Ei mikään Länsimetro – allianssimalli pitää Tikkurilan kirkon rakennuskustannukset kurissa
Palvelumuotoilun avulla haetaan kirkon katutason tiloihin seurakunnan elämään suoraan liittyviä toimintoja. Yksi mahdollisuus on seurakunnan oma kahvila.

Palvelumuotoilun avulla haetaan kirkon katutason tiloihin seurakunnan elämään suoraan liittyviä toimintoja. Yksi mahdollisuus on seurakunnan oma kahvila.

Ei mikään Länsimetro – allianssimalli pitää Tikkurilan kirkon rakennuskustannukset kurissa

Lähivuosien suurin kirkollinen rakennushanke Suomessa vilisee uudissanoja kuten palvelumuotoilu ja iterointi.

Tikkurilan uuden kirkon suunnittelussa ja rakentamisesta ei haluta uutta Iisakin kirkkoa tai Länsimetroa. Kustannukset ja aikataulut halutaan pitää kurissa uudella projektiallianssimallilla, jota on yleensä sovellettu suuriin väylä- ja infrarakentamisen kohteisiin.

Rakennusalallakin vielä uusi malli on nyt tulossa myös pienempiin kohteisiin. Kirkon rakennushankkeissa sitä on jo käytetty Espoonlahden kirkon peruskorjauksessa ja Tikkurilan lisäksi sitä sovelletaan myös tuhopoltossa tuhoutuneen Ylivieskan kirkon uudelleen rakentamisessa.

Allianssin idea on siinä, että rakentamisen kaikki osapuolet ovat mukana heti alusta asti suunnittelussa ja sitoutuvat yhdessä sovitun kustannusarvion ja aikataulun toteuttamiseen. Kun kaikki tuovat oman asiantuntemuksensa mukaan jo suunnitteluvaiheessa, saadaan muutoksille ja eri tarpeille heti realistinen hintalappu ja aikataulu.

Vuodesta 2014 tyhjillään ollut Tikkurilan nykyinen kirkko ja virastotalo sekä tontin muut rakennukset puretaan ja tilalle rakennetaan kokonaan uusi kirkkokortteli. Kuvaa liu'uttamalla näet tulevaisuuteen. Kuva: Vantaan seurakunnat Tikkurilan keskustan kirkkokortteli muuttuu moni-ilmeiseksi kokonaisuudeksi, jossa tilaa hallitsevat kirkon lisäksi seurakuntien muut toimitilat. Kortteliin rakennetaan myös vapaarahoitteisia sekä valtion tukemia ARA vuokra-asuntoja ja opiskelija-asuntoja sekä liiketiloja. Ne eivät kuulu kirkkotilaa rakentavan allianssin piiriin.

Vuodesta 2014 tyhjillään ollut Tikkurilan nykyinen kirkko ja virastotalo sekä tontin muut rakennukset puretaan ja tilalle rakennetaan kokonaan uusi kirkkokortteli. Kuvaa liu'uttamalla näet tulevaisuuteen. Kuva: Vantaan seurakunnat

Tikkurilassa uuden kirkon suunnittelu on ollut vauhdissa jo pitkään, vaikka yhtään kaivinkoneen kauhaisua ei tontilla ole vielä nähty. Allianssin johtoryhmässä rakennuttajaa eli Vantaan seurakuntayhtymää edustava Tikkurilan kirkkoherra Janne Silvast sanoo, että hankkeen suunnittelussa lähdettiin alun perin etsimään mallia, jolla hinta, aikataulu ja toteutuksen laatu saadaan pysymään hallinnassa.

– Tiesimme että hanke on poikkeuksellisen hankala, koska siinä on monta osapuolta ja tiukka budjetti. Siksi halusimme mukaan ulkopuolisen yrityksen, joka teki systemaattisen analyysin siitä, miten suunnittelu ja rakentaminen on järkevintä toteuttaa, Silvast sanoo.

Rakennuttajakonsultiksi valikoitui helsinkiläinen Boost Brothers Oy, joka on erikoistunut erityisesti allianssi-elinkaari-mallin hyödyntämiseen. Yrityksen johdolla hankkeen suunnittelusta vastaa allianssin johtoryhmä, joka on nyt toiminut reilut puoli vuotta, vaikka varsinaista rakentamispäätöstä ei ole vielä edes tehty.

Allianssin muita osapuolia ovat rakennuttajan eli seurakuntayhtymän lisäksi uuden kirkon suunnittelija arkkitehtitoimisto OOPEAA ja rakentajaksi valittu Lujatalo Oy.

Tikkurilan kirkko tulee keskelle ihmisvirtoja kävelykaduksi muuttuvassa keskustassa ja hallitsee koko kirkkokorttelin torinäkymää.

Tikkurilan kirkko tulee keskelle ihmisvirtoja kävelykaduksi muuttuvassa keskustassa ja hallitsee koko kirkkokorttelin torinäkymää.

Palvelumuotoilulla parempaan toimintaan

Allianssin lisäksi Tikkurilan kirkkohanke vilisee muitakin uudissanoja. Yksi on palvelumuotoilu, jonka avulla toimitiloista ja toiminnoista pyritään saamaan mahdollisimman hyvin käyttäjien todellisia tarpeita palveleva kokonaisuus.

– Kirkko sijaitsee keskellä ihmisvirtoja. Palvelumuotoilun avulla pyrimme lisäämään kirkon jäsenten kohtaamisia, asioinnin sujuvoittamista ja tarjoamaan myös tilojen osalta sisällöllisesti jotain, mikä lisää vuorovaikusta ja saa ihmiset kiinnostumaan, Silvast sanoo.

Yhtenä luonnollisen vuorovaikutuksen tekijänä voisi Silvastin mielestä olla esimerkiksi katutasoon aukeava kirkon kahvila, joka ei olisi mikä tahansa kahvila vaan paikka, jolla nimestä ja toiminnasta vastaavasta yrittäjästä alkaen olisi selkeä yhteys seurakunnalliseen maailmaan.

Muita palvelumuotoilun avulla kehitettäviä kohteita ovat lapsiperheille suunniteltu Pienten paikka sekä yhteinen ”yhden luukun palveluspiste”, jonka kautta avautuvat kaikki seurakunnan tarjoamat palvelut.

Koko projektin tähtäyspiste on adventti 2020, jolloin Tikkurilan uusi kirkko on tarkoitus vihkiä käyttöön.

Tarpeet tärkeysjärjestykseen

Vuorovaikutuksen merkitystä allianssimallissa korostaa myös hankekehityspäällikkö Niila Aunio, joka toimii kirkon rakentajan Lujatalo Oy edustajana ja esittelijänä allianssin johtoryhmässä. Aunio johtaa myös hanketta käytännössä suunnittelevaa projektiryhmää.

– Hanke on haastava ja mielenkiintoinen, koska sille ei oikein ole ollut vertailukohtaa. Lähtökohtana on ollut budjettiraami ja muutamalla ranskalaisella viivalla hahmoteltu tilaohjelma.

Allianssin tärkein pointti on Aunion mukaan käyttäjien toiveiden ja tiloihin suunnitellun toiminnan arviointi. Vasta sen pohjalta voidaan päättää, mikä on tärkeää, ja rakentaa tilaohjelma, joka toimii nyt ja myös tulevaisuudessa.

Yksi keskeinen jo ennen allianssin perustamista tehty päätös oli tilaohjelman mitoitus. Nykyisiin purettaviin tiloihin verrattuna uudesta kirkon ja muiden tilojen kokonaisuudesta tulee pinta-alaltaan kaksi kertaa pienempi, mutta monikäyttöisempi.

Esimerkiksi kirkkosaliin tulee vain 255 istumapaikkaa, mutta se on mahdollista laajentaa kolmessa osassa kaikkiaan 400 paikan suuruiseksi. Kirkkosalin lisäksi rakennukseen tulee Tikkurilan seurakunnan ja Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan muita tiloja, yhteinen palvelukeskus sekä esimerkiksi perheneuvonnan ja seurakuntayhtymän hallinnon uudet tilat.

– Perinteisesti jokainen osapuoli katsoo asioita omasta näkökulmastaan, mutta tämä on kaikilta osin yhteinen hanke. Nyt tästä on kehittynyt alusta asti sosiaalinen ilmiö, kun yhdessä ratkotaan niin tilaohjelmaa kuin toteutusta, Silvast sanoo.

Kirkkosalissa on perusmuodossaan 255 istumapaikkaa, mutta se laajennettavissa kolmessa osassa kaikkiaan 400 paikan tilaksi.

Kirkkosalissa on perusmuodossaan 255 istumapaikkaa, mutta se laajennettavissa kolmessa osassa kaikkiaan 400 paikan tilaksi.

Yhteinen näkemys kustannuksista

Aunio puolestaan korostaa, että eri osapuolia edustavan projektiryhmän tehtävä on luoda hankkeelle konkretia. Tässä prosessissa suunnittelija, rakentaja ja käyttäjän eri osa-alueiden edustajat tuovat hankkeeseen budjettiraamin sisälle omat reunaehtonsa. Kun kaikki osapuolet ovat alusta asti mukana, syntyy helpommin myös yhteinen näkemys kustannuksista.

– Reilun puolen vuoden aktiivisen toiminnan jälkeen olemme löytäneet luonnoksen, jota nyt seurakuntayhtymän hallinnossa käydään läpi kaikkien hankkeessa mukana olevien kanssa. Kyllä allianssi on juuri oikea tapa tehdä tällaisia haastavia hankkeita, jossa käytäntö muovautuu vasta siinä vaiheessa, kun kaikki haasteet tuodaan pöytään ja konkretisoidaan, Aunio sanoo.

Omasta roolistaan rakentajan edustajana Aunio toteaa, että hänen tehtävänsä on tuoda suunnitteluun tieto ja kokemus siitä, mitä rakentaminen oikeasti on. Samaa korostaa myös Silvast: kun kaikki osapuolet ovat alusta asti mukana, johtaa se tarkempaan kustannustietoisuuteen.

– Esimerkiksi jos seinää siirretään, pystytään kertomaan varsin nopeasti arvio siitä, mitä se tulee maksamaan. Kaikki tietävät, että kaikilla muutoksilla ja suunnittelulla on hintalappu.

Iteroinnilla oikeaan suuntaan

Allianssityöskentelyyn liittyy myös toinen uusi muotisana eli iterointi. Nyt ei puhuta hallitusohjelmasta vaan iteroinnin siitä merkityksestä, että ongelmia käydään projekti- ja johtoryhmissä läpi toistuvasti niin kauan, että lopulta löytyy kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Käytännössä toiminta tarkoittaa sitä, että suunnittelun eri osa-alueita edustavat alaryhmät kokoontuvat joka tiistai omaan bigroomiksi nimettyyn tilaansa esittelemään aikaansaannoksiaan. Niistä tärkeimmät asiat viedään kerran kuukaudessa päätettäväksi allianssin johtoryhmään.

– Olemme tehneet puolen vuoden aikana kahdeksan iterointikierrosta. Koko ajan on summattu kustannuksia ja ohjattu laivaa oikealle kurssille. Se on juuri sellaista ammattitaitoa, jota meiltä löytyy, Aunio sanoo.

Tikkurilan kirkkohanke etenee nyt siten, että eri osa-alueiden suunnittelu jatkuu vielä syksyyn. Lopullinen päätös rakentamisen ja tilaohjelma osalta ajoittuu elokuulle, kun kaavamuutos on vahvistettu.

Tikkurilan kirkon kustannusarvio on 21,3 Meur. Se on lähivuosien suurin kirkollinen rakennushanke Suomessa. Koko projektin tähtäyspiste on adventti 2020, jolloin Tikkurilan uusi kirkko on tarkoitus vihkiä käyttöön.

Jos ja kun budjetti ja aikataulu siis pitää.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi