Harras hetki: Tiukassa tilanteessa Johanna Korhonen rentouttaa itsensä sekunnin murto-osassa
Johanna Korhonen (etualalla) ja Hilkka-Liisa Vuori harjoittelevat rukouslaulua Käpylän kivikirkossa.

Johanna Korhonen (etualalla) ja Hilkka-Liisa Vuori harjoittelevat rukouslaulua Käpylän kivikirkossa.

Harras hetki: Tiukassa tilanteessa Johanna Korhonen rentouttaa itsensä sekunnin murto-osassa

Keskiaikainen rukouslaulu vapauttaa Vox Silentii -yhtyeessä laulavan Korhosen suorittamisesta ja kilpailemisesta.

Psalmin jakeen keskellä on lyhyt tyhjä hetki. Johanna Korhosen keuhkot ovat tyhjentyneet ilmasta, mutta seuraava sisäänhengitys ei ole vielä alkanut.

Korhonen ja Hilkka-Liisa Vuori ovat aloittaneet torstaiaamun Vox Silentii -lauluyhtyeen harjoituksella Käpylän kivikirkossa. Kirkkosali täyttyy 1100-luvulla vaikuttaneen mystikon ja säveltäjän Hildegard Bingeniläisen sanoista ja sävelistä.

Ulos- ja sisäänhengityksen välinen tauko on rukouslaulajalle parhaimmillaan pyhä hetki, jossa aika ei kulje arkisena janana. Toistuvissa nyt-hetkissä avautuu pystysuora ulottuvuus, jossa näkymäton todellisuus on läsnä.

Korhonen tähdentää, että ihminen ei voi kutsua tai vaatia pyhää. Pyhän kosketus tapahtuu, jos on tapahtuakseen. Ihminen voi kuitenkin tehdä pyhälle tilaa keskittymisen, hiljaisuuden ja levon avulla.

Kiitollisuuden tunne kertoo Korhoselle, että hän on saanut ison, ansaitsemattoman lahjan.

Suorittamisen tilalle tuli vapaus

Ilmoittautuessaan ensimmäiselle rukouslaulun kurssilleen Korhonen oli nuori klassisen laulun ja journalismin opiskelija. Klassisen laulun opiskeluun liittyi voimakkaita esiintymispaineita, ja Korhonen alisuoriutui tärkeissä esityksissä jännittämisen vuoksi.

Rukouslaulu avasi laulamiseen uuden näkökulman. Rukouslaulaja ei yritä menestyä, pärjätä tai kilpailla toisten kanssa. Rukouslaulaja ei myöskään esiinny toisille ihmisille, vaan liittyy heidän kanssaan yhteiseen hengittävään rukoukseen.

Kun kilpaileminen ja suorittaminen hävisivät laulamisesta, niiden tilalle tulivat rentous, vapaus ja toisten kanssa jaettu ilo. Muutos oli niin merkittävä, että Korhonen vapautui esiintymispaineista.

Laulamiseen liittyy nyt suuri kiitollisuuden tunne. Se kertoo Korhoselle, että hän on saanut ison, ansaitsemattoman lahjan.

Kaikki on tässä, kaikki on hyvin, tämä riittää.

Alitajunta ryhtyy pelastustoimiin

Vuosia jatkunut harjoittelu on tuonut Korhosen arkeen rauhaa ja suhteellisuudentajua. Yksinkertaisimmillaan kyse on hengitystekniikasta.

Kun Korhonen valmistautuu esimerkiksi puhumaan kirkolliskokouksessa kiistanalaisesta asiasta, hän tarvitsee kehon ja hengityksen rentouttamiseen vain murto-osasekunnin.

Kun arkinen vastoinkäyminen täyttää Korhosen mielen harmilla ja suuttumuksella, alitajunta ryhtyy pelastustoimiin. Pian hän huomaa hyräilevänsä jotakin mieleen tallentunutta rukouslaulua.

Laulut muistuttavat pyhästä nyt-hetkestä, joka on läsnä koko ajan. Kaikki on tässä, kaikki on hyvin, tämä riittää.

Kustantaja, journalisti ja kirkkolaulaja

Johanna Korhonen, 49, on kulttuurikustantamo Maahengen kustantaja ja toimitusjohtaja. Hän tekee toimittajana Yle Radio 1:n Valkoista valoa -ohjelmaa sekä toimii kirkon luottamushenkilönä useissa tehtävissä.

Korhonen laulaa Vox Silentii -yhtyeessä yhdessä musiikin tohtori Hilkka-Liisa Vuoren kanssa.

Vuori ja Korhonen vuorottelevat kanttoreina Keskiaikaisessa hiljaisessa rukouslaulumessussa, joka järjestetään Kallion kirkossa keskiviikkoisin klo 18.

Hildegard Bingeniläinen: Aer enim

Aer enim volat et cum omnibus creaturis officia sua excercet

et firmamentum eum sustinet

ac aer in viribus istius pascitur.

 

Sillä ilma lentää ja suorittaa tehtäväänsä kaikkien luotujen kanssa

ja taivaankansi kannattaa sitä

ja ilma saa sen voimista ravintonsa.

(sanat Hildegard Bingeniläinen, suomennos Seppo Heikkinen)

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi