Helin: Tämän opin pojaltani Wilma-palautteen merkityksestä
Voiko tosiaan olla niin, että pienestä ihmisestä ei löydy mitään hyvää sanottavaa?
Kysyin aikaa sitten Huonon Äidin seuraajilta, millaista palautetta heidän tyttönsä ja poikansa saavat koulusta. Vastauksista kävi ilmi, että pojat saavat koulusta suhteellisesti kolminkertaisen määrän huonoa palautetta tyttöihin verrattuna. Vastaavasti tytöt saavat lähes kaksinkertaisen määrän positiivista palautetta poikiin verrattuna.
Epätieteellistä kyselyäni sivusi tutkimustieto, jolla saattaa olla tekemistä poikien koulutilanteen kanssa. Kyseessä oli tutkimus lapsen temperamentin vaikutuksesta hänen saamaansa arviointiin.
Koululaisten temperamenttitutkimuksessa kävi ilmi, että yhteiskunnassa yleisesti arvostetut temperamenttipiirteet kuten iloisuus, mukautuvaisuus, joustavuus ja hyväntuulisuus hyödyttävät tyttöjä ja näkyvät tyttöjen parempina arvosanoina.
Pojat kärsivät oppimisvaikeuksista useammin kuin tytöt, ja oppimisen vaikeudet periytyvät perheissä enemmän pojille kuin tytöille. Lukioissa alle puolet opiskelijoista on poikia, ja yliopistoihin pääsee enemmän tyttöjä kuin poikia. Koulupudokkaat ovat yleensä myös poikia.
Nyt poika tienaa kaksinkertaisesti äitiinsä verrattuna.
Poikani, joka on juuri nyt aikuisuuden kynnyksellä, sai kouluaikoina lähinnä negatiivisia Wilma-viestejä. (Tämän kertomiseen on hänen lupansa).
Eka- ja tokaluokan jälkeen hän sai positiivista palautetta vain yhdeltä äidinkielen opettajalta pari kertaa – vaikka poika oli hyvin musikaalinen, lahjakas liikunnassa ja puhui englantia kuin natiivi.
Poika oli myös vilkas ja omapäinen, ja negatiivisia Wilma-viestejä kertyi. Kurin puutteesta ei voinut kotia syyttää, sillä olen pitänyt aina jöötä lapsille.
Kouluajat taputeltiin ylioppilaslakkiin saakka henkeä pidätellen erilaisten selkkausten siivittämänä, ja poika pääsi valitsemaan oman tiensä. Kun äitinä yritin tyrkyttää omaa polkuani yliopiston kautta onneen, poika oli ehdoton. Hän halusi perustaa firman ja katsella kouluja sitten myöhemmin, jos kiinnostaa.
Nyt poika on oman alansa hall of famessa ja tienaa kaksinkertaisesti äitiinsä verrattuna. Tämänkin kertomiseen on hänen lupansa. Hän on vieläkin villi, ja välillä tappelemme kuin raivopäät.
Tarinan opetus: usko omaan lapseesi, vaikka muu maailma kertoisi hänestä vain sen, että hän kääntyi väärällä tavalla pulpetissa. Kun uskot lapseesi, hänen polkunsa löytyy kyllä.
On lapsia, jotka eivät ole saaneet yhtään hyvä-merkintää Wilman kautta koko ala-asteen aikana. Ajattele: voiko tosiaan olla niin, että pienestä ihmisestä ei löydy mitään hyvää sanottavaa kuuteen vuoteen? Sano sinä se hyvä sana omasta lapsestasi ja ole hänen puolellaan, tuli mitä tuli.
Kirjoittaja on äiti ja Huono Äiti -yrityksien vetäjä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helin: On tärkeä taito pysyä erossa asioista, jotka eivät sinulle kuulu
PuheenvuorotEn tiedä yhtään tapausta, jossa kuppikuntiin asettuminen olisi vienyt asioita parempaan suuntaan.
Helin: Lapsella ei pitäisi olla kasin aamuja
Puheenvuorot