Erämaa nimeltä Uusimaa – eristetty maakunta oli keskiajalla hämäläisten metsästysmaata
Uusimaa kasvoi selvästi muita maakuntia suuremmaksi vasta 1900-luvulla.

Uusimaa kasvoi selvästi muita maakuntia suuremmaksi vasta 1900-luvulla.

Erämaa nimeltä Uusimaa – eristetty maakunta oli keskiajalla hämäläisten metsästysmaata

Suljetulla Uudellamaallla pysyy nyt visusti 1,7 miljoonaa ihmistä, mutta keskiajalla siellä ei pysynyt juuri kukaan.

Kun ruotsalaiset uudisasukkaat alkoivat saapua Uudellemaalle 1200-luvulla, oli alue hämäläisten metsästysmaata. Häme oli yksi Suomen rautakauden keskusalueista, ja sikäläiset talonpojat metsästelivät sivuelinkeinonaan pitkin Suomenlahden rannikkoa.

Maakunnan nimi Uusimaa (ruots. Nyland) on ruotsalaisten uudisasukkaiden seudulle antama nimi. Hehän olivat omasta näkökulmastaan tulleet uuteen maahan.

Kun Helsingin pitäjän (keskiajalla Helsinga) eli nykyisen Vantaan alueelle saapuivat ensimmäiset ruotsalaiset joskus 1200-luvun jälkipuoliskolla, he perustivat alueelle kyliä, joista on sittemmin tullut kaupunginosia.

Vanhoissa kylien nimissä näkyy siirtokunnan elämä. Esimerkiksi Kyrkoby kertoo kylästä, jossa oli kirkko. Tuomari asui kylässä, jonka nimeksi tuli Domarby (Tuomarinkylä), tulkki Tolkbyssä (Tolkinkylä). Skattmansby (Veromiehenkylä) viittaa jonkinlaiseen verohenkilöön. Paikalla asuneista hämäläisistä, ruotsalaisten edeltäjistä, muistuttaa Tavastby (Hämeenkylä). 

Ruotsalaissiirtolaisten perustamia kyliä ovat kartat täynnä. Niitä ovat itse asiassa useimmat -by-päätteiset ja -böle-päätteiset nimet.

Vantaalta tunnetaan esimerkiksi Dickursby (Tikkurila), Mårtensby (Martinkylä) ja Sottungsby (Sotunki). Böle tulee ruotsin sanasta bol, joka tarkoittaa uudisraivausta. Böle-päätteiset nimet viittaavat usein uudempiin tiloihin, jotka ovat perustettu 1300-luvun puolivälin jälkeen. Monista uudistiloista tuli kyliä. Sellaisia ovat esimerkiksi Baggböle (Pakila), Rastböle (Rastila) ja Kårböle (Kaarela), Håkansböle (Hakunila), Lappböle (Lapinkylä) ja Övitsböle (Ylästö).

Entä mikä on Uudenmaan naapuri, hassulta kalskahtava Varsinais-Suomi? Kun uudissana Varsinais-Suomi luotiin 1800-luvulla, sillä tarkoitettiin nimenomaan vanhaa, ”varsinaista” Suomea. Varsinais-Suomen alue vastasi suunnilleen keskiaikaista Turun linnalääniä.

Keskiajalla, kun sanaa Varsinais-Suomi ei vielä ollut, tarkoitti Suomi vain Varsinais-Suomen aluetta. Suomi-sana vakiintui vasta myöhemmin tarkoittamaan laajempaa aluetta ja nykyistä Suomen valtiota. Suomen koti on siis Turun seutu.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi