Gurun opissa: Rukous ei käännä Jumalan mieltä puoleesi, koska hän on jo kääntynyt puoleesi

Gurun opissa: Rukous ei käännä Jumalan mieltä puoleesi, koska hän on jo kääntynyt puoleesi

Hiljaisessa rukouksessa voit rauhoittua ja levätä Jumalan rakastavassa läsnäolossa, sanoo hengellinen opettaja Thomas Keating.

Hiljaisuus on Jumalan ensimmäinen kieli ja muut kielet ovat sen ontuvia käännöksiä, sanoi Thomas Keating, sisterssiläismunkki, joka oli aikamme tunnetuimpia hiljaisen rukouksen opettajia.

Hän kehitti parin ystävänsä kanssa 1970-luvun puolessa välissä yksinkertaisen rukoustavan, joka perustui kontemplatiivisen rukouksen perinteeseen. He kutsuivat sitä keskittäväksi rukoukseksi.

Yhtenä sytykkeenä tähän olivat nuoret, jotka tulivat Keatingin johtamaan luostariin Coloradossa kysyäkseen tietä läheiseen buddhalaistaustaiseen meditaatiokeskukseen. Keating ymmärsi heidän etsivän elämäänsä hengellistä polkua, jonka he uskoivat löytävänsä idän meditaatiotekniikoista. Kukaan ei ollut osannut kertoa heille, että sellainen polku voisi löytyä kristillisestä perinteestä.

 

Kuka tahansa voisi harjoittaa keskittävää rukousta, jos hän vain saisi siihen opastusta, Keating uskoi. Hän näki, että kyse ei ole vain rukousohjeesta vaan koko elämästä.

Jos elämästämme puuttuu syvä kiinnekohta, etsimme sitä koko ajan eri tavoin. ”Koska emme ole edes tienneet, että Jumala on läsnä meissä, meidän on pitänyt etsiä muualta sitä turvallisuutta, hyväksymistä ja vapautta, jonka vain Jumalan läsnäolo voi tarjota”, Keating sanoo kirjassaan Sisäinen eheytyminen. Hengellisen matkan päämäärä on ”ruumiin, mielen ja hengen paraneminen” Jumalan armon kosketuksesta.

Rukoussanaan ei kannata ladata liikaa merkityksiä, sillä se ei käännä Jumalan mieltä. Hän on jo kääntynyt puoleesi.

Se ei tapahdu yhdessä hetkessä, koska olemme kasvaneet niin kiinni tiettyihin emotionaalisiin onnen ohjelmiin. Ne lupaavat meille onnea, mielihyvää, turvaa ja riippumattomuutta. Nämä lupaukset ja niiden aiheuttamat pettymykset ohjaavat elämäämme, ja ne pyörivät päässämme silloinkin, kun yritämme hiljentyä.

Keating neuvoo, että voimme syöttää aivojemme ja hermojärjestelmämme muistiin, biotietokoneeseen, myös toisenlaisia lauseita. Niiden ei tarvitse olla muutamaa sanaa pitempiä, yksikin rukoussana riittää.

 

Päivittäisessä rukoushetkessä tuon sanan tarkoitus on luoda mieleen onnen ohjelmista vapaata tilaa. Et tietenkään voi pysäyttää ajatusten ja tunteiden virtaa, mutta sinun ei tarvitse takertua niihin, ei vastustaa eikä kieltää. Voit antaa niiden mennä.

Olennaista on tahtosi suunta. Tahdot kääntyä Jumalan puoleen ja antautua hänen läsnäoloonsa. Et pyydä ihmeitä etkä näkyjä. Et sitä, että sinusta tulisi hohdokas ihminen. Et toivo olevasi joku muu.

Ajatusten ja tunteiden virrassa rukoussanasi auttaa sinua yhä uudestaan suuntaamaan tahtosi Jumalan puoleen.

Rukoussanaan ei kannata ladata liikaa merkityksiä, sillä se ei käännä Jumalan mieltä. Hän on jo kääntynyt puoleesi. Sana muistuttaa vain sinua itseäsi, miksi olet siinä. Sen välityksellä sanot Jumalalle: Tässä olen ja sinä olet. Olet siinä ollaksesi avoin Jumalalle ja hänen parantavalle läsnäololleen.

Mitä syvemmin alat kokea, että Jumala välittää sinusta, sitä enemmän sinä välität itsestäsi ja muista.

Aloita päiväsi hiljaisella rukouksella

1. Varaa 20 minuuttia aikaa ja etsi rauhallinen paikka.

2. Valitse lyhyt rukoussana, joka tuntuu sinusta luontevalta ja kertoo, että haluat avautua Jumalan läsnäololle. Tällaisia sanoja voivat olla esimerkiksi ”Jeesus”, ”Isä”, ”Abba”, ”Korkein”, ”Rauha”, ”Toivo” ja ”Armo”.

3. Istu mukavasti silmät suljettuina. Lausu muutaman kerran mielessäsi rukoussanaasi, ja lepää sitten hiljaisuudessa.

4. Aina, kun mieleesi nousee ajatuksia, aistimuksia, tunteita, muistoja, haluja tai toiveita, palaa lempeästi rukoussanaasi.

5. Päätä rukoushetkesi parin minuutin hiljaisuuteen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi