Maisa Kumpulainen on huomannut, että kanteleen käyttö elävöittää laulua.
Harras hetki: Maisa Kumpulainen tekee psalmeista kalevalamittaisia rukouksia
Retriitinohjaaja Maisa Kumpulainen on löytänyt psalmeista kaikki elämän ulottuvuudet. Omimmilta ne tuntuvat vanhoihin runosävelmiin yhdistettynä.
Maisa Kumpulainen kiinnittää viisikielisen kanteleen sinitarralla pöytään ja alkaa näppäillä. ”Sinua odotan Herra, ikävöitsen Luoja yksin. Jano vaivaa sieluani, ikävästä ruumis riutuu”, hän laulaa. Melodia kulkee mollissa, se on tuttu suomalainen runosävelmä. Sanat Kumpulainen on muokannut kalevalamittaan psalmin 63 pohjalta.
Vanhan testamentin psalmit on kirjoitettu nimenomaan laulettaviksi, mutta niiden alkuperäisistä melodioista ei ole säilynyt mitään tietoa. Lännen kirkossa niitä on laulettu varhaiskeskiajalta peräisin olevilla gregoriaanisilla sävelmillä.
Retriitinohjaajana Kumpulainen on halunnut laulattaa psalmeja, mutta hän on huomannut, että gregoriaaniset sävelmät ovat monelle vieraita, ehkä vaikeitakin. Siksi hän alkoi muokata psalmien tekstejä vanhoilla suomalaisilla runosävelmillä laulettaviksi.
Taivaan tuttu Taatto
Psalmirukouksia voi laulaa ilman säestystäkin, mutta Kumpulainen on huomannut, että kanteleen käyttö auttaa ja elävöittää laulua. Välisoittojen aikana se, minkä on juuri laulanut, uppoaa kehoon ja sydämeen. Runomitta ja erilaiset tyylikeinot, kuten toisto ja alkusointu, helpottavat runojen muistamista.
Psalmeissa liikutaan surusta, vihasta ja katkeruudesta iloon, ylistykseen ja kiitollisuuteen.
Evakkoäidin tyttärenä Maisa Kumpulainen on kasvanut kalevalamittaisten runojen parissa. Hän oli lapsena mukana Helkatytöissä, jotka lausuivat ja lauloivat kalevalamittaisia runoja. Myöhemmin hän alkoi opiskella myös kanteleensoittoa. Sellaiset sanat kuin Taivaan Taatto, emo ja inehmoinen ovat Kumpulaiselle jo lapsuudesta tuttuja, ja siksi hänelle oli luontevaa käyttää niitä myös psalmirukouksissa.
Toivo on aina läsnä
Kalevalaiseen poljentoon sovitettu rukous tuntuu Kumpulaisesta kaikkein omimmalta. Hän saattaa lauleskella niitä vaikka itsekseen metsässä kävellessään ja pyöritellä hiljaa mielessään pitkin päivää.
Erityisen rakas hänelle on psalmi 23. ”Kun on Herra paimenena, Luoja neuvonantajana, huoli murhe kaikkoaapi, Herra lastaan johdattaapi”, hyräilee hän kulkiessaan. Jos on murheita, se lohduttaa. Toivo on aina läsnä, oli huoli miten suuri hyvänsä.
Kumpulainen on löytänyt psalmeista kaikki elämän ulottuvuudet. Niissä liikutaan surusta, vihasta ja katkeruudesta iloon, ylistykseen ja kiitollisuuteen. Psalmeja laulaessa niiden tunnelmiin ja tunteisiin tulee mukaan koko keho.
Viisikielisellä kanteleella Maisa Kumpulainen soittelee välillä niitä näitä – ei mitään tiettyä kappaletta. Vaikka vain yhtä sointuakin. Se rauhoittaa. Samalla kun sormet liikkuvat kielillä, mieli lähtee omille teilleen, irti jonninjoutavasta.
Viisikielisen kanteleen alkeiskursseja
Maisa Kumpulainen ohjaa kaksi viisikielisen kanteleen alkeiskurssia Myyrmäen kirkolla tammi–helmikuussa. Kurssi antaa perusvalmiudet kanteleen käyttöön säestyssoittimena muun muassa retriiteissä. Lisäksi tutustutaan psalmirukouslauluun. Ensimmäinen kurssi pidetään neljänä tiistaina klo 9–12 ja se alkaa 16.1. Toinen kurssi pidetään neljänä torstaina klo 17–20 ja se alkaa 18.1. Kurssin hinta on 50 euroa.
Kurssiin voi liittää myös retriitinomaisen kertausviikonlopun Heponiemessä Karjalohjalla 9.–11.2. Viikonlopun hinta on 290 euroa.
Ilmoittautumiset 10.1. mennessä: laura.ohtonen@evl.fi tai p. 050 321 3282. Lisätietoja Maisa Kumpulaiselta: maisakum@gmail.com tai p. 041 5034 770.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Harras hetki: Ronja Karjalaisen ajantaju katoaa piirtäessä
HengellisyysRonja Karjalainen piirtää tietokoneella ja kuuntelee samalla klassista musiikkia tai elokuvasäveliä.
