Huippukokki Ari Ruoho voitti kokkisodan, jossa käytettiin raaka-aineena hävikkiruokaa
Vantaalaisen Yhteisen pöydän tapahtumassa nähtiin kahden huippukokin välillä vauhdikas kilpailu. Yleisön silmien edessä syntyi hävikkiruoasta tunnissa herkullisia gourmet-annoksia.
Yhteisöllistä ruoka-apua vähävaraisille organisoivan Yhteisen pöydän hävikkiterminaaliin on rakennettu kaksi keittiötä. Niiden edessä on ostoskärryllinen ruoka-aineita. Kun kello tulee viisi yli kaksitoista, Hävikkiä ja huippukokkeja -tapahtuman juontaja, televisiosta tuttu kokki Pipsa Hurmerinta, julistaa kokkisodan alkaneeksi.
Keittiöissä alkaa melkoinen tohina, kun kaksi huippukokkia, ravintola Nokan keittiöpäällikkö Ari Ruoho ja ravintoloiden Murun ja Pastiksen omistajiin kuuluva Timo ”Lintsi” Linnamäki joukkoineen ryhtyvät kisaamaan voitosta. Heidän pitäisi saada hävikkiruoasta aikaan tunnissa kolmen ruokalajin ateria. Sen arvostelee kolmihenkinen tuomaristo, johon kuuluu kaksi ravintola-alalla toimivaa henkilöä, Vesa Saaristo Dietasta ja Riikka Raatikainen Fredman Groupista, sekä Matti Hyry Hämeenkylän seurakunnasta.
Tuomaristolle on katettu kaksi pöytää kierrätyskeskuksesta hankituilla pöytäliinoilla ja astioilla. Ja toden totta, tunnin kestäneen armottoman pilkkomisen, silppuamisen, paistamisen ja keittämisen jälkeen pöydille kannetaan silmää hivelevät gourmet-annokset.
Timo Linnamäki tarjoaa alkuruokana samettista kukkakaalikeittoa kylmäsavulohen ja parmesanlehdykäisen kera, pääruokana koftalihapyöryköitä, röstiperunaa, paahdettua paprikaa ja vihreää parsaa nokkospiimädipillä sekä jälkiruokana rahkamoussea, joka sisältää marenkia, hedelmiä ja karpalogranitia. Ari Ruoho on valmistanut alkuruoaksi nokkoslettuja, lohicevicheä ja parsaretiisisalaattia piimädressingillä, väliruoaksi purjoperunasosekeittoa, pääruoaksi entrecôte-pihvejä ja tummaa läskisoosia lisukkeineen sekä jälkiruoaksi mascarponemoussea, jossa on lakkoja, marenkia ja porkkanakanelimysliä.
Kilpailu patistaa hävikin vähentämiseen
Kokkisodan tuomaristo kiittelee molempien kokkien annoksia. Voiton kuitenkin vie Nokan Ari Ruoho. Hänestä hävikkiruokaa hyödyntävässä kokkisodassa oli käytössä raaka-aineita, joista oli helppo saada aikaan juhlava gourmet-ateria.
– Käytössä oli yllättävän hyvä setti, kalaa ja lihaakin. Idea tämän kaltaisesta kokkisodasta oli tosi mainio. Sitä voisi jalostaa pidemmälle, käyttää esimerkiksi vain muutamaa raaka-ainetta, Ruoho sanoo.
Ammattikokit näyttävät, että hävikkiruoasta voi saada aikaan tavallisessa arjessakin vaikka kuinka hienoja aterioita.
– Yhteisen pöydän palveluesimies Laura Tuomi
Kakkoseksi tulleen Timo Linnamäen mukaan leikkimielinen kilpailu sisältää tärkeän viestin.
– Ihmiset voisivat katsoa tarkemmin ruoka-aineiden vanhenemispäivämääriä ja käyttää ne annettuun päivämäärään mennessä. Ruokaa voisi myös ostaa sitä mukaa kuin tarvitsee. Näin minimoitaisiin hävikkiä.
Molempien kokkien mukaan ravintolassa hävikki tulee kalliiksi, koska työtunteja ja energiaa on kulunut turhaan. He pyrkivät huomioimaan mahdollisen hävikin ruokalistan suunnittelussa, raaka-aineiden tilaamisessa ja henkilökunnan koulutuksessa.
– Ruoan heittäminen roskikseen tuntuu pahalta. Nykyään raaka-aineiden käyttöä onkin alettu suunnitella järkevämmin, Linnamäki toteaa.
Ruoka-apua jaetaan 60 kohteeseen
Yhteisen pöydän palveluesimies Laura Tuomi Vantaan kaupungilta kertoo, että tapahtumalla halutaan viestiä siitä, miten hävikkiruoan hyödyntäminen voi kuulua muidenkin kuin vähävaraisten arkeen.
– Ammattikokit näyttävät, että hävikkiruoasta voi saada aikaan tavallisessa arjessakin vaikka kuinka hienoja aterioita.
Vantaan kaupungin ja Vantaan seurakuntien perustama hävikkiterminaali valmistui vuoden 2015 kesällä. Tuomen mukaan suuret kauppaliikkeet innostuivat, kun kaupunkiin saatiin laadukas, elintarvikeviranomaisten valvoma toimintamalli.
– Olimme tehneet sitä ennenkin jo pitkään kauppojen kanssa yhteistyötä ruoka-avun jakamisessa vähävaraisille. Nyt toiminta tehostui entisestään. Nykyään terminaalin kautta jaetaan hävikkiruokaa keskimäärin 25 000 kiloa viikossa.
Yhteisen pöydän verkostossa on noin 60 kohdetta, joihin jaetaan ruokaa joko viikoittain tai tapahtumakohtaisesti. Sitran aloittama projekti pyrkii laajentamaan toimintaa myös muualle Suomeen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Uusi hävikkiruokaterminaali mullistaa Helsingin ruoka-avun – kaupungin ja seurakuntien yhteistyöhanke tuo tehoa ruoanjakeluun
AjankohtaistaToiminnan käynnistäminen vaatii kaupungilta ensi vuodelle 1,2 miljoonaa euroa. Yhteistyöhanke työllistää, helpottaa köyhyyttä ja auttaa ilmastotavoitteissa.