Tornabuonin kappelissa Italiassa on maalaus, jossa iäkäs pappi Sakarias saa arkkienkeli Gabrielilta ilmoituksen, että hänelle ja Elisabethille on luvassa poikalapsi.
Ei huolta, presidenttipari – Raamatussakin moni kärsi lapsettomuudesta tai sai lapsen vanhana
Sauli Niinistön, 69, ja Jenni Haukion, 40, vauvauutinen sai monet paitsi iloitsemaan, myös miettimään vanhempien ikää. Raamatussa vanhemmiksi tultiin jopa yhdeksänkymppisenä.
Raamatussa on useita esimerkkejä siitä, että vanhemmaksi voi tulla monen ikäisenä. Iso kirja muistuttaa myös siitä, että lapsi ei aina tule juuri silloin kuin toivoisi tai että lapsi saattaa muutenkin olla vanhemmilleen mojova yllätys.
Tunnetuin esimerkki tästä on itse Jeesus. Erikoisen syntytarinan lisäksi Jeesus saattoi olla yksi niistä lapsista, jonka vanhemmilla oli iso ikäero. Joosefin ikää Jeesuksen syntyessä ei tiedetä, mutta hänen on usein oletettu ja kuvattu olevan ainakin merkittävästi puolisoaan Mariaa vanhempi.
– Joosef on hahmo, joka ei ole paljoa esillä Raamatussa. Se, että hänen ajatellaan olleen Mariaa paljon vanhempi, on kehittynyt monesta eri ajatuksenpoikasesta. Yksi peruste tälle ajatukselle on se, että Joosefista ei ole enää mainintaa siinä vaiheessa kun Jeesus aloitti julkisen toimintansa. Se ei kuitenkaan välttämättä kerro mitään, sillä siihen aikaan nuoretkin ihmiset kuolivat, kertoo tutkija, dosentti Outi Lehtipuu Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.
Saara ja Abraham, yhdeksänkymppiset vanhemmat
Vanha testamentti kertoo Saaran ja Abrahamin kärsineen lapsettomuudesta pitkään. Niinpä Saara turvautui ratkaisuun, josta on Raamatussa muitakin esimerkkejä: kun lasta ei kuulunut, vaimo kehotti miestään yrittämään lasta orjattarensa Hagarin kanssa. Hagar ja Abraham saivatkin pojan, Ismaelin.
– Merkillepantavaa tämän kaltaisissa kertomuksissa on se, että orjattarelta ei kysytä mitään. Tulee mieleen nykyajan kohdunvuokraus, jossa kohdunvuokraaja on hyvin erilaisessa sosiaalisessa ja taloudellisessa asemassa kuin lasta toivova pariskunta, Lehtipuu sanoo.
Lapsettomiksi eivät Saara ja Abrahamkaan yhdessä jääneet. Raamatussa kerrotaan, että kun Saara oli 90 ja Abraham 99, Jumala ilmoitti, että he saavat vielä lapsen. Yhdeksänkymppinen Saara synnytti Iisakin. Saaran kerrotaan eläneen sen jälkeenkin vielä pitkään, 127-vuotiaaksi.
– Mitään evidenssiä siitä, että Saara sai lapsen yhdeksänkymppisenä, ei ole. Nämä ovat myyttisiä kertomuksia, kommentoi Outi Lehtipuu.
Hänen mukaansa kenenkään ikään ei ylipäätään pidä liikaa juuttua Raamattua lukiessa.
– Vanhassa testamentissa on ihmiskunnan sukuluetteloita ajalta ennen vedenpaisumusta. Niissä ihmisten mainitaan eläneen vuosisatoja. Aadam eli 930-vuotiaaksi, Metusalem eli uudessa käännöksessä Metusalah 969 vuotta. Se, mitä näistä luvuista nykyään pitäisi ajatella, on vähän absurdi kysymys. Minulla on sellainen kutina, että itse numeroilla on merkitystä, esimerkiksi sillä, että Nooan isän sanotaan eläneen 777 vuotta.
Sen sijaan sillä, että jonkun kuvataan eläneen pitkään, on merkitystä: pitkän elämän ajateltiin olevan osoitus vanhurskaudesta.
Erikoinen syntytarina kertoo merkittävyydestä
Lapsettomuus koetteli myös Hannaa, joka oli Elkanan ensimmäinen vaimo. Outi Lehtipuun mukaan syy ei ollut välttämättä Hannan ikä, tai siitä ei ainakaan ole mainintaa Raamatussa.
Hannan surua lisäsi se, että Elkanan toinen vaimo Peninna pilkkasi Hannaa lapsettomuudesta. Lopulta Hanna lupasi Jumalalle, että jos hän saa lapsen, hän antaa tämän Jumalalle. Niin kävikin – pitkän odotuksen jälkeen Hanna sai Samuelin, jonka luovutti pyhäkköön pappi Eelin kasvatettavaksi.
Iäkkäiden vanhempien lapsi oli myös Johannes Kastaja. Hänen vanhempansa Elisabet ja Sakarias toivoivat lasta pitkään. Sitten elämä yllätti: itse arkkienkeli Gabriel ilmestyi pappi Sakariakselle ja ilmoitti, että heille syntyy poika, jolle pitää antaa nimeksi Johannes.
Mitään evidenssiä siitä, että Saara sai lapsen yhdeksänkymppisenä, ei ole. Nämä ovat myyttisiä kertomuksia.
Iäkäs Sakarias suhtautui enkelin ilmoitukseen niin epäilevästi, että sai rangaistuksen. Hän menetti puhekykynsä ja sai sen takaisin vasta kun poika oli syntynyt. Elisabetin kerrotaan pitäneen raskauden alussa matalaa profiilia aina siihen asti kunnes raskaus oli edennyt viidennelle kuulle.
Pitkään lasta odottivat myös esimerkiksi Rebekka, joka lopulta sai kaksoset jo yli nelikymppisen miehensä Iisakin kanssa ja Raakel, josta mainitaan, että "Herra avasi Raakelin kohdun".
Outi Lehtipuun mukaan erikoiset tarinat lapsen alkuperästä tai syntymästä ovat tyypillisiä, kun kyseessä on merkittävä henkilö. Usein on niin, että ensin jostakin ihmisestä on tullut merkittävä ja vasta sen jälkeen on muotoutunut kertomus hänen erikoisesta syntymästään.
– Tämä näkyy myös siinä, miten keisareista on kerrottu. Esimerkiksi keisari Augustuksesta kerrotaan, että kun hän syntyi, taivaalla loisti ihmeellinen tähti.
Raamatussa on onnellisia loppuja
Lapsettomuus on aina ollut kova paikka lasta toivoville vanhemmille, mutta sosiaalisesti se oli todennäköisesti vieläkin kovempi koettelemus Raamatun henkilöiden aikaan. Tuolloin lapsi oli vanhempiensa ainoa turva ja käsky vanhempien kunnioittamisesta sisälsi myös sen ajatuksen, että vanhemmista todella huolehditaan hautaan asti.
– Silloin ei vielä tunnettu ajatusta ikuisesta elämästä, joten ihminen myös saavutti tietynlaisen kuolemattomuuden lasten kautta, Outi Lehtipuu lisää.
Lapsettomuus oli aina äidin vika: miehiä siitä ei koskaan syytetty tai mies saattoi ratkaista ongelman vaikkapa hankkimalla useamman vaimon.
Huomionarvoista Raamatun lapsettomuutta käsittelevissä kertomuksissa on se, että ne päättyvät onnellisesti.
– Raamatussa olevat kertomukset lapsettomuudesta ovat sellaisia, joihin on helppo samastua nykyäänkin, mutta pitää muistaa, että niitä tarinoita ei kerrota, joissa lasta ei koskaan tule.
– Näihin kertomuksiin kuuluu myös se, että lapsettomuus ratkesi, kun syntyi poika. Raamatun naisista kerrottaessakin pääpaino on usein heidän pojissaan, Lehtipuu sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
.jpg)
Tee testi: Tunnetko Raamatun oudot äidit?
Hengellisyys
