null Hyvää pyhää: Kirkastusvuorilta alas arkeen 

Hyvää pyhää: Kirkastusvuorilta alas arkeen 

Hengellinen kokemus varmistetaan jokapäiväisessä elämässä.

Ristiriitojen täyttämässä elämässä on onneksi toisinaan myös selkeyden aikoja ja kirkkaita hetkiä. Joskus meille voi aueta myös erityisiä Jumalan läsnäolon kokemuksia.

Jeesus rukoili mielellään avaran taivaan alla, ja usein vuorella. Hän koki ehkä siellä olevansa lähimpänä Isäänsä, kun hän tätä erityisesti tarvitsi. Hän tarvitsi myös ystäviä.

Elämänsä taitekohdassa Jeesus pyysi mukaansa kolme oppilastaan ja nousi vuorelle rukoilemaan. Hän tiesi, mikä häntä odotti. Hänen oli määrä lähteä kulkemaan kohden Jerusalemia ja kärsimyksiä.

Vuorella nämä kolme oppilasta nukahtivat, niin kuin heille kävi myöhemminkin heidän rukoillessaan Jerusalemissa Getsemanen puutarhassa ennen Jeesuksen vangitsemista.

Kun oppilaat vuorella heräsivät, he näkivät Jeesuksen kirkastuneessa hahmossaan keskustelemassa kahden kuuluisan rukoilijan, Mooseksen ja Eliaksen kanssa, joille Jumala oli aikanaan ilmestynyt vuorella niin salamoivan pilven keskellä kuin hiljaisessa tuulen hyminässäkin.

Tuo näky valtasi oppilaat niin, että Pietari etunenässä he olisivat halunneet rakentaa vuorelle majat. He olisivat halunneet pitää kiinni hetkestä, jossa he olivat nähneet Jumalan rakkauden kasvot ja kokeneet ihmeellistä yhteyttä häneen ja toisiin rukoilijoihin.

Se ei ollut kuitenkaan mahdollista, sillä hengellisten kokemusten vuorilta pitää laskeutua aina alas arkeen, ja katsoa, mikä kokemuksissa on kestävää. Sen varassa on hyvä jatkaa elämää.

Kävele ulkona luonnossa

Jeesus rukoili ulkona taivasalla. Hän kehotti katsomaan kedon kukkia ja taivaan lintuja ja oppimaan niistä, mitä rukous on.

Kävele kesäisessä luonnossa. Pysähdy, katso ja kuuntele. Siitä opit, minkä puoleen kääntyä, ketä katsoa ja mitä sisimmässä kuunnella. Luonto heijastaa paratiisin ja ylösnousemuksen valoa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi