerkiksi tupakka-, alkoholi- ja aseteollisuuteen. Uusissa ohjeissa olemme yksiselitteisesti kieltäneet tällaiset sijoitukset, kertoo hallintojohtaja Jussi Muhonen.

– Uusissa ohjeissa pyrimme myös suosimaan sijoitusrahastoja, joissa ESG-tekijät ovat integroitu osaksi sijoitusprosessia.

Työntekijöiden eläkkeiden maksamiseen tarvitaan sijoitustuottoja. - Magdalena Lönnroth

ESG on kirjainlyhenne, joka tulee vastaan kaikkialla, missä puhutaan vastuullisesta sijoittamisesta. ESG-kriteereihin sitoutuneet yritykset takaavat, että ympäristöstä (environmental), yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta (social) ja avoimesta ja reilusta hallinnosta (governance) pidetään huolta.

Muhosen mukaan Helsingin seurakuntayhtymä on muun muassa päättänyt sijoittaa Euroopan osakemarkkinoilla sellaisiin osakkeisiin, joilla on pieni hiilijalanjälki.

– Kannamme siis vastuuta ilmastonmuutoksen ehkäisystä.

Hallintojohtaja Muhonen ei itse istu klikkailemassa, minkä firman osakkeita seurakuntien rahoilla ostetaan. Työ on ulkoistettu varainhoitajille, joille on annettu ohjeet, minkälaisiin kohteisiin rahoja saa käyttää. Niin on tehty myös Kirkon eläkerahastossa ja muissa pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymissä.

– Varainhoitajat valitsevat rahastoja meidän sijoitustoimintamme periaatteiden mukaisesti, selittää Espoon seurakuntayhtymän talouspäällikkö Harri Hakulinen.

Seurakuntayhtymien talousväellä on luettelot rahastoista, joissa niillä on rahaa kiinni. Hakulisen mukaan rahastoja myös "skannataan" eli käydään läpi säännöllisesti, ettei mukaan eksy mitään epäilyttävää. Myös varainhoitajat valitaan tarkkaan.

– He eivät voi olla keitä tahansa, Hakulinen painottaa.

Myös Kirkon eläkerahaston Magdalena Lönnroth toteaa, että vastuullisten varainhoitajien löytäminen ei ole aivan helppoa.

– Moni sanoo tekevänsä vastuullista sijoittamista, mutta käytännöt voivat vaihdella paljon. Kaikilla omaisuudenhoitajilla ei myöskään ole vielä tarjota vastuullisia sijoitusrahastoja eri omaisuusluokissa, Lönnroth selittää.

Myös Espoon seurakuntayhtymä on parhaillaan uusimassa vastuullisen sijoittamisen ohjeitaan. Voiko espoolainen kirkon jäsen olla täysin varma siitä, että hänen kirkollisverorahoillaan ei tueta mitään epäeettistä?

– Absoluuttista varmuutta ei ole kenelläkään, mutta varainhoitajamme seulovat rahastoja. Me luotamme varainhoitajiimme ja käymme heidän kanssaan säännöllisiä keskusteluja, Harri Hakulinen vastaa.

Millainen sijoitus on eettinen? Helppoa vastausta ei ole

Kysymys siitä, miten rahat voi sijoittaa eettisesti, ei ole aivan helppo, sanoo rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Joku voisi kritisoida kirkon sijoitusohjeita siitä, että ne ovat ylimalkaisia. Puttosen mukaan yksityiskohtaisten ohjeiden laatiminen on kuitenkin vaikeaa.

– Kaikki toivovat helppoja ratkaisuja: että antakaa meille ohjeet, niin me noudatamme niitä. Mutta mitä enemmän asiaa miettii, sitä monimutkaisemmalta se näyttää.

On esimerkiksi helppo sanoa, että tupakkateollisuuteen sijoittaminen on väärin. Olisiko rahat parempi sijoittaa vaikka energia- tai metalliteollisuuteen? Riippuu näkökulmasta.

