Yhteisen pöydän vapaaehtoiset Irja Stubar ja Niko Tummavuori valmistavat ruokaa Hämeenkylän kirkolla.
"Ruuan lisäksi vastataan ihmisten muihinkin tarpeisiin" – Yhteinen pöytä laajenee Vantaalta Helsinkiin ja muualle Suomeen
Vantaalla Yhteinen pöytä jakaa hävikkiruokaa 5 000 ihmiselle. Sitra lähti tukemaan hanketta, joka levittää yhteisöllistä ruoka-aputoimintaa muualle Suomeen.
– Olemme käyneet Roomassa ja Englannissa ja sitten hoksasimme tulla lähinaapuriin Vantaalle. Täällä oli vastaus moniin kysymyksiimme. Lisäksi saimme viestin, että nyt etsitään yhteistyökumppaneita. Nopea vastaus oli: olemme mukana, sanoi Helsingin seurakuntien diakoniapäällikkö Kirsi Rantala Yhteisen pöydän tilaisuudessa. Siinä kerrottiin toiminnan laajenemisesta Sitran tuella Vantaalta muualle Suomeen.
Vantaan seurakuntien kirkkoherrojen ja yhteisen seurakuntatyön johtajan Pontus Salmen Berliinin-matka lokakuussa 2012 oli harvinaisen kannattava työmatka. Matkalla tutustuttiin yhteisöllistä ruoka-apua antavaan ja hävikkiruokaa kierrättävään Berliner Tafel -järjestöön. Matkalaiset miettivät, toimisiko malli Suomessa.
Vantaan seurakunnilla on aina ollut hyvät yhteydet kaupunkiin, ja nyt kaupunki innostui lähtemään mukaan. Kaupunki ja seurakunnat päätyivät kehittämään Vantaalle mallia, joka korvaisi ruokajonot ja jossa yhteisöllisyydellä, kansalaistoiminnalla ja myös työllistämisellä olisi iso rooli. Vuoden 2015 heinäkuussa avattiin hävikkiruokaterminaali ja sen jälkeen toiminta on vain kasvanut.
Ruokajonot ovat lähes hävinneet
Yhteisellä pöydällä on nyt terminaali ja kolme autoa. Päivittäin autot kiertävät 20 kauppaa, minkä lisäksi ruokaa haetaan tehtaista ja tukuista. Syömäkelpoista, muuten biojätteeseen joutuvaa, ruokaa kuljetetaan noin 40 paikkaan. Yhteisöllisiä ruokailuja on noin 20 paikassa. Ruokaa saa noin 5 000 ihmistä viikossa ja sitä kuluu 30 000 kiloa. Jonot ovat lähes hävinneet, ja niiden sijasta ihmiset syövät yhdessä. Vuoden aikana Yhteinen pöytä on työllistetänyt noin 20 henkilöä ja toiminnassa on mukana myös runsaasti vapaaehtoisia.
Yksinäisyys ja yhteiskunnasta putoaminen ovat ilmiöitä, joita Suomen kaltaisessa maassa ei pitäisi olla.
– Tavoitteista ykkönen on ruoka-avun saajan hyvinvoinnin lisääminen. Meillä on myös yhteisönrakentamiskursseja, joihin on osallistunut 100 ihmistä, selvittää yhteisen pöydän palveluesimiehen tehtävästä uuteen Sitran rahoittamaan projektiin päälliköksi siirtyvä Hanna Kuisma.
Projektin johtajana oman toimen ohella toimiva Pontus Salmi totesi projektin käynnistämistilaisuudessa, että yhteinen pöytä on innovaatio, joka sitoo kaupungin, seurakunnat, kolmannen ja neljännen sektorin järjestöt, kansalaistoimijat ja yritykset toimimaan yhdessä. Nyt siinä otetaan seuraava askel, laajeneminen muualle.
Sitra on eduskunnan alaisuudessa toimiva rahasto, jonka tavoitteena muun muassa on edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä. Sitra ja Yhteinen pöytä aloittivat tämän kuun alussa puolitoistavuotisen projektin, jonka tavoitteena on mallintaa toiminta niin, että sitä voitaisiin soveltaa muuallakin Suomessa. Hankkeeseen sisältyy muun muassa käsikirja Yhteisestä pöydästä.
Hävikistä ei koskaan päästä kokonaan eroon
Sitraa kiinnosti hankkeessa kiertotalous ja ruokahävikin vähentäminen, mutta myös sosiaalinen tilanne. Sitran asiantuntijan Merja Rehnin mukaan syrjäytyminen, vähäosaisuus, yksinäisyys ja yhteiskunnasta putoaminen ovat ilmiöitä, joita Suomen kaltaisessa maassa ei pitäisi olla. Koska ongelmia on ja ruoka-apua tarvitaan, sitä on paras antaa tavalla, joka on inhimillistä ja ihmisen yksityisyyttä kunnioittavaa.
– Koska yhteiskunta on tässä tilassa, pitää pyrkiä yhdessä ratkaisemaan ongelmia, Rehn tuumi. Hän toivoi kauppojen ja yritysten tukevan toimintaa myös muuten kuin hävikkiruualla.
Kaupalle ruokahävikin vähentäminen on taloudellinen kysymys, ja siksi sen eteen tehdään töitä joka päivä. HOK-Elannon ympäristö- ja laatupäällikkö Satu Kattilamäen mukaan hävikistä ei kuitenkaan millään päästä kokonaan eroon. Siksi on hyvä, että Yhteinen pöytä voi jakaa syömäkelpoista ruokaa tarvitseville.
Yhteiseen pöytään on ilmaistu kiinnostusta jo kymmenellä paikkakunnalla. Yksi niistä on Helsinki. Diakoniapäällikkö Kirsi Rantala kertoi osallistuneensa tiistaina Helsingin kaupungin koollekutsumaan tilaisuuteen, jossa oli mukana ruoka-apua kaupungissa jakavia tahoja.
– Pelkästään meillä Helsingin seurakuntayhtymässä on nyt 28 paikkaa, joissa tehdään ja tarjotaan ruokaa, joten alusta siihen, miten hävikkiruokaa voitaisiin ohjata eteenpäin, on jo olemassa. Ennen kuin ruokajonoista, kuten Myllypuron jakelusta, päästään eroon, pitää löytää toimivia vaihtoehtoja sille, miten ihmisiä saadaan autettua, sanoo Rantala.
Yhteisessä pöydässä on Rantalan mukaan hyvää se, että ruuan lisäksi vastataan ihmisten muihinkin tarpeisiin. Toimintamalli sopii myös Helsingin seurakuntayhtymän toimintakulttuurin muutoksen tavoitteisiin, joista toinen päätavoite on diakoninen, heikoimmassa asemassa olevien löytäminen ja auttaminen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Koronan vuoksi hävikkiruokaa jaetaan kasseissa hätäapuna suoraan koteihin – ”Tämä ei ole kauppakassipalvelu”
AjankohtaistaVantaan seurakunnat ja kaupunki jakavat hävikkiruokaa nyt yhteydenottojen perusteella. Diakonia auttaa myös muulla tavoin.
