Korson seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Sirkka Väätäinen on huomannut, että ihmiset puhuvat nykyään avoimemmin kaikenlaisista asioista, esimerkiksi mielenterveydestä.
Diakoniatyöntekijät auttavat myös kuuntelemalla ja keskustelemalla – Korson seurakunnassa kokeiltiin uutta keskusteluavun mallia
Diakoniatyöntekijän kanssa keskustellaan esimerkiksi yksinäisyydestä, riippuvuuksista ja hengellisistä kysymyksistä.
Moni kääntyy diakoniatyön puoleen silloin, kun tili tai jääkaappi on tyhjä, mutta diakoniatyöntekijät auttavat myös, jos haluaa ihan vain keskustella jonkun kanssa. Korson seurakunnassa alkoi lokakuussa kokeiluna keskusteluavun malli, jossa kuka tahansa voi varata netistä keskusteluajan joko diakoniatyöntekijälle tai papille. Ajat ovat arkipäivisin neljän ja kuuden välillä. Kokeilu on ollut onnistunut ja jatkuu ensi vuonna.
– Olemme kokeneet tämän hyväksi lisäksi työhömme. Toivomme, että tämä laajenee myös muihin seurakuntiin, Korson seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Sirkka Väätäinen kertoo.
Jo aiemmin Korson seurakunnan diakoniatyöntekijät ovat kohdanneet viikoittain ihmisiä, jotka tulevat vain keskustelemaan. Väätäinen toivoo, että yhä useampi muistaisi tämän mahdollisuuden.
– Useammin meidän puoleen käännytään taloudellisen taakan kanssa, mutta siinä auttamisen mahdollisuudet ovat melko rajalliset, hän sanoo.
Joskus ulkopuolinen näkökulma auttaa
Diakoniatyöntekijät keskustelevat ihmisten kanssa erilaisissa seurakunnan tapahtumissa, erikseen varatuissa tapaamisissa ja kotikäynneillä. He käyvät myös hoivalaitoksissa tapaamassa ihmisiä. Ihmiset juttelevat monenlaisista aiheista, esimerkiksi yksinäisyydestä, ihmissuhteista ja erilaisista riippuvuuksista.
– On vaikea sanoa mitään yksittäistä teemaa, sillä usein kyseessä on asioiden vyyhti ja eri asiat kietoutuvat toisiinsa, Sirkka Väätäinen kertoo.
Ei meillä välttämättä kaikkeen ole vastauksia, mutta olemme kuuntelemassa ja lisäämässä ihmisten ymmärrystä kokemaansa kohtaan.
Myös hengelliset teemat ovat esillä jonkin verran. Jotkut saattavat pyytää, että diakoniatyöntekijä rukoilisi heidän puolestaan saman tien tai myöhemmin.
– Ihmiset ajattelevat, että heillä on ikään kuin lupa puhua myös hengellisistä aiheista kirkon työntekijälle. Erityisesti suru ja menetykset nostavat nämä teemat pintaan, ja ihmiset miettivät, voisiko hengellisyys kantaa surun keskellä. Hengellisiä kokemuksia saatetaan myös haluta peilata diakoniatyöntekijän kanssa.
Diakoniatyöntekijöiden viesti ihmisille on, että ei ole mitään sellaista, mistä ei saisi tulla puhumaan.
– Puhuminen auttaa, sen on käytäntö opettanut. Ei meillä välttämättä kaikkeen ole vastauksia, mutta olemme kuuntelemassa ja lisäämässä ihmisten ymmärrystä kokemaansa kohtaan. Joskus ulkopuolinen voi olla se, joka osaa tehdä oikeita kysymyksiä paremmin kuin lähipiiriin kuuluva.
Sirkka Väätäinen on työssään huomannut, että jo asioiden ääneen sanominen helpottaa ja keskusteleminen auttaa asettamaan asioita mittasuhteisiin. Usein asiakas saattaa jopa ääneen todeta, että enpä ollut ajatellutkaan asiaa tuosta näkökulmasta tai että jokin yksittäinen kysymys vie ajattelua eteenpäin.
Sirkka Väätäisen mukaan diakoniatyön vahvuus on siinä, että ihmistä voidaan auttaa kokonaisvaltaisesti.
Ihmiset ovat aiempaa avoimempia
Sirkka Väätäinen on tehnyt diakoniatyötä kolmisenkymmentä vuotta ja on koulutukseltaan myös psykiatrinen sairaanhoitaja. Hän on huomannut tervetulleen muutoksen: ihmiset ymmärtävät nykyään yhä paremmin puhumisen voiman. Esimerkiksi mielenterveydestä puhutaan huomattavasti avoimemmin kuin vuosikymmeniä sitten.
– Ihmiset käyvät nykyään rohkeammin asioita läpi. He kertovat, miten ovat toimineet ja hakevat ymmärrystä omaan toimintaansa. Sellaisia häpeäaiheita ei oikein enää ole.
Diakoniatyöntekijät eivät ole pappeja, psykologeja eivätkä psykoterapeutteja. Kunkin ammattiryhmän antamalla avulla on kuitenkin omat vahvuutensa. Väätäinen näkee, että diakoniatyöntekijöiden vahvuus on siinä, että he voivat auttaa ihmisiä hyvin kokonaisvaltaisesti, henkisesti, hengellisesti ja myös käytännössä.
Tärkeää on myös valaa ihmisiin toivoa. Siihen, miten se tapahtuu, ei ole olemassa mitään tiettyä kaavaa, mutta toivon kipinä syntyy jo siitä, että toinen kuuntelee, välittää, on läsnä ja haluaa kulkea rinnalla.
– Meidän perusviestimme on, että kaikesta selvitään ja eteenpäin mennään. Aina on toivoa.
Matalan kynnyksen keskusteluapua
Keskustelutuen aikoja Korsossa on varattavissa verkossa ja niitä on tarjolla ti–to klo 16–18. Ajan voi nopeimmillaan saada seuraavalle päivälle. Paikkana on Korson kirkko, Merikotkantie 4. Usein yksi keskustelu riittää tuomaan apua, mutta voit tulla useamminkin. Keskustelutukea antavat Korson seurakunnan papit ja diakoniatyöntekijät. Oman kotiseurakuntasi diakoniatyöntekijän yhteystiedot Vantaalla löydät Vantaan seurakuntien sivuilta.
Alle 30-vuotiaille Korson seurakunta tarjoaa maksutonta walk in -terapiaa Korson kirkolla ma klo 15–18. Ammattilaisten antamaan ratkaisukeskeiseen lyhytterapiaan ei tarvitse lähetettä eikä siitä tehdä kirjauksia terveydenhuollon järjestelmiin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tikkurilan kirkolla tarjotaan walk in -terapiaa lapsiperheiden vanhemmille – ”Ennen kuin kaikki kaatuu päälle, on hyvä käydä juttelemassa”
Ajankohtaista Hyvä elämäSillä aikaa kun vanhempi juttelee lyhytterapiakoulutuksen saaneen työntekijän kanssa, lapsi voi viettää aikaa lastenohjaajan kanssa.