– Nehän ovat toimialoja, jotka yksiselitteisesti rasittavat luontoa, Puttonen sanoo.

– Olisiko sitten parempi olla sijoittamatta lainkaan tällaisille toimialoille? Joku voisi sanoa, että on vaikuttavampaa sijoittaa näillä toimialoilla sellaisiin yrityksiin, jotka toimivat paremmin kuin muut.

Kun esimerkiksi Kirkon eläkerahasto käärii sijoituksistaan voittoa, rahat ovat pois joltakulta muulta. Keneltä? Vastuuttomasti toimivilta yrityksiltä, sanoo vastuullisen sijoittamisen päällikkö Magdalena Lönnroth.

– Sijoittamalla vastuullisten periaatteiden mukaan Kirkon eläkerahasto suosii vastuullisemmin toimivia yrityksiä ja kannustaa yrityksiä huomioimaan vastuullisuusnäkökohdat, Lönnroth sanoo.

– Arvopapereista luopuminen johtaa harvemmin muutoksiin yritysten toiminnassa. Silloin luovumme myös kaikista omistajuuden oikeuksista. Vasta tuloksettoman vaikuttamiskeskustelun jälkeen harkitsemme omistuksesta luopumista.

Kirkko käärii voittoa sijoittamalla arvopapereihin. Mikä tahansa yhtiö ei kuitenkaan kelpaa sijoituskohteeksi.

Kirkko käärii voittoa sijoittamalla arvopapereihin. Mikä tahansa yhtiö ei kuitenkaan kelpaa sijoituskohteeksi.

Ovatko Suomen valtio ja Facebook pahiksia?

Norjan öljyrahasto omistaa yli 150 000 euron arvosta sijoituksia jokaista Norjan kansalaista kohti. Se on maailman suurin valtiollinen sijoitusrahasto. Vuosikymmenen aikana se on menettänyt miljardien arvosta sijoitustuloja. Miksi?

Koska öljyrahastossa päätettiin olla sijoittamatta tupakkateollisuuteen, ydinaseisiin ja rypälepommeihin.

– Norjan öljyrahasto on maailmanluokan edelläkävijä vastuullisessa sijoittamisessa. He sanoivat, että he aikovat noudattaa jatkossakin samaa linjaa. Että jos se maksaa, niin sitten se maksaa, professori Vesa Puttonen kertoo.

Mutta ei siinä vielä kaikki. Norjan öljyrahasto ei myöskään suostunut ostamaan Suomen valtion obligaatioita eli tietynlaisia velkakirjoja. Miksi?

Koska Suomi käytti maamiinoja.

– Suomalaisesta näkökulmasta se tuntuu aika rajulta, mutta heillä oli oikeus määritellä eettisyys siten kuin määrittelivät.

Puttonen heittää vielä yhden pähkinän: onko Facebookiin sijoittaminen hyväksyttävää? Facebook on yhtiö, joka tekee bisnestä ihmisten henkilötiedoilla ja niihin perustuvalla mainonnalla. Sen tarkoitus on saada käyttäjä koukuttumaan ja jakamaan itsestään mahdollisimman paljon tietoa. Tällä hetkellä yhtiö on myrskyn silmässä, kun se jäi kiinni käyttäjiensä henkilötietojen vuotamisesta Cambridge Analytica -nimiselle yritykselle, joka hyödynsi niitä muun muassa presidentti Donald Trumpin vaalikampanjassa.

– Facebook on yksi maailman isoimmista yhtiöistä. Se ei saastuta eikä ole mukana uhkapeli- tai aseteollisuudessa, mutta joku voi hyvin sanoa, että vastuullisen sijoittajan ei pitäisi sijoittaa Facebookin kaltaiseen yritykseen, Puttonen sanoo.

Usein kyse ei olekaan siitä, että sijoittaja menee pörssiin ja ostaa nimenomaan Facebookin osakkeita. Suuri osa sijoituksista tehdään erilaisten sijoitusrahastojen kautta. Rahat laitetaan koriin, ja rahastonhoitaja ostaa koriin vähän sitä sun tätä.

Yleensä sijoituksen riski on pienempi, kun rahat hajautetaan. Vanha kansa sanoi, että kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin.

Esimerkiksi sekä Helsingin seurakuntayhtymä että Kirkon eläkerahasto ovat sijoittaneet pohjoisamerikkalaisiin rahastoihin, joissa Facebook on mukana.

– Yhtiön ongelmat ovatkin jo nousseet esille meidän vastuullisuusseulonnassamme, Magdalena Lönnroth kertoo.

Kirkon eläkerahasto on ollut esimerkki muille eläkeyhtiöille

Maailma ei ole mustavalkoinen. Suomen valtio saa rahaa muun muassa asekaupasta, tupakkaverosta ja uhkapeleistä. Niillä varoilla rakennetaan lastensairaaloita ja länsimetroja.

Tupakka, uhkapelit ja aseet ovat kohteita, joihin sijoittamista luterilainen kirkko on välttänyt jo pitkään. Neljäntenä mustalla listalla on porno. Kirkon eläkerahasto välttää myös esimerkiksi hiilikaivosyhtiöitä ja yhtiöitä, joiden liikevaihdosta merkittävä osuus tulee fossiilisista polttoaineista.

Eläkeyhtiöt ja muut julkiset instituutiot eivät julkisen paineen takia voi nykyään sanoa, että me emme kiinnitä sijoittamisen vastuullisuuteen mitään huomiota. - Vesa Puttonen

Professori Vesa Puttosen mukaan kirkko oli pitkään vastuullisen sijoittamisen edelläkävijä Suomessa. Hän oli itse Kirkon eläkerahaston johtokunnan jäsen vuosina 2002–2008.

– Kirkon eläkerahastossa ajateltiin jo silloin, että heillä on uniikki vastuu vastuullisen sijoittamisen kehittämisessä Suomessa. Monet toimijat vertaavat itseään heihin, Puttonen kertoo.

– Eläkeyhtiöt ja muut julkiset instituutiot eivät julkisen paineen takia voi nykyään sanoa, että me emme kiinnitä sijoittamisen vastuullisuuteen mitään huomiota. Se on tätä päivää, ja Kirkon eläkerahasto on näyttänyt siinä hyvää esimerkkiä.

Myös Magdalena Lönnroth sanoo, että vastuullisen sijoittamisen periaatteiden laatiminen on instituutiosijoittajille nykyään perusedellytys. Kirkon eläkerahasto oli ensimmäinen suomalainen sijoittaja, joka julkaisi eettisen sijoittamisen periaatteet. Vuosi oli 1999. Vuonna 2008 Kirkon eläkerahasto oli ensimmäisten joukossa allekirjoittamassa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita.

– Sen jälkeen vastuullisen sijoittamisen ala on kasvanut ja valtavirtaistunut. Tänään YK:n periaatteilla on 36 suomalaista allekirjoittajaa ja globaalisti yli 1 900, Lönnroth kertoo.

Vesa Puttonen ei ole vertaillut Kirkon eläkerahaston eettisiä ohjeita esimerkiksi Ilmarisen tai Varman ohjeisiin, mutta veikkaa, että nykyään ohjeet ovat jotakuinkin samanlaiset.

Joitain yksittäisiä eroja saattaa olla.

– Kerran olen kuullut erään työeläkeyhtiön edustajan sanovan, että sijoitettavien yhtiöiden verojalanjälkeen he eivät lähde puuttumaan. Että se on yhtiön oma asia. Kirkon eläkerahaston ohjeessa taas edellytetään, että yritys maksaa verot siihen maahan, missä toiminta tapahtuu.

Ja totisesti, totisesti, siinä on taas kuunneltu Jeesusta. Kun Jeesukselta kysyttiin, pitääkö keisarille maksaa veroa, hän vastasi: "Antakaa keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu."

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi