Koronakevään vauvoja kastetaan nyt – Espoossa kasteita 65 prosenttia tavallista elokuuta enemmän
Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakunnissa kastetut vauvat kesä- ja heinäkuussa 2019 ja 2020. Tilastolähde: seurakuntien keskusrekisterit.

Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakunnissa kastetut vauvat kesä- ja heinäkuussa 2019 ja 2020. Tilastolähde: seurakuntien keskusrekisterit.

Koronakevään vauvoja kastetaan nyt – Espoossa kasteita 65 prosenttia tavallista elokuuta enemmän

Kasteiden määrä romahti keväällä. Kesällä tilanne on muuttunut täysin päinvastaiseksi.

Kun poikkeustila hiljensi Suomen, moni perhe siirsi iloisia perhejuhliaan eteenpäin. Vaikka kasteita ja häitä vietettiin jonkin verran pienemmällä porukalla ja etänä, näyttävät pääkaupunkiseudun seurakuntien loppukevään kaste- ja vihkitilastot synkiltä.

Helsingissä kasteiden määrä jäi huhti-toukokuussa kolmannekseen normaalista. Kun viime vuonna noina kahtena kuukautena kastettiin 374 alle 1-vuotiasta lasta, tänä vuonna kastettiin vain 127.

Kevään tilanne näyttää samanlaiselta Espoossa ja Vantaalla.

Korona-aika on näyttänyt, että kasteella on monille iso merkitys. 
– Heikki Lehti

Nyt tilanne on tyystin toinen: käynnissä on varsinainen kastebuumi. Sekä tilastot että pappien saama palaute kertovat, että monet perheet haluavat kastaa lapsensa.

– Korona-aika on näyttänyt, että kasteella on monille iso merkitys. Espoossa oli heinäkuussa kasteita noin 20 prosenttia tavallista enemmän ja elokuussa varauksia on jopa 65 prosenttia tavanomaista elokuuta enemmän, Espoonlahden seurakunnan pappi Heikki Lehti kertoo.

Seurakunnissa lapsikasteiksi tilastoidaan vanhastaan kasteet, joissa lapset merkitään myös väestörekisteriin seurakuntien kautta. Tämä tapahtuu lain mukaan alle kolmekuukautisena. Jos lapsi kastetaan myöhemmin, vauvan nimi on kirjattu ensin väestörekisteriin. Kaste ja seurakuntaan liittäminen on kirjattu aikuiskasteeksi.

Oikeampi vauvana kastettujen luku saadaan, kun mukaan otetaan myös ne lapset, jotka on liitetty ensin väestörekisteriin ja kastettu sen jälkeen alle 1-vuotiaana. Syy moiseen menettelyyn voi olla vaikka passin hakeminen tai perheen ja suvun aikataulut.

Normaalisti enin osa lapsista kastetaan aivan pienenä. Tänä kesänä on kastettu tavanomaista enemmän vanhempia vauvoja – niitä, jotka jäivät keväällä kastamatta.

Kastetilaisuuksista annetaan hyvää palautetta

Helsingissä on tämän vuoksi ollut tänä kesänä yli sata kastetta viime kesää enemmän. Vantaalla puolestaan oli tämän vuoden heinäkuussa yhteensä 126 kastetta, kun niitä oli viime vuoden heinäkuussa vain 66. Kasvu johtuu pääasiassa siitä, että nyt kastettiin peräti 54 sellaista lasta, jotka oli ensin merkitty väestörekisteriin.

– Olen itsekin pohtinut monen perheen kanssa sitä, uskaltaako korona-aikana kastaa. Nyt kasteita on ollut tavallista enemmän. Toki edelleen korostan sitä, että kasteessa on syytä noudattaa hygieniaohjeita eikä tilaisuuden tunnelmaa latista, vaikka olisi maski kasvoilla, Vantaan Rekolan seurakunnan pappi Laura Leverin kertoo.

Niin Espoossa, Helsingissä kuin Vantaalla koko vuoden kasteiden määrä on toki yhä edellisvuotta hieman alemmalla tasolla. Esimerkiksi Espoossa on tammi-heinäkuussa kastettu 657 vauvaa, kun edellisvuonna kasteita oli tähän mennessä ollut 790.

Mitään pysyvää romahdusta korona ei näytä kasteisiin tuoneen. Espoon seurakunnat on kerännyt kasteista systemaattisesti palautetta noin 150 perheeltä. Heikki Lehden mukaan palaute osoittaa, että ne jotka haluavat, että lapsi kastetaan, kokevat tilanteen merkitykselliseksi ja antavat siitä positiivista palautetta, huippuarvosanoja.

Tavallista useampi kirkon jäsen vihittiin maistraatissa

Jos kasteissa on palattu normaaliin, niin vihkimisten suhteen tilanne on toinen – erityisesti kirkollisten vihkimisten. Vihkimisten määrä on kaiken kaikkiaan laskenut viimevuotiseen verrattuna, esimerkiksi Helsingissä 18,6 prosenttia. Siviilivihkimisiä selvästi suurempi muutos on tapahtunut kirkollisissa vihkimisissä kaikkialla pääkaupunkiseudulla.

Esimerkiksi Vantaalla ja Kauniaisissa enemmistö alkuvuonna vihityistä kirkon jäsenistä valitsi viime vuonna kirkkohäät. Tänä vuonna suunta kääntyi: yhä useampi kirkon jäsen vihittiin maistraatissa. Voi olla, että seurakuntien hääyö-tapahtumat hieman korjaavat tilannetta ja avioliiton siunauksia saattaa olla syksyllä, vaikka vielä niitä on ollut vähän.

Toki voisi toimia myös niin, että pidetään häät kirkossa pienemmällä väellä ja järjestetään isot juhlat myöhemmin. 
– Maija Kuoppala

Syitä kirkkohäiden kartteluun voi olla monia. Moni ajattelee, että kirkkohäät ovat suuret häät ja maistraatissa riittää pienempi joukko. Todellisuudessa pappi ja pari todistajaa riittää ja papin saa minne vaan. Voi myös olla, että ne isot häät pidetään myöhemmin.

– Niistä pareista, joiden kanssa itse olen jutellut, muutama perui häät, koska he haluavat järjestää isot kirkkohäät. Sellaiset, joihin voivat kutsua niin mummit, kummit kuin kaikki omat kaverit. Toki voisi toimia myös niin, että pidetään häät kirkossa pienemmällä väellä ja järjestetään isot juhlat myöhemmin, vinkkaa Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pappi Maija Kuoppala.

 

Korjattu jutun pääkuvaa tilastolukujen osalta 21.8. klo 16: virheellisessä versiossa Helsingin luvuista puuttuivat kesäkuun luvut.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi