Hannu Holma haluaa saada suomalaiset liikkeelle – reitti voi kulkea vaikka kirkosta kirkkoon
Hannu Holmalle kävely on sekä kuntoilua että jumalanpalvelusta.

Hannu Holmalle kävely on sekä kuntoilua että jumalanpalvelusta.

Hannu Holma haluaa saada suomalaiset liikkeelle – reitti voi kulkea vaikka kirkosta kirkkoon

Laulaja Hannu Holma ideoi Agricola-kävelyn, joka alkaa Mikael Agricolan synnyinpitäjästä Pernajasta ja päättyy hänen piispanvirkapaikkaansa Turkuun. Reitille osuvat myös Vantaan Pyhän Laurin kirkko ja Espoon tuomiokirkko.

Suosittu ja tunnettu pyhiinvaelluskohde Espanjan Santiago de Compostela on harmillisen syrjässä, kun maailmaa katsoo Vantaalta, tuumi kävelyä harrastava laulaja ja laulunopettaja Hannu Holma. Niinpä hän päätti kokeilla, löytyisikö lähempää tarpeeksi kiinnostavaa reittiä kuljettavaksi.

Holma ideoi Agricola-kävelyn, joka alkaa Suomen reformaattorin ja kirjakielen isän Mikael Agricolan synnyinpitäjästä Pernajasta Itä-Uudeltamaalta ja päättyy Turkuun, jossa Agricola toimi piispana. Reitti seurailee vanhaa Kuninkaantietä, ja sen varrelle osuu monta keskiajalla rakennettua kivikirkkoa.

– Kirkot ovat kestäneet aikaa ja rajujakin olosuhteita, sillä ne on tehty kunnolla, Holma toteaa.

Hänen suunnitelmissaan Agricola-kävely koostuu 12 taipaleesta, jotka ovat 16–32 kilometriä pitkiä. Yhteensä matkaa kertyy reilut 240 kilometriä.

Porukalla kävellessä voi myös päästä aika syvällisiin keskusteluihin.

Tänä keväänä Hannu Holma on aloittanut ideansa testaamisen käytännössä. Maaliskuussa hän käveli veljensä kanssa 32 kilometrin matkan Pernajasta Porvooseen. Huhtikuun lopulla hänen on tarkoitus kävellä Porvoosta Sipooseen. Toukokuussa matka jatkuu pääkaupunkiseudulle, ensin Sipoosta Vantaan Pyhän Laurin kirkolle ja sitten Pyhän Laurin kirkolta Espoon tuomiokirkolle.

Pernajan ja Porvoon väliseen osuuteen kävelijöiltä meni seitsemisen tuntia.

– Kuljimme verkkaista vauhtia, mutta emme pitäneet pitkiä taukoja. Olen huomannut, että pidemmillä kävelyillä tulee välillä ikään kuin seinä vastaan, ja sen jälkeen jatkaminen tuntuu hankalalta. Siksi on parempi pysyä liikkeessä, Holma kertoo.

Hän laskeskelee kuluttaneensa tuolla reilun kolmenkymmenen kilometrin kävelyllä 1900 kilokaloria.

– Se on saman verran kuin 1860-luvun nälkävuosina suomalaisten päivittäinen ravinnonsaanti.

Holma kertoo, että hän haluaisi saada ihmiset kävelemään ja näin edistämään sekä fyysistä terveyttään että henkistä hyvinvointiaan.

– Käveleminen on edullinen tapa liikkua. Siihen tarvitsee vain hyvät kengät. Suosittelen mieluummin vaelluskenkiä kuin lenkkareita. Lenkkarit on tarkoitettu juoksuun, ja jos niillä kävelee pitempiä matkoja, saa helposti rakkoja.

Hannu Holmaa viehättää kävelemisessä myös se, että se ruokkii kaikkia aisteja. Aina näkee, kuulee ja haistaa jotakin uutta. Jo parikymmentä minuuttia luonnossa liikkumista riittää laskemaan verenpainetta ja stressihormonien tasoja.

– Lisäksi pitkiä pätkiä kävellessä joutuu olemaan itsensä kanssa. Joku voi rauhoittua mietiskelemällä, toinen pitkiä sikareita poltellessaan, mutta minulle kävely on se juttu. Se on samanaikaisesti kuntoilua, mietiskelyä ja jumalanpalvelusta – vaikka käyn minä kirkossakin, Holma kuvailee.

– Porukalla kävellessä voi myös päästä aika syvällisiin keskusteluihin. Aina sellainen jakaminen ei muuten olisi mahdollista. 

Lue aiheeseen liittyvä juttu: Vanhan Kuninkaantien varrelta löytyy kirkkoja, joissa voi edelleen aistia keskiajan – poimimme kolme tärppiä pk-seudulta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi