Carla Ihatsu askartelee pääsiäiskimppua Helsingin Tuomikirkon kappelissa.
Harras hetki: Suntio Carla Ihatsu tuntee kirkon alttarikukkia asetellessaan yhteyttä Jumalaan
Kukkasymboliikkaa opiskelleen Carla Ihatsun mielestä kukat saavat kuolla alttarille, sillä katoavaisuus on kaunista.
Pääsiäinen on Carla Ihatsun suosikkipyhä. Hän nauttii dramaattisesta tunnelmasta, joka syntyy, kun pääsiäistä edeltävän paaston niukkuus vaihtuu runsauteen ja väriloistoon.
Ihatsu pyrkii tekemään muutoksen visuaaliseksi. Hän työskentelee Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa aluesuntiona ja tekee kukkakimppuja ja -asetelmia kirkon tilaisuuksiin.
Kukkia käytetään paitsi kaunistamaan kirkkotiloja myös muistuttamaan Jumalan luomistyöstä ja elämän katoavaisuudesta. Kasvutavallaan, muodollaan ja värillään kukat viestivät sanomaa, joka saarnoissa tuodaan esille sanojen kautta.
Pääsiäiskimppuun Carla Ihatsu on valinnut tulppaaneja, narsisseja, koivun ja kirsikkapuun oksia sekä leikkovihreitä.
Sipulikasvit symboloivat ylösnousemusta, ja koivunoksien silmut kertovavat uudesta elämästä. Kirsikat taas ovat paratiisin hedelmiä, joita kuvataiteessa on toisinaan Jeesus-lapsen kädessä.
Kasvutavallaan, muodollaan ja värillään kukat viestivät sanomaa, joka saarnoissa tuodaan esille sanojen kautta.
Kristillisessä perinteessä tulppaani symboloi täydellistä rakkautta, ja tulppaanin muodossa nähdään vertauskuva Jeesuksen kärsimyksen maljasta.
Narsissi taas yhdistetään pääsiäiseen kukkimisajankohtansa vuoksi.
Ihatsun pääsiäiskimppuun vihreyttä tuovat köynnöskasvi muratti ja nahkasanikka, jonka kolmiomainen muoto symboloi Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä.
Kimpun värit – keltainen, valkoinen, oranssi ja vihreä – ovat kevään ja kasvun värejä.
Kukkien parissa työskentely on kuulunut perinteisesti suntion työnkuvaan, mutta nykyään harva suntio kokoaa alttarikukkakimput itse. Carla Ihatsulle alttarikukkien asettelu on luovaa työtä, jossa hän kokee yhteyttä Jumalaan.
Pukiessaan ajatuksiaan kukiksi Ihatsu tuntee olevansa hengellisen ja maallisen välinen tulkki. Hän ammentaa ideoita Raamatun teksteistä ja on kuvannut muun muassa vedenpaisumusta hukutetun kimpun muodossa.
Ihatsu käyttää paljon luonnosta ja omasta puutarhastaan keräämiään kukkia. Kotona tiedetään, että nurmikko pitää ajaa niin, että pihalla kasvavat päivänkakkarat säilyvät.
Aiemmin kampaajan töitä tehnyt Ihatsu näkee kukissa ja hiuksissa paljon samaa. Molemmat ovat eläviä materiaaleja, joita pitää käsitellä niiden laadun mukaisesti.
Lopputulos ei kestä ikuisesti, mutta se on Ihatsun mielestä ainoastaan kaunista. Kukat saavat kuolla alttarille muistuttamaan Jeesuksen uhrista.
Carla Ihatsu työskentelee kymmenettä vuotta suntiona Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa. Hän julkaisee seurakunnan Instagram-tilillä kuvia kukkakimpuistaan ja -asetelmistaan aihetunnisteella #kukkienkirkkovuosi.
Vapaa-ajallaan Ihatsu tekee puutarhatöitä, liikkuu luonnossa ja harrastaa käsitöitä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kiirastorstain messussa vietetään ehtoollista ennen kuin kirkkosali pimenee – ”Ehtoollisessa tiivistyy kristinuskon hämmästyttävin piirre”, sanoo Kati Pirttimaa
Hengellisyys AjankohtaistaEhtoollisen vietto alkoi kiirastorstain pääsiäisateriasta. Tuomasmessua vietetään Helsingissä sekä kiirastorstaina että pääsiäisyönä.
Myyrmäen Virtakirkon messussa iloitaan pääsiäisestä ja jälleennäkemisestä parin vuoden tauon jälkeen
Hyvä elämä Ajankohtaista
