Gurun opissa: Rukouksessa sinusta tulee kuuntelija
Rukouksesi ei muuta Jumalaa, vaan rukous muuttaa sinua, sanoo filosofi Søren Kierkegaard.
Søren Kierkegaardista on kirjoitettu paljon kirjailijana, filosofina ja oman aikansa näkijänä. Sitä kaikkea hän olikin. Sen lisäksi hän oli uskonnollinen etsijä, joka kamppaili sen kanssa, kuka hän oli ja mikä hänen varsinainen kutsumuksensa oli.
Kierkegaard oli intohimoisen kiinnostunut monista asioista. Siksi hänen oli välillä vaikea keskittää tarmonsa. 22-vuotiaana hän kirjoitti päiväkirjaansa yhden kävelyretken jälkeen: ”Se, mikä minulta todella puuttuu, on selvyys siitä, mitä minun todella tulee tehdä, ei niinkään siitä, mitä minun tulee tietää.” Hän halusi löytää sellaisen totuuden, joka olisi totta juuri hänelle ja jonka puolesta hän voisi panna alttiiksi koko elämänsä.
Hän etsi lakkaamatta sitä, mitä oli olla ihminen ja tulla ihmiseksi. Hän oli vakuuttunut siitä, ettei mikään tieto, spekulaatio tai systeemi yksin riitä – ei etiikka eikä hyvä elämä. Syvimmältään ihminen etsii sellaista sisäistä muutosta, jota hän ei voi saavuttaa omassa varassaan. Siitä syntyy epätoivoa ja ahdistusta, ja siinä voi auttaa vain rukous.
Vaikka Kierkegaard ei kirjoittanut paljon rukouksesta, hänen päiväkirjoistaan näkee, että hän oli rukouksen mies. Hän sanoo, että rukous on ihmisen suurin maanpäällinen onni. Syitä rukoukseen ei tarvitse kysellä. Ilman rukousta ihminen kuolee hengellisesti.
Kierkegaard ymmärsi myös rukouksen vaikeudet. Mitä minä olen verrattuna Jumalaan? Pyhän Jumalan ja pienen ihmisen välillä on suunnaton ero. Enhän ole mitään hänen edessään, miksi hän minua kuulisi?
Rukouksessa ihmisen ei tarvitse salata, peittää eikä piilotella mitään. Rukouksessa myös kaikki sanat saavat olla kateissa.
Sitten hän vastaa omiin kysymyksiinsä: Jumala on äärettömän kaukana ja samalla yhtä lähellä. Kärsivässä Kristuksessa hän on tullut ihmistä niin lähelle kuin ikinä voi.
Rukouksessa ihminen saa olla Jumalan edessä paljaana, läpinäkyvänä, heikkona, toivottomana ja tyhjänä kaikesta. Rukouksessa ihmisen ei tarvitse salata, peittää eikä piilotella mitään. Rukouksessa myös kaikki sanat saavat olla kateissa.
Se on yhtä aikaa pelottavaa ja vapauttavaa.
”Minun on miltei pakko olla lausumatta enää yhtään sanaa paitsi tämä: amen”, kirjoitti Kierkegaard omasta kokemuksestaan.
Mitä rukous vaikuttaa? Kierkegaardin mukaan mikään rukous ei muuta Jumalaa, joka on rakkaudessaan ja uskollisuudessaan muuttumaton. Rukous muuttaa rukoilijaa.
Jumalan edessä voit katsella omaa elämääsi kaikessa rauhassa. Hänelle saat kertoa kaiken, mikä mieltäsi painaa, ja se voi avata itseymmärrystäsi ja muuttaa sinua.
Mitä enemmän itseäsi ymmärrät, sitä hiljaisemmaksi rukouksesi muuttuu. Olet vähemmän täynnä omia asioitasi ja suunnitelmiasi. Hellität huolistasi. Annat Jumalalle tilaa. Et enää keskity siihen, että Jumala kuulee, mitä sinä sanot, vaan sinä kuuntelet.
Anna rukouksen vaikuttaa
Rukouksen syvin vaikutus on sisäinen muutos. Sen huomaa jo niistä pienistä asioista, joita kannattaa tehdä ennen rukouksen aloittamista. Istahda alas ja hengähdä muutama kerta rauhallisesti. Voit myös ristiä kätesi. Huomaat heti, miten ulkoinen ja sisäinen olosi muuttuu.
Päiväsi on toisenlainen, kun aloitat sen vartin hiljaisuudella. Päiväsi rauhoittuu lisää, kun muistat aina välillä pysähtyä hengähtämään pariksi minuutiksi ja kuunnella, mitä mielessäsi liikkuu. Kuuntele sisintäsi kuin kuuntelisit hengitystäsi.
Et muuta rukouksellasi Jumalaa. Hän on aina täynnä armoa ja rakkautta. Mutta sinussa alkaa tapahtua jotain. Ajattele Jeesusta, joka teki näin aamuin illoin. Anna itsellesi sama mahdollisuus.
Ohjaajana Søren Kierkegaard
Søren Kierkegaard on tanskalainen filosofi, joka eli lähes koko elämänsä Kööpenhaminassa. Hän syntyi vuonna 1813 varakkaan tukkukauppiaan seitsemänneksi lapseksi. Perimänsä omaisuuden turvin hän ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi ja filosofiksi.
Hän opiskeli teologiaa ja filosofiaa, ja valmistui yliopistosta vuonna 1841. Samoihin aikoihin hän meni kihloihin, mutta purki kihlauksensa vuotta myöhemmin. Hän kirjoitti ja julkaisi kiihkeässä tahdissa esseitä, kokeellisia romaaneja sekä filosofisia ja uskonnollisia teoksia. Lisäksi hän jätti jälkeensä päiväkirjoja ja muita kirjoituksia. Hän kuoli 43-vuotiaana lokakuussa 1855.
Kierkegaard on vaikuttanut erityisesti eksistentiaaliseen filosofiaan ja muun muassa Martin Heideggerin ja Jean-Paul Sartren ajatteluun. Hän on innoittanut myös teologeja, kuten Karl Barthia ja Rudolf Bultmannia. Nykyfilosofit ovat alkaneet kiinnostua myös hänen selvästi kristillisten kirjojensa filosofisesta annista.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirjailija Markku Envall kohtaa rukoillessaan sisäisen epäilijän – ”Jälkeenpäin huomaan, että näen asiat kirkkaammin”
Hengellisyys”Minulla on Jumalaan kahdenkeskinen suhde, johon en kaipaa kolmansia”, kirjailija Markku Envall sanoo. Vakaumus saa kaikupohjaa ahdistavista kokemuksista 60-luvun seurakuntanuorena.
