null Emeritusarkkipiispa ja ihmisoikeustaistelija Tutu haudataan uudenvuodenpäivänä − ”Kun hän avasi suunsa sieltä tulvi sellaista tekstiä, että monelta nousivat hiukset pystyyn”

Tapaninpäivänä kuollutta eteläafrikkalaista Desmond Tutua kutsuttiin maansa moraaliseksi kompassiksi. Kuvan graffiti sijaitsee Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa. Kuva: AFP / Lehtikuva

Tapaninpäivänä kuollutta eteläafrikkalaista Desmond Tutua kutsuttiin maansa moraaliseksi kompassiksi. Kuvan graffiti sijaitsee Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa. Kuva: AFP / Lehtikuva

Emeritusarkkipiispa ja ihmisoikeustaistelija Tutu haudataan uudenvuodenpäivänä − ”Kun hän avasi suunsa sieltä tulvi sellaista tekstiä, että monelta nousivat hiukset pystyyn”

Kirkkopäivillä Suomessa Desmond Tutun tavannut Tapani Ruokanen kertoo, millainen Tutu oli. Peloton rauhantyö ja ihmisoikeusaktivismi, joita Tutu teki, kumpusivat hänen kristillisestä maailmankatsomuksestaan. 

Etelä-Afrikan anglikaanisen kirkon emeritusarkkipiispa ja rauhannobelisti Desmond Tutun hautajaiset pidetään uudenvuodenpäivänä Pyhän Yrjön katedraalissa Kapkaupungissa. Tutu kuoli tapaninpäivänä syöpään, jota hän oli sairastanut vuodesta 1997 lähtien. Kuollessaan Tutu oli 90-vuotias.

Yksityisen tuhkauksen jälkeen tuhkat on määrä sijoittaa samaan katedraaliin, jossa hautajaiset pidetään. 

Katedraalin kelloja on soitettu Tutun kunniaksi 10 minuutin ajan keskipäivällä päivittäin maanantaista lähtien. Liput on vedetty puolitankoon joka puolella maata. Kapkaupunki on valaissut tunnettuja rakennuksia ja paikkoja violetilla värillä Tutun muistoksi. Violetti on piispan tunnusväri.

Desmond Tutu teki ihmisoikeustyötä henkensä uhalla

Muun muassa Suomen Kuvalehden päätoimittajana työskennellyt Tapani Ruokanen tapasi Desmond Tutun useita kertoja toimittajan uransa aikana. 

Ensimmäisen kerran Ruokanen tapasi Tutun Johannesburgissa Etelä-Afrikassa vuonna 1980. Tuolloin Etelä-Afrikassa elettiin vielä rotusyrjintää harjoittavan hallinnon alla. Tutu toimi Etelä-Afrikan kirkkojen neuvoston pääsihteerinä ja puolusti äänekkäästi laittomasti vangittuja ja kidutettuja mustia.

− Minuun teki suuren vaikutuksen se, että hän puhui täysin pelottomasti maassa, jossa tuollaisista puheista saattoi joutua loppuiäkseen vankilaan tai pahimmillaan tulla tapetuksi, Ruokanen kertoo.

− Tutu teki sumeilematta sitä, minkä hän näki oikeaksi, ja ajatteli, että Jumalan tehtävä on pitää huolta hänestä.

Tutu sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1984 väkivallattomasta taistelustaan Etelä-Afrikan rotusortoa vastaan. Palkinnon myötä Tutu sai enemmän kansainvälistä huomiota ja se toi hänelle turvaa Etelä-Afrikan hallinnon toimia vastaan. 

Eteläafrikkalainen arkkipiispa Desmond Tutu vieraili Kirkkopäivillä elokuussa 1987. Tulkkina toimi Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Håkan Hellberg. Kuva: Timo Korhonen / Kirkon kuvapankki

Eteläafrikkalainen arkkipiispa Desmond Tutu vieraili Kirkkopäivillä elokuussa 1987. Tulkkina toimi Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Håkan Hellberg. Kuva: Timo Korhonen / Kirkon kuvapankki

Kaksi vuotta myöhemmin Tutu valittiin Etelä-Afrikan anglikaanisen kirkon arkkipiispaksi. Se oli suuri uutinen. Tutu toimi arkkipiispana vuosina 1986−1996.  

Vuonna 1987 Tutu vieraili Kirkkopäivillä Helsingissä. Ruokanen osallistui Tutun vierailun järjestämiseen. Kirkkopäivilläkin Tutu piti esillä ihmisoikeuskysymyksiä.

− Hän oli pieni mies, jolla oli kippura nokka ja leveä hymy. Kun hän avasi suunsa sieltä tuli sellaista tekstiä, että monelta nousivat hiukset pystyyn. Tutu oli loistava puhuja, ihmiset itkivät ja nauroivat, Ruokanen kertoo. 

Desmond Tutu vieraili Suomessa myös vuonna 2011, kansainvälisen ihmisarvon päivän tapahtumassa Espoossa.

Emerituspäätoimittaja Tapani Ruokanen tapasi Desmond Tutun useita kertoja. Hän kertoo, että kolme haastateltavaa ovat tehneet häneen erityisen vaikutuksen, ja Tutu oli yksi heistä. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva.

Emerituspäätoimittaja Tapani Ruokanen tapasi Desmond Tutun useita kertoja. Hän kertoo, että kolme haastateltavaa ovat tehneet häneen erityisen vaikutuksen, ja Tutu oli yksi heistä. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva.

Kaikki ihmiset olivat siskoja ja veljiä

Desmond Tutu oli Ruokasen mukaan idealisti, mutta tavalla, joka perustui kovaan realismiin ja toimintaan. 

− Hänellä oli ehdoton kristillinen näkemys siitä, mikä ihmisen arvo on. Ihmisarvo on syntymäoikeus, eikä sitä voi kukaan riistää ihmiseltä.

Tutu toimi myös vuonna 1995 perustetun totuus- ja sovintokomission puheenjohtajana. Sen tehtävänä oli selvittää apartheidin eli rotuerottelun aikana tehtyjä ihmisoikeusrikkomuksia. Apartheid-politiikkaa harjoitettiin Etelä-Afrikassa vuoteen 1991 saakka.

− Haluaisin itse oppia Tutulta siitä, mitä ihmisyys on ja miten voimakasta se on silloin kun se on aitoa. Hänessä on samaa kuin Mahatma Gandhissa ja Äiti Teresassa. Kukaan heistä ei suostunut näkemään ihmisiä roskasakkina vaan suurenmoisina, ainutlaatuisina olentoina, Jumalan kuvina, Ruokanen sanoo. 

Tutu johti myös Nelson Mandelan vuonna 2007 perustamaa kansainvälistä The Elders -rauhanedistämisryhmää. Ryhmän jäsenet ovat entisiä presidenttejä, valtiomiehiä, johtajia ja aktivisteja. Myös rauhannobelisti Martti Ahtisaari on kuulunut The Elders-ryhmään ja on nykyään sen emeritusjäsen.

Eteläafrikkalainen arkkipiispa Desmond Tutu vierailulla Kirkkopäivillä Suomessa elokuussa 1987. Kuvassa vasemmalta Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Håkan Hellberg, arkkipiispa Desmond Tutu ja Helsingin piispa Samuel Lehtonen. Kuva: Timo Korhonen / Kirkon kuvapankki

Eteläafrikkalainen arkkipiispa Desmond Tutu vierailulla Kirkkopäivillä Suomessa elokuussa 1987. Kuvassa vasemmalta Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Håkan Hellberg, arkkipiispa Desmond Tutu ja Helsingin piispa Samuel Lehtonen. Kuva: Timo Korhonen / Kirkon kuvapankki

Tutu oli saavutuksistaan ja asemastaan huolimatta tunnettu siitä, että kaikki olivat hänen ”sisariaan ja veljiään” ja hän kohteli kaikkia ihmisiä tasa-arvoisesti.  

− Hän ei sallinut sitä, että häntä puhutellaan ”Your grace” niin kuin anglikaaneilla on tapana, vaan hän oli kaikille Tutu, Ruokanen sanoo.  

Hautajaisista on tulossa Tutun toiveen mukaisesti yksinkertaiset. Arkun ainoaksi koristeeksi hän on toivonut neilikkakimpun perheeltään.

Kukkalaitteiden sijaan Tutu toivoi ihmisten lahjoittavan rahaa the Archbishop Tutu IP -järjestölle ja Leah Tutu Legacy -säätiölle.

Koronarajoitusten vuoksi hautajaisiin voi osallistua vain sata ihmistä. Tutun ruumis on ollut katedraalissa torstaina ja perjantaina, jotta mahdollisimman moni voisi jättää hänelle jäähyväiset.

Tutu oli naimisissa Nomalizo Leah Shenxanen kanssa ja heillä on neljä lasta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: