Kolumbialle kuuluva Providencian saari tuhoutui Iota-hurrikaanissa perusteellisesti. Kuvassa ihmiset odottavat evakuoimista. LEHTIKUVA / REUTERS / Javier Andres Rojas Staff
Kaksi hurrikaania iski peräjälkeen Kolumbian hylätyimpään kolkkaan – Espoon seurakunnat antaa alueelle katastrofiapua
Ensin neloskategorian Eta ja sitten kaikkein voimakkain hurrikaani Iota tuhosivat seutua, joka on entuudestaan köyhä ja asejoukkojen riivaama. Apu tulee todella tarpeeseen.
Suomen Lähetysseuran Latinalaisen Amerikan aluepäällikkö Arja Koskinen huutaa puhelimeen ilosta, kun hän kuulee uutisen. Espoon seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti eilen antaa 20 000 euroa katastrofiapua hurrikaani Iotan uhrien auttamiseen. Apu ohjataan perille Lähetysseuran ja Luterilaisen maailmanliiton kautta.
– Loistavaa! Tämä on todella hieno uutinen. Kyseessä on alue, jonka yli meni lyhyen ajan sisällä kaksi trooppista hirmumyrskyä. Ensin hurrikaani Eta ja sen jälkeen Iota, joka oli vitoskategorian myrsky, Koskinen kertoo.
Kun Iota rantautui Kolumbian pohjoisosiin ja Keski-Amerikkaan, se oli jo pyyhkäissyt tieltään kaksi Kolumbialle kuuluvaa saarta. Providencian saaren infrastruktuurista tuhoutui yli 98 prosenttia. Sen sekä San Andreaksen tuhoista löytyy dramaattisia uutiskuvia.
Yli puolet väestöstä elää jo entuudestaan äärimmäisessä köyhyydessä.
Sen sijaan Chocón maakunnasta ei kuvia esimerkiksi Lehtikuvalla ole. Se ei ole mikään ihme, sillä noin puolen miljoonan asukkaan maakunta on Kolumbian syrjäisintä seutua.
– Olen käynyt Chocóssa monta kertaa. Se on Kolumbian köyhin ja syrjäytynein maakunta, hylätty omiin oloihinsa. Väestöstä 76 prosenttia on afrokolumbialaisia ja kaksitoista prosenttia alkuperäiskansaa. Yli puolet väestöstä elää jo entuudestaan äärimmäisessä köyhyydessä. Vaikka sissijärjestö FARC laski aseensa, siitä irronnut joukko, muut aseelliset ryhmät ja huumekartellit riivaavat seutua, kertoo Koskinen.
Laiton kaivaustoiminta tuhoaa luontoa. Mutavyöryt ja tulvat ovat yleisiä ja ihmisten asunnot usein heppoisia lautahökkeleitä. Kun tällaiselle seudulle iskee kaksi hurrikaania, painajainen tulee entisen painajaisen, Koskisen sanoin ”jatkuvan katastrofin”, päälle.
– Sanon jatkuvan, enkä pysyvän, koska kyllä asioille pystytään tekemään jotain. Ainoana tai lähes ainoana kansainvälisenä järjestönä siellä toimii Luterilainen maailmanliitto, joka pyrkii ennaltaehkäisemään tuhoja esimerkiksi opastamalla asukkaita rakentamaan ja viljelemään peltojaan kauempana jokivarsista.
Luterilaisen maailmanliiton Chocón alueelta välittämässä kuvassa näkyy hurrikaanien tuomien sateiden jäljiltä tulviva joki.
Koskisen mukaan hätäapu on todella tarpeen Chocóssa, jossa ihmiset sinnittelevät myrskytuhojen keskellä. Tulvien ja mutavyöryjen uhreiksi joutui maakunnassa yli 9 000 perhettä ja noin 37 700 ihmistä. Tulvat aiheuttivat kuolonuhreja, kotien tuhoutumisia ja toimeentulolähteiden tuhoa. Aseryhmien toiminta ja koronavirus vaikeuttavat tilannetta, samoin lisäsateet. Avun saaminen perille hankalien yhteyksien päähän on hidasta.
Espoon seurakuntien avustuksen turvin asukkaille annetaan ruoka-apua. Tämän lisäksi parannetaan vesi-, sanitaatio- ja hygieniaoloja. Hankkeella pystytään auttamaan 75 perhettä eli noin 1 500 henkilöä Bagadón ja Tuyon kunnissa.
Suomen Lähetysseuran mukaan apua kohdistetaan erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville eli yksinhuoltajaäideille, vanhuksille, raskaana oleville ja imettäville äideille, vammaisille sekä alle 5-vuotiaille lapsille.
– Olisimme voineet valita avun kohteeksi jonkun toisenkin mantereen maakunnan. Valitsimme sen, jossa hätä on suurin. Luterilaisen maailmanliiton kautta apu ohjataan perille tehokkaasti. Sillä on entuudestaan toimisto alueella, Koskinen sanoo.
Tänä vuonna hurrikaaneja on ollut 30.
Hänen mukaansa ilmastonmuutos on selvästi lisännyt hurrikaaneja alueella ja kasvattanut niiden tuhovoimaa. Tänä vuonna hurrikaaneja on ollut 30. Nimettyjen myrskyjen lukumäärä rikkoi aikaisemman ennätyksen, joka oli vuodelta 2005. Silloin niitä oli 28.
Tulviva joki uhkaa ihmisten asuntoja Chocóssa. Luterilaisen maailmanliiton työntekijät ovat päässeet alueelle ja lähettäneet sieltä kuvia, jotka kertovat avun tarpeesta.
Espoon seurakunnat ovat varanneet tälle vuodelle 80 000 euroa katastrofiapuun. Aiemmin on myönnetty kolme 20 000 euron avustusta.
Apua on Espoosta aiemmin lähetetty Suomen Lähetysseuran kautta Tansanian rankkasateiden aiheuttaman tulvan uhrien auttamiseen ja koronaepidemian hillitsemiseen Zimbabwessa, Nepalissa, Etiopiassa, Palestiinassa ja Kiinassa. Kirkon Ulkomaanavun kautta autettiin Beirutissa tapahtuneen räjähdysonnettomuuden uhreja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Espoon seurakunnat myönsivät 20 000 euroa tulvista kärsivien auttamiseen Pakistanissa ja Nepalissa
AjankohtaistaVaroilla kotinsa menettäneet voivat saada esimerkiksi ruokaa, vettä ja ruoanlaittovälineitä. Ruokaturvan heikentymisen vuoksi avuntarve jatkuu pitkään.
