null Espoon seurakunnat jatkaa poikkeuksellisella linjallaan – kirkollisverotuloista 4,1 prosenttia käytetään kansainväliseen apuun ja lähetystyöhön

Boliviassa on Etelä-Amerikan maista eniten alkuperäiskansoihin kuuluvaa väestöä, 36 kansaa ja kieltä. Suomen Lähetysseura käyttää Espoon seurakuntien avustusta muun muassa naisten ja vammaisten oikeuksien vahvistamiseen heidän parissaan.

Boliviassa on Etelä-Amerikan maista eniten alkuperäiskansoihin kuuluvaa väestöä, 36 kansaa ja kieltä. Suomen Lähetysseura käyttää Espoon seurakuntien avustusta muun muassa naisten ja vammaisten oikeuksien vahvistamiseen heidän parissaan.

Espoon seurakunnat jatkaa poikkeuksellisella linjallaan – kirkollisverotuloista 4,1 prosenttia käytetään kansainväliseen apuun ja lähetystyöhön

Kirkkohallituksen asiantuntija Vesa Häkkinen nostaa espoolaispäättäjille hattua siitä, että nämä haluavat auttaa kirkkoja ja apua tarvitsevia maailmalla.

Espoon seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti keskiviikkona ohjata kansainvälisen apuun ja lähetystyöhön 1,66 miljoonan euron määrärahan. Summa on 4,1 prosenttia arvioidusta kirkollisverotulosta.

Espoossa katsotaan, että lähetys ja kansainvälinen diakonia ovat oman seurakunnan työtä, jota tehdään yhteistyökumppaneina toimivien lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Järjestöt käyttävät saamansa määrärahan lähetystyöhön, kansainväliseen diakoniaan, kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun.

Espoon seurakuntayhtymän jakama summa on poikkeuksellisen suuri. Kirkon lähetystyön keskuksen ja ulkoasian osaston asiantuntija Vesa Häkkinen kaivaa esiin viime vuoden tilastoja, joiden mukaan Espoo oli seurakuntayhtymien ykkönen.

Vaikka Suomessakin on nyt vaikeaa, niin maailmalla on vielä vaikeampaa, emmekä ole täällä vain itseämme varten. 

- Vesa Häkkinen

Seuraavaksi eniten yhtymistä kirkon kansainvälistä työtä tukee Helsinki. Viime vuonna sen tuki oli 3,7 prosenttia kirkollisverotuloista. Yksittäisten seurakuntien ykkönen oli viime vuonna Ylöjärvi, joka käytti tähän tarkoitukseen 7,6 prosenttia kirkollisverotuloistaan.

– Nostan espoolaispäättäjille hattua siitä, että halutaan tehdä näin suurella summalla hyvää maailmalla. Päätös kuvastaa sitoutumista maailmanlaajan kirkon toimintaan. Vaikka Suomessakin on nyt vaikeaa, niin maailmalla on vielä vaikeampaa, emmekä ole täällä vain itseämme varten, Häkkinen sanoo.

–  Sekin on tärkeää, että kansainvälisen työn katsotaan olevan seurakunnan omaa työtä Suomen rajojen ulkopuolella, ja siksi sitä tehdään verovaroin. Eikä niin, että kyseessä on järjestöjen työ, jota tuetaan vain vapaaehtoisilla avustuksilla, hän lisää.

Huolta niin Häkkisessä kuin kirkon järjestöissä herättää tulevaisuus. Jos tuki sidotaan kirkollisveron prosentuaaliseen tuottoon, se väistämättä rahallisesti pienenee, kun kirkon talous tiukkenee. Toisaalta hän ymmärtää, että seurakunnat tekevät kansainvälistä työtä sen mukaan kuin pystyvät, ja että on seurakuntia, joilla ei ole tähän budjettivaroja.

Tukea annettiin kaikille kirkon virallisille lähetysjärjestöille, joita on seitsemän.

Espoon tuki on lähellä Meidän kirkko -strategiaa valmistelleen työryhmän vuonna 2007 tekemää ehdotusta, että seurakunnat varaisivat kansainväliseen diakoniaan ja lähetystyön tukemiseen neljä prosenttia talousmäärärahoistaan. Toki siinä puhutaan talousarviomäärärahoista ja seurakunnilla on muitakin tuloja kuin verotulot.

Espoon seurakuntien jakamaa määrärahaa käytetään kymmeniin eri hankkeisiin eri järjestöjen työalueilla Aasiassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Euroopassa. Suurimmat summat kirkkovaltuusto päätti jakaa, kuten aiempinakin vuosina, Kirkon Ulkomaanavulle, jonka osuus oli noin 590 000 euroa, ja Suomen Lähetysseuralle, joka sai noin 540 000 euroa. Tukea annettiin kaikille kirkon virallisille lähetysjärjestöille, joita on seitsemän.

Esimerkiksi Suomen Lähetysseura käyttää avustusta muun muassa naisten ja vammaisten oikeuksien vahvistamiseen Boliviassa, Botswanassa ja Kambodžassa. Etiopiassa tuetaan pienviljelijöitä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Suomen Pipliaseuran määrärahalla tuetaan naisten lukutaitoa Afrikan maissa.

Kansanlähetyksen kautta tukea menee laajalti myös Eurooppaan, esimerkiksi Virossa tehdään evankeliointia, työtä kehitysvammaisten parissa ja diakoniatyötä, Kyproksella medialähetystyötä ja Kreikassa työskennellään pakolaisten parissa.

Kirkon Ulkomaanavun hankkeissa Lähi-idässä, Aasiassa ja Afrikassa vahvistetaan naisten ja syrjäytettyjen toimeentuloa tukemalla pienyrittäjyyttä ja osuuskuntatoimintaa sekä toimitaan rauhan puolesta tuomalla yhteen muun muassa uskonnollisia päättäjiä ja paikallisten konfliktien osapuolia.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi