”Olen suorastaan ällöttävän empaattinen” − bisnesmaailman outolintu Mikko Leskelä on Kirkko ja kaupungin uusi kolumnisti
Mikko Leskelän mielestä kirkossa puhutaan usein rahasta naiivisti ja ennalta-arvattavasti. Hän aikoo kirjoittaa rahan ja talouden uskonvaraisista elementeistä.
”Et missään tapauksessa suostu”, sanoi puoliso, kun Kirkko ja kaupunki lähestyi valmiiksi kiireistä Mikko Leskelää ja pyysi häntä uudeksi kolumnistiksi.
Leskelä on suomalaisen rahoitusmaailman outolintu, joka elää parhaillaan ruuhkavuosia. Leskelällä on 5-, 9- ja 12-vuotiaat lapset ja hän työskentelee perustamassaan konsulttiyritys Norenissa strategiakonsulttina ja monitieteisenä tutkijana. Leskelä on paitsi rahoitustieteilijä myös teologi.
Leskelän mielestä teologin opinnoista on ollut ainoastaan hyötyä yritysmaailmassa. Uran alussa merkintä erikoisista opinnoista ansioluettelossa takasi varman pääsyn investointipankkien työhaastatteluihin.
Pian Leskelä istui neuvottelupöydissä. Siellä teologeille ominainen empatiakyky oli vaikuttava ja tehokas väline.
− Olen suorastaan ällöttävän empaattinen. Empaattisuus, joka yhdistyy muihin kykyihin, on vahva ase. Se teki minusta erinomaisen yrityskauppaneuvottelijan, Leskelä sanoo.
Työn ja perheen ohella Leskelä ehtii myös kirjoittaa. Vuonna 2020 häneltä julkaistiin tietokirja Bisnesantropologia ja muut ihmistieteet strategiatyössä. Huhtikuussa Leskelä aloittaa kuin aloittaakin Kirkko ja kaupunki -median verkkokolumnistina.
− Elämä on ja tapahtuu. Nyt elämässä tapahtuu myös tällaista. Työn ja perheen yhdistäminen onnistuu, kun tekee valintoja henkilökohtaisten arvojen perusteella, Leskelä sanoo.
“Kuten ihmisessä myös taloudessa on pakko sietää ristiriitaisuutta”
Kirkko ei liiemmin ota kantaa rahaan. Sen tähden Leskelästä on kutkuttavaa päästä kirjoittamaan rahasta, taloudesta ja sijoittamisesta juuri kirkolliseen mediaan.
− Kirkossa puhutaan rahasta naiivisti ja ennalta-arvattavasti. Raha on joko täysin hyvä tai täysin paha asia. Olen koko elämäni käynyt kirkossa, enkä ole kuullut saarnoissa ainuttakaan viisasta ajatusta talouskasvusta, Leskelä sanoo.
Onko kirkko synnyttänyt yhtään omaa ajatusta rahasta viime vuosina? Leskelän mukaan ei ole. Hänen mielestään kirkossa ei ymmärretä talouden monimutkaisuutta, eikä edes yritetä ymmärtää. Kirkko vastustaa usein jatkuvaa talouskasvua, mutta ei Leskelän mielestä pysähdy miettimään, mistä kilpailun ja kasvun välttämättömyys voisi juontua.
Olen vapaampi taiteilija kuin mitä kirkon palvelus vaatii.
− Kuten ihmisessä myös taloudessa on pakko sietää tietynlaista ristiriitaisuutta. Rahaa ei voi leimata mustavalkoisesti vain kannatettavaksi tai vastustettavaksi asiaksi. Keskenään ristiriitaiset asiat voivat olla samaan aikaan täysin totta. Siksi emme voi ymmärtää kaikkien asioiden vaikutuksia kaikkeen eteenkään globaalissa mittakaavassa.
Leskelä ottaa esimerkiksi ruoankuljetukseen erikoistuneen suomalaisen teknologiayhtiö Woltin.
− Jos Woltia tarkastelee työsuhteiden ja palkkauksen näkökulmasta, se on yritys, jonka kasvaminen pitäisi estää. Toisesta näkökulmasta Woltin olemassaolo on melkein Jumalan ihme, koska se tuo paljon hyvää asiakkailleen varsinkin nyt korona-aikana. Onko Wolt hyvä vai paha? En minä tiedä.
Omituinen perhe opetti empatiaa
Mikko Leskelä syntyi lapualaiseen kuusilapsiseen perheeseen vuonna 1977. Hän kuvailee lapsuuden perhettään omituiseksi. Perheeseen oli sijoitettu pysyvästi neljä kehitysvammaista lasta. Äiti työskenteli perhehoitajana. Isä oli maanviljelijä.
− Olen elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni äärimmäisen empaattisessa ympäristössä. Uskon, että sillä on ollut vaikutusta siihen, miten suhtaudun ihmisiin ja millä tavalla heistä välitän, Leskelä kertoo.
Koulussa Leskelä oli huippuoppilas. Erityisen lahjakas hän oli matematiikassa.
Pienellä maalaispaikkakunnalla kirkko oli vahvasti läsnä ihmisten elämässä. Leskeläkin oli aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa. Lukion jälkeen hän päätyi monen muun vuosikurssilaisensa tavoin opiskelemaan teologiaa.
Ensimmäisessä kesätyössään Vaasan suomalaisessa seurakunnassa Leskelä käsitti, että seurakuntatyö ei vastannut sitä ihannekuvaa, joka hänelle oli muodostunut seurakuntanuorena. Hän ymmärsi myös jotain uutta itsestään.
− Olen aina jollain tasolla vieroksunut valmiita rakenteita. Ymmärsin, että olen vapaampi taiteilija kuin mitä kirkon palvelus vaatii. Minulta puuttui myös tarvittavaa henkistä kypsyyttä. Ei ole kuitenkaan mahdoton ajatus, että olisin vielä joskus kirkon palveluksessa.
Teologian opintojen jälkeen Leskelä työskenteli vuosina 2002−2003 Kirkko ja kaupungin ensimmäisenä verkkotoimittajana.
− Toimittajuudessa oli jotain samaa ihmislähtöisyyttä kuin teologiassa. Siinäkin pyritään ymmärtämään ihmistä kokonaisvaltaisesti.
”Raha on uskon tuote, jota ylläpidetään ihmisten kesken”
Rahoitustieteen opintoihin Leskelä päätyi suunnilleen samaa rataa kuin teologian opintoihin. Hänellä oli mielessään ajatus tietynlaisesta ammatista ja sen toimintaympäristöstä.
Leskelä ehti tehdä uraa Nokian yrityskauppatiimissä, jossa hän osti ja myi yrityksiä Nokian nimiin, sekä strategiatiimin vetäjänä OP-ryhmän palveluksessa. Sitten hän myönsi itselleen, ettei sekään ollut hänen odotustensa mukaista työtä.
− Kun on riittävästi kärsinyt omista ajatusrakenteista, niin huomaa niiden tyhjyyden. Minun piti käydä kahdella täysin erilaisella alalla kitumassa ennen kuin ymmärsin, että niiden yhdistelmä voisi olla kiinnostava.
− Nykyään tutkin erilaisia uskomusjärjestelmiä. Se on lähtökohtaisesti teologin aluetta. Lisäksi minun pitää osata soveltaa tietojani, ja se on rahoitustieteilijän kenttää.
Käytännössä Leskelän tehtävä strategiakonsulttina on tehdä ihmisten ajatusrakennelmat näkyviksi, jotta voidaan ymmärtää, millaisiin tietoihin ne perustuvat. Näin on mahdollista nähdä, kuinka ne meitä ohjailevat.
Ensimmäisenä konsulttityönään Leskelä auttoi taksialaa sopeutumaan siihen, että Uber saapui Suomeen. Leskelä on tiimeineen etsinyt myös vastausta kysymykseen, miksi suomalaiset vihaavat VR:ää, vaikka eurooppalaisessa mittakaavassa VR on suhteellisen täsmällinen rautatieyhtiö.
Viime aikoina Leskelä on tutkinut usean suomalaisen suuryhtiön johtoryhmän jäsenten toimintaa ja sitä, millaiset uskomukset ja ajattelu ohjaavat heidän päätöksentekoaan.
− Rahakin on ajatusrakennelma. Raha on täysin uskon tuote, jota ylläpidetään ihmisten kesken. Kuitenkin me suhtaudumme rahaan niin kuin se olisi luonnonlaki tai annettu asia, Leskelä sanoo.
”Haluan pyrkiä kyseenalaistamaan sitä mitä me uskomme”
Talouden ja rahan uskonvaraisista elementeistä Leskelä aikoo myös kolumneissaan kirjoittaa.
Esimerkiksi startup-kulttuuriin liittyy vahvoja oletuksia ja käsityksiä, joita kukaan ei tunnu kyseenalaistavan. Hän aikoo pohtia kolumneissaan muun muassa sitä, mistä se kertoo, että helluntaiseurakuntien tapaamiset ovat muotoutuneet tietynlaisiksi ja miksi Nordic Business Forum toisintaa samaa kaavaa. Entä mitä yhteistä Applen perustaja Steve Jobsilla ja saarnaaja Billy Grahamilla on? Kirkkokaan ei tule säästymään Leskelän kriittisiltä pohdinnoilta. Hän tulee käsittelemään esimerkiksi kirkon eettisiä sijoitusohjeita.
− Inhoan löysiä kolumneja. Haluan pyrkiä puheenvuoroillani kyseenalaistamaan sitä, mitä me uskomme itsestämme tai maailmasta ja kuinka monilla tavoilla maailmaa on mahdollista tarkastella, Leskelä kertoo.
29.4.2021 klo 15.28. korjattu virheellinen ostokauppatiimi-termi yrityskauppatiimiksi.
Lue Mikko Leskelän kolumni Bisnesantropologi: Yliviikarit eivät Suomessa selviä, kiitos Lutherin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Bisnesantropologi: Hoiva-alan työn arvostus on paljastumassa saduksi
PuheenvuorotYhteiskunta ei ole isämme ja äitimme, sanotaan. Mutta siinä mielessä se on, että vanhemmilla on tapana kertoa lapsilleen tarinoita, jotka ohjaavat oikeanlaiseen käytökseen yhteiskunnassa.