Kehu lasta oikeina hetkinä, ohjeistaa erityisluokanopettaja Kaisa Vuorinen
Kysy lapselta, mikä oli hänelle tänään arvokasta. Kuva: iStock

Kysy lapselta, mikä oli hänelle tänään arvokasta. Kuva: iStock

Kehu lasta oikeina hetkinä, ohjeistaa erityisluokanopettaja Kaisa Vuorinen

Positiivisiin puoliin keskittyminen auttaa lasta kehittymään.

Erityisluokanopettaja ja kouluttaja Kaisa Vuorisen mielestä lasta ei pidä koko ajan kehua, vaan kannustuksen voima on oikeassa ajoituksessa ja vuorovaikutuksen hetkissä.

– Aikuinen saa kiittää, havaita ja nostaa esille hyviä asioita lapsessa. Me aikuiset tiedämme itsekin, kuinka hyvältä tuntuu, kun joku sanoo meille jotain positiivista. Palaute vahvistaa luottamusta omiin kykyihin. Siinä on avaimet jopa itsensä ylittämiseen, Vuorinen toteaa.

Sanat jättävät jälkiä

Vanhemmat toivovat, että lapsi voi hyvin. Kun lapsella on vaikeuksia, häntä halutaan auttaa korjaamalla heikompia puolia. Hyvät puolet voivat jäädä piiloon, kun keskitytään heikkouksiin.

– Jos kiinnitetään huomiota enemmän lapsen plussapuoleen, korjattavaa jää vähemmän. Positiivisiin puoliin keskittyminen auttaa lasta kehittymään. Kannattaa siis vahvistaa lapsessa luottamusta siihen, että hän osaa jo monia asioita ja että uusia taitoja pitää harjoitella sinnikkäästi, Kaisa Vuorinen sanoo.

Lapsen pitää saada tuntea itsensä rakastetuksi omana itsenään niin, ettei hän tulisi nähdyksi pelkästään ulkoisten suoritusten kautta. Välillä on hyvä pysähtyä, tarkkailla lasta ja huomioida se, kuinka paljon iloa hän tuo.

– Toisinaan voi asettua hetkeksi vaikka sylikkäin ja jutella. Tai illalla ennen nukkumaanmenoa voi kysyä lapselta, mikä oli hänelle tänään arvokasta, mikä meni hyvin tai mitä uutta hän uskalsi tehdä. Ennen kaikkea kysytään lapselta ja kuunnellaan hänen ajatuksiaan ja kokemuksiaan, Vuorinen sanoo.

Aikuisen antama palaute muokkaa lapsen käsitystä itsestään. Sanat jättävät jälkiä sekä hyvässä että pahassa. Sanallisen palautteen perusteella lapsi alkaa ymmärtää omia mahdollisuuksiaan. Esimerkiksi kun lapsi toimii ystävällisesti muita kohtaan, aikuisen kannattaa välillä kiittää siitä ääneen.

– Silloin lapsi havaitsee, että tällaista hyvää minusta löytyy ja voin tuoda sitä eri tilanteissa esiin, Vuorinen selittää.

Kaisa Vuorinen luennoi Rekolan kirkossa. Kuva: Jani Laukkanen

Kaisa Vuorinen luennoi Rekolan kirkossa. Kuva: Jani Laukkanen

Katso pintaa syvemmälle

Lapsen vahvuuksia voivat Kaisa Vuorisen mukaan olla rohkeus, sinnikkyys, harkitsevuus, innostuneisuus ja vaatimattomuus. Aikuisten tulisi opetella huomaamaan lapsen eri puolia.

– Lasta saatetaan arvioida suoritusten ja lopputuloksen perusteella, mutta voisimme vanhempina laajentaa tapaamme ja nähdä lapsessa pintaa syvemmällä olevan hyvän, Vuorinen ehdottaa.

Vuorovaikutushetkistä tulee palkitsevia, kun aikuinen näyttää lapselle olevansa aidosti kiinnostunut.

– Meissä kaikissa on paljon sisäistä luontaista kyvykkyyttä. Kannatan aitoa resonoivaa positiivisuutta. Opitaan arvostamaan pieniä, hyviä hetkiä. Se on kantava voimavara.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi