Espoon seurakuntavaaleissa eniten kirkkovaltuustopaikkoja sai Kirkko kaikille / Tulkaa kaikki -ryhmittymä. Espoon valtuutettujen keski-ikä on 53 vuotta, mikä on sama kuin viime vaaleissa. Kuva Maija Saari.
Espoossa arvoliberaalien ja naisten asema vahvistui kirkkovaltuustossa – ”Arvoliberaalien nousu alkoi jo edellisissä vaaleissa”
Kirkkovaltuustoon valittiin 40 naista ja 21 miestä. Olarin kymmenestä kirkkovaltuutetusta peräti seitsemän vaihtui.
Arvoliberaalien Kirkko kaikille ja Tulkaa kaikki -listat saivat noin 40 prosenttia Espoon kirkkovaltuustopaikoista eli 24 edustajaa. Tämä on kahdeksan paikkaa enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Yhdessä matkalla -listojen ehdokkaista valtuustoon nousi 17 aiemman 23:n sijaan. Kokoomuksen ehdokkaat saivat 14 paikkaa, mikä on sama määrä kuin edellisissä vaaleissa. Espoon ruotsinkielisellä seurakunnalla on kuusi edustajaa valtuustossa.
– Arvoliberaalien aseman vahvistuminen alkoi jo edellisissä vaaleissa, jolloin ryhmät miltei kaksinkertaistivat paikkansa, ja nyt kävi lähes samoin, sanoo Espoon seurakuntien viestintäpäällikkö Urpu Sarlin.
Hänen mukaansa kehityskulku johtuu siitä, että kirkossa on arvokysymyksiä, joissa näkemykset eroavat vahvasti. Kyse on suhtautumisesta samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen ja suhteesta naispappeuteen.
Espoossa nämä arvokysymykset ovat jo pitkään näkyneet esimerkiksi päätettäessä lähetysmäärärahojen jakamisesta. Osa päättäjistä haluaa tukea kaikkia lähetysjärjestöjä riippumatta siitä, miten lähetysjärjestö toteuttaa yhdenvertaisuuden tai tasa-arvon periaatteita, ja osa taas rajaisi osan järjestöistä pois rahallisen tuen saajista.
– Rivit ovat vuosien aikana tiivistyneet näiden arvokysymysten ympärille. Vastakkainasettelusta huolimatta päättäjät toimivat useimmissa asioissa yhdessä rintamassa seurakuntien hyväksi.
Jos pyrkii johonkin ja tulee valituksi, tunnelmat ovat silloin hyvät.
- Seppo Särkiniemi
Urpu Sarlin arvioi, että kirkkotilojen avaaminen samaa sukupuolta olevien vihkimisille pysyy jatkossa agendalla Espoossa. Tapiolassa, Leppävaarassa ja Tuomiokirkkoseurakunnassa on jo tehty myönteiset päätökset, mutta osasta niistä on jätetty valituksia. Espoonlahdessa tehtiin kielteinen päätös. Olarissa asiasta ei ole vielä päätetty.
Sarlinin mukaan on odotettavissa, että tuleva kirkkovaltuusto keskustelee siitä, jaetaanko lähetysmäärärahoja kaikille lähetysjärjestöille riippumatta siitä, miten lähetysjärjestö toteuttaa yhdenvertaisuuden tai tasa-arvon periaatteita.
Espoossa seurakuntavaaliehdokkaita oli yhtä paljon kuin edellisissä vaaleissa. Monella muulla paikkakunnalla ehdokkaita oli aiempaa vähemmän.
– Minusta näyttää siltä, että ehdokkaiden saamiseksi on tehty paljon töitä. Ehdokkaita asettaneet ryhmittymät ja ehdokkaat ovat tehneet aktiivisesti vaalityötä sosiaalisessa mediassa ja perinteisesti kasvokkain, Urpu Sarlin sanoo.
Seppo Särkiniemi kirkkovaltuuston ykkönen
Espoon kirkkovaltuuston vaalissa ääniharavaksi nousi Seppo Särkiniemi, joka jäi viime keväänä eläkkeelle työskenneltyään pappina Tuomiokirkkoseurakunnassa lähes 35 vuotta. Hän oli ehdolla kirkkovaltuustoon ja sai vaalissa 284 ääntä.
Seppo Särkiniemi oli nyt ensimmäistä kertaa ehdokkaana seurakuntavaaleissa.
– Jos pyrkii johonkin ja tulee valituksi, tunnelmat ovat silloin hyvät, Särkiniemi sanoo.
Hänen mukaansa kirkko elää nyt monella tapaa sarana-aikaa, jolloin tapahtuu paljon sekä jäsenistössä että kirkon sisällä periaatteiden tasolla. Hän ei halua kansankirkon häviävän, vaan pyrkii etsimään vastauksia kysymyksiin yhdessä muiden kanssa.
– Etelä-Suomessa kirkossa eroaminen on voimakasta ja kristinuskon keskeisistä periaatteista irtoaminen vielä voimakkaampaa. Verotulojen vähetessä päättäjät joutuvat pohtimaan, mistä on luovuttava. Mielestäni nyt on hahmotettava tämän ajan kansankirkon luonne ja se, mihin kannattaa ja mihin voidaan sitoutua.
Seppo Särkiniemi työskenteli vuodesta 1990 eläkkeelle jäämiseen saakka Tuomiokirkkoseurakunnassa Kalajärven alueen kappalaisena. Hän toivoo, että aluetyön idealle perustuva toimintamalli voisi jatkua seurakunnassa ja sen hyviä tavoitteita voitaisiin pitää edelleen esillä.
Kappalainen Alarik Corander ja vaalilautakunnan sihteeri Mia Pekkarinen laskivat ääniä Espoon tuomiokirkon seurakuntatalolla vaalipäivänä. Kuva Jari-Pekka Niskanen.
Vaalikoneessa Seppo Särkiniemi kertoi lestadiolaisuuden olevan itselleen läheisin kirkossa vaikuttavista liikkeistä. Vaalikoneessa pyydettiin ehdokkaiden kantaa seuraavaan väitteeseen: ”Seurakuntani taloudellisessa tuessa lähetysjärjestöille tulisi ottaa huomioon se, miten lähetysjärjestö toteuttaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteita.”
Särkiniemi oli täysin eri mieltä väitteen kanssa ja perusteli sitä muun muassa seuraavasti: ”Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuspuheet ovat pienryhmien kirkkopoliittista vaikuttamista. Lähetysjärjestöjen tehtävänä on tehdä lähetystyötä. Tulee muistaa, että kirkolliskokous hyväksyi aikanaan naispappeuteen liittyen ponnen äänin 85–9. Ponnen mukaan myös niillä kirkon jäsenillä ja viranhaltijoilla, jotka suhtautuvat torjuvasti pappisviran avaamiseen naisille, on oltava edelleen kirkossa toiminnanvapaus ja mahdollisuus tulla vihityksi ja nimitetyksi virkoihin."
Särkiniemi valitsi ”täysin eri mieltä” -vastauksen myös väitteeseen, jonka mukaan kirkon tulisi vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat. Hän perusteli kantaansa näin: "Laki sanoo niin, mutta kirkon oppi on eri asia. Samaa sukupuolta olevien avioliitto ja vihkiminen on vastoin selvää Jumalan sanaa.”
Veera Vuornos keräsi ison äänipotin
Vaalien ääniharavaksi Espoossa nousi Tapiolan Kokoomus -listan Veera Vuornos, joka sai 235 ääntä kirkkovaltuuston vaalissa ja 252 ääntä seurakuntaneuvoston vaalista.
Kirkko kaikille -listan ehdokkaat keräsivät eniten ääniä Espoonlahdessa (Juhana Malme, valtuusto 145 ääntä, seurakuntaneuvosto 134 ääntä) ja Leppävaarassa (Teresia Volotinen, valtuusto 115 ääntä, seurakuntaneuvosto 113 ääntä). Olarin seurakunnassa eniten ääniä keräsi Missio Olari - Yhdessä matkalla -listan Kaarina Järvenpää (valtuusto 144 ääntä, seurakuntaneuvosto 130 ääntä).
Espoon seurakuntavaaleissa äänesti yhteensä 11 734 seurakunnan jäsentä. Vaalien äänestysprosentti oli Espoossa tasan kymmenen. Vuonna 2018 se oli 11,3.
Äänestysprosentit seurakunnittain: Espoonlahden seurakunta 9,4 % (edellisissä vaaleissa 11,7), Espoon tuomiokirkkoseurakunta 10,1 % (10,9), Leppävaaran seurakunta 8,6 % (9,8), Olarin seurakunta 9,0 % (10,5) ja Tapiolan seurakunta 13,1 % (14,8).
Espoon ruotsinkielisessä seurakunnassa oli sopuvaalit, eivätkä sen jäsenet päässeet äänestämään.
Naisvaltuutettujen määrä kasvoi reilusti. Uudessa kirkkovaltuustossa on 40 naista, kun edellisessä se oli 35. Miesten määrä laski 26:sta 21:een.
Nuoria alle 30-vuotiaita kirkkovaltuustoon nousi neljä ja seurakuntaneuvostoihin viisi. Espoon valtuutettujen keski-ikä on 53 vuotta, mikä on sama kuin viime vaaleissa. Valituista kirkkovaltuutetuista 40 prosenttia on uusia. Olarin seurakunnan kymmenestä valtuutetusta peräti seitsemän on uutta.
Uudet luottamushenkilöt aloittavat kautensa vuoden 2023 alusta ja se kestää vuoden 2026 loppuun saakka.
Valtuutettujen keski-ikä ja ehdokaslistan nimi korjattu vaaligrafiikkakuvaan ja tekstiin 24.11. 2022.
Tarkemmat tiedot seurakuntavaalien tuloksista löytyvät verkosta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Mielipide: Tulkaa kaikki paitsi
Puheenvuorot
Pääkirjoitus: Kirkko liberalisoituu pikku hiljaa
Puheenvuorot
