Helsinkiläislapsille pidetään ristiäiset harvemmin kuin muille – moni äiti päätti suhtautumisensa kasteeseen jo ennen parisuhdetta

Helsinkiläislapsille pidetään ristiäiset harvemmin kuin muille – moni äiti päätti suhtautumisensa kasteeseen jo ennen parisuhdetta

Kastamattomuuden yleisin syy on se, että vanhemmat haluavat antaa lapselleen mahdollisuuden päättää asiasta myöhemmin itse.

Lapsen kastamatta jättäminen yleistyy Suomessa. Muutos koskee myös perheitä, joissa vanhemmat tai toinen heistä kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Kastamattomuuden yleisin syy on se, että vanhemmat haluavat antaa lapselle mahdollisuuden päättää myöhemmin itse kasteesta ja kirkon jäsenyydestä.

Tiedot käyvät ilmi tämän vuoden helmikuussa tehdystä Kirkon tutkimuskeskuksen kastekyselystä.

Merkittäväksi perusteluksi lapsen kastamattomuudelle nousi myös se, että vanhempi ei pidä itseään uskovaisena (55 prosenttia) tai hänellä on ohut side kirkkoon (47 prosenttia). Puolet vastaajista sanoi puolison vaikuttaneen siihen, että lasta ei kasteta.

Yksi kymmenestä vastaajasta piti tärkeänä syynä kastamattomuudelle sitä, että kasteesta ei saa tehtyä omannäköistä juhlaa.

Naiset päätyvät kasteen kannalle miehiä harvemmin

Asuinpaikka nousee kirkon jäsenillä merkittävimmäksi kastamiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Helsingissä asuvat kirkon jäsenet jättävät lapsensa kastamatta todennäköisemmin kuin muualla asuvat. Kyselyyn vastanneet naiset päätyivät miehiä harvemmin kastamaan lapsensa.

Kun kastetta tärkeänä pitävien vanhempien osuus laskee tietyn rajan alle, seurauksena voi olla kasteiden määrän nopea luisuminen.
– Hanna Salomäki

Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki kiinnittää huomiota siihen, että kyselyn mukaan enää hieman yli puolet (56 prosenttia) suomalaisista vanhemmista pitää uskonnollista seremoniaa tärkeänä lapsen syntymän yhteydessä.

– Kun kastetta tärkeänä pitävien vanhempien osuus laskee tietyn rajan alle, seurauksena voi olla kasteiden määrän nopea luisuminen. Ruotsissa lapsen kastamatta jättäminen lähti selkeästi kiihtymään, kun noin kolmannes jätti lapsensa kastamatta. Suomessa ollaan nyt siinä pisteessä, Salomäki sanoo.

Perheen perinteet ja kummien saaminen tärkeimpiä perusteluja kasteelle

Kastekyselyn mukaan Jumalaan uskovat vanhemmat ja ne, jotka kokevat yhteenkuuluvuutta seurakunnan kanssa, kastavat lapsensa muita todennäköisemmin.

Tärkeimmiksi kasteen perusteluiksi nousevat perheen perinteiden jatkaminen ja kummien saaminen lapselle. Neljä viidestä pitää näitä tärkeimpinä syinä oman lapsensa kastamiselle.

Erityisesti naiset korostivat perinteitä ja kummien saamista. Uskoon liittyviä tekijöitä, kuten lapsen kasvamista kristittynä, piti tärkeänä puolet kastekyselyn vastaajista.

Tutkimuksen mukaan päätös lapsen kastamisesta syntyy aikaisessa vaiheessa. Useampi kuin kaksi viidestä vastaajasta on tehnyt päätöksen kastamisesta jo ennen parisuhteen muodostumista.

Naisista lähes puolet (48 prosenttia) ilmoitti tehneensä päätöksen kastamisesta ennen parisuhteen olemassaoloa. Vain yksi kymmenestä kertoi päättäneensä ensimmäisen lapsensa kastamisesta vasta lapsen syntymän jälkeen.

Kasteiden väheneminen kytkeytyy Salomäen mukaan tuoreen ISSP-tutkimuksen havaintoon nuorten sukupolvien irtautumisesta uskonnollisesta perinteestä.

Vastaajina alle kouluikäisten vanhemmat

Kastekyselyyn vastasi 1029 alle kouluikäisen lapsen vanhempaa, joista 65 prosenttia kuului luterilaiseen kirkkoon. Kolmen neljästä (74 prosenttia) lapsi oli kastettu luterilaiseen kirkkoon, joka viidennen (22 prosenttia) lasta ei ollut kastettu.

Kastettujen osuus Suomessa syntyneistä lapsista on vähentynyt 16 vuodessa yli viidenneksen. Vuonna 2001 syntyneistä suomalaisista lapsista kastettiin 88,2 prosenttia ja vuonna 2017 syntyneistä lapsista 67,1 prosenttia.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi