Uusi hävikkiruokaterminaali mullistaa Helsingin ruoka-avun – kaupungin ja seurakuntien yhteistyöhanke tuo tehoa ruoanjakeluun

Uusi hävikkiruokaterminaali mullistaa Helsingin ruoka-avun – kaupungin ja seurakuntien yhteistyöhanke tuo tehoa ruoanjakeluun

Toiminnan käynnistäminen vaatii kaupungilta ensi vuodelle 1,2 miljoonaa euroa. Yhteistyöhanke työllistää, helpottaa köyhyyttä ja auttaa ilmastotavoitteissa.

Pari vuotta sitten käynnistynyt hanke Helsingin ruoka-avun kehittämisestä on siinä pisteessä, että nyt tarvitaan päätöksiä rahasta.

Helsinkiin ollaan synnyttämässä Vantaan yhteisen pöydän tapaista mallia, jossa ruoan lahjoittajat, eli kaupat, tukut ja teollisuuslaitokset, ja ruokaa jakelevat kymmenet eri toimijat saadaan toimimaan tehokkaasti yhdessä.

Ennen kuin sopimuksia hävikkiruoan jakelusta voidaan teollisuuden ja kaupan kanssa tehdä, tarvitaan hävikkiruokaterminaali, henkilökuntaa ja autoja. Hankkeen kolme työntekijää, eli kaupungin palkkaama projektipäällikkö ja seurakuntien palkkaama hanke-asiantuntija ja yhteisödiakoni, ovat hyvä alku.

Jo nyt Helsingin seurakuntayhtymän hankkima kylmäauto ajaa ruokakuljetuksia eri puolille kaupunkia kuutena päivänä viikossa. Tämä ei vielä riitä, sillä tavoitteena on saada aikaan tehokas ruoka-avun logistiikkaverkosto.

– Helsingin kaupunki ja seurakuntayhtymä ovat vuodesta 2018 suunnitelleet ja kehittäneet ruoka-apua yhdessä. Kaupungilla tämä on tehty ilman lisärahoitusta, sopeuttamalla muusta toiminnasta. Ensi vuoden talousarvioon tarvitaan nyt oma erillismääräraha, jos todella halutaan, että tästä tulee totta, sanoo kaupungin nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leena Luhtasela.

Erillismäärärahaa tarvitaan noin puoli miljoonaa euroa hävikkiterminaalin hankintaan ja kunnostamiseen. Tämä on kertaluonteista. Lisäksi käytettäisiin vuosittain noin 670 000 euroa tilavuokriin, kahden kylmäkuljetusauton ja yhden pakettiauton leasingiin, kaluste- ja toimitilakustannuksiin sekä henkilöstökuluihin.

Yhteensä 1,2 miljoonalla eurolla hävikkiterminaali ja siihen liittyvä jakeluketju saadaan toimimaan.

Pelkästään seurakunnilla on jo yli 60 ruokailua

Helsingin seurakuntayhtymä pitää kiinni nykyisistä taloudellisista ja toiminnallisista sitoumuksistaan. Se valmistelee lisäksi eri puolille kaupunkia lisää ruokapaikkoja ja jakelupisteitä.

– Kaiken kaikkiaan seurakunnilla on yli 60 ruokailua 33 toimipisteessä ja määrät ovat kasvussa. Seuraavaksi on suunnitteilla kaksi uutta Waste & Feast -hävikkiruokaravintolaa. Myös ruokakasseja jaetaan. Suurin toimija on Myllypuron elintarvikeapu ry, jonka taustayhteisö on Herttoniemen seurakunta. Ruuan hakijoita voi olla enimmillään noin 2000 päivässä. Lisäksi on kymmenen muuta pienempää hävikkiruoan ja lahjoitusleivän jakopaikkaa ympäri Helsinkiä. Automme toimittaa hävikkiä myös 14 muulle toimijalle, selvittää yhtymänjohtaja Juha Rintamäki.

Terminaalissa ja koko verkostossa voidaan jatkossa työllistää kymmeniä vaikeasti työllistettäviä.
– Emilia Laine

Hankkeen projektipäällikkö Emilia Laine toteaa, että uusia ruoka-avun jakelijoita tulee kuin sieniä sateella. Osa järjestää joko ilmaisia tai hyvin edullisia yhteisöllisiä ruokailuja tai jakaa ruokakasseja, osa tekee molempia. Ruokakasseja jaetaan viikoittain noin 11 000. Ruokaa toimittavia kauppoja on noin 130–140. Hävikkiterminaali kytkisi jakeluun tehokkaasti isot tukut ja teollisuuslaitokset ja takaa kylmäketjun ja elintarvikehygienian.

Yhteinen logistiikka auttaisi ruoka-avun jakajia keskittymään ihmisten kohtaamiseen.

Alun vastakkainasettelusta ruokakassien jakelun ja yhteisöruokailujen välillä on päästy eroon ja eri toimijoille on syntynyt yhteinen näkemys siitä, mitä pitäisi tehdä.

– Tarkoitus ei ole ajaa alas nykyisiä isoja toimijoita, vaan kehittää mallia monipuolisemmaksi niin, että ihmiset voivat valita itselleen sopivimman tavan saada ruokaa ja tavata muita. Koulutusta, vertaistukea ja yhdessä kehittämistä teemme jo nyt. Terminaalissa ja koko verkostossa voidaan jatkossa työllistää kymmeniä vaikeasti työllistyviä, sanoo Laine.

– Köyhyyden vähentämisessä auttaa, että saamme ruoka-apua hakevat ihmiset nykyistä paremmin sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Vaikka teemme jalkautuvaa sosiaalityötä ruokajonoissa ja kaduilla jo nyt, uusi malli tuo uusia mahdollisuuksia, arvioi Luhtasela.

Hävikkiruoka hyödyttää ihmisiä ja ilmastoa

Aiempaa tehokkaampi tapa yhdistää hävikkiin joutuva ruoka ja ruokaa tarvitsevat ihmiset on myös ekologinen teko. Se auttaa kaupunkia ja seurakuntia saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteensa.

– Jos pystymme pelastamaan noin 20 prosenttia helsinkiläisten ruokahävikistä, se vastaa reilun 1 500 keskivertosuomalaisen vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä, kertoo Juha Rintamäki.

Vaikka hävikin vähentäminen on ilmastonkin kannalta hyvä, oleellisinta on, että ihmiset tulevat autetuiksi.

– Ruokailujen järjestäminen, hävikin hyödyntäminen ja työllistäminen ovat diakoniatyötä parhaimmillaan. Se, ettei ihmisen tarvitse huolehtia perusravinnon saamisesta itselleen ja perheelleen, antaa tilaa etsiä tietä eteenpäin myös mahdollisissa muissa ongelmissa. Ja kun yksinäisyys on monen ihmisen arkea, niin yhteisöruokailut auttavat tässä, sanoo Rintamäki.

Jos kaupunki tekee päätöksen hankkeen rahoituksesta, hävikkiterminaalitiloja voidaan alkaa etsiä heti vuodenvaihteen jälkeen. Vielä keväällä ei tule valmista, sillä ison organisaation pystyttäminen vie aikaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi