Helsinkiläinen seurakuntaneuvosto avaisi kirkkohäät myös muille kuin kirkon jäsenille
Yhä useammin toinen puolisoista ei kuulu kirkkoon, jolloin vihkiminen tapahtuu maistaatissa. Osa päätyy sen jälkeen vielä avioliiton siunaamiseen.

Yhä useammin toinen puolisoista ei kuulu kirkkoon, jolloin vihkiminen tapahtuu maistaatissa. Osa päätyy sen jälkeen vielä avioliiton siunaamiseen.

Helsinkiläinen seurakuntaneuvosto avaisi kirkkohäät myös muille kuin kirkon jäsenille

Paavalin seurakunnan seurakuntaneuvosto päätyi kannattamaan aloitetta, jonka mukaan riittäisi, että avioliittoon vihittävistä toinen kuuluisi kirkkoon.

Helsinkiläisen Paavalin seurakunnan seurakuntaneuvosto esittää, että kirkollinen vihkiminen olisi jatkossa mahdollista, jos edes toinen vihittävistä kuuluu kirkkoon.

Nykyisin vaaditaan, että joko molemmat puolisoista kuuluvat kirkkoon tai että toinen kuuluu luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkokuntaan.

Seurakuntaneuvosto päätyi tiistaina 4.2. pitämässään kokouksessa kannattamaan aloitetta. Se hyväksyttiin äänestyksessä 12–2.

Seuraavaksi seurakuntaneuvoston esitys siirtyy Helsingin hiippakuntavaltuuston käsittelyyn. Jos hiippakuntavaltuusto päätyy aloitteen kannalle, se etenee kirkolliskokoukseen, joka tekee asiasta lopullisen päätöksen. Aloitteen hyväksyminen vaatii muutosta kirkkojärjestykseen, ja siitä päättää kirkolliskokous.

Aloitteen taustalla ovat seurakuntaneuvoston jäsenet Samuli Korkalainen ja Petteri Äijö. Heidän mukaansa kirkon pitäisi tukea jäseniään niin arjessa kuin juhlassa myös nykyajan moniarvoisessa ja monikulttuurisessa Suomessa.

Nykykäytäntö, jossa molempien puolisoiden on oltava kristittyjä, on heidän mukaansa vanhentunut. Yhä useammin puolisoista toinen ei kuulu luterilaiseen kirkkoon.

Kirkon on näyttäydyttävä kutsuvana, kaikille avoimena ja kaikkia jäseniään arvostavana yhteisönä.

Aloitteessa todetaan, että nykyisin kirkko ikään kuin rankaisee niitä jäseniään, joiden aviopuoliso ei ole kristillisen kirkon jäsen. Vaikka avioliiton siunaaminen on mahdollista näissä tapauksissa, koetaan se kuitenkin yleisesti kakkosvaihtoehdoksi. Sitä se myös on siitä näkökulmasta, että pari joutuu ennen kirkkotilaisuutta hoitamaan itse vihkimisen muualla eli yleensä siviilivihkimisenä maistraatissa.

– Kirkon on näyttäydyttävä kutsuvana, kaikille avoimena ja kaikkia jäseniään arvostavana yhteisönä. Laajentamalla vihittävien joukkoa kirkko myös viestisi haluavansa olla mukana toteuttamassa tehtäväänsä tämän ajan suomalaisessa yhteiskunnassa, Äijö sanoo ja iloitsee siitä, että seurakuntaneuvosto päätyi aloitteen kannalle.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi