Hyvää pyhää: Toisen tuki lohduttaa surussa
Yhdessä uskallamme kohdata vaikeimman vaikeuden.
Kun on oppinut kätkemään tunteensa, surun edessä antautuu vastentahtoisesti. Viimeiseen asti väistelee, haluaa järjestellä käytäntöjä tai olla vain puhumatta mistään, mikä tuo menetyksen mieleen. Suru ei kysele tunneosaamista. Se ottaa oman tilansa, tulvii sisälle pienestäkin murtumasta, täyttää ääriä myöten ja läikkyy yli, osasi sen kanssa olla tai ei.
Fraasit ”aika parantaa haavat” ja ”iloitse hyvistä muistoista” ovat juurtuneet surun piilottajan ytimeen. Niiden kuuleminen menetyksen jälkeen vahvistaa entisestään suojamuuria. Fraasien viesti kuulostaa siltä, että surun tunteessa on jotain vaarallista, kun se pitää ohittaa nopein lohdutteluin. Edes satunnaiset tutut eivät kestä surun murtamaa.
Kun Jeesus puhuu vuorella siitä, ketkä ovat autuaita, onnellisia, hän tuntuu puhuvan lohdutteluista tutulla kielellä. Murheelliset saavat lohdutuksen, joskus sitten. Kärsivälliset perivät maan, jossain toisessa ajassa. Oikeudenmukaisuuden edistämisen takia vainotut pääsevät sitten taivasten valtakuntaan. Tunteensa muurin taakse sulkenut kuuntelija kuulee viestin: pure hammasta yhteen. Kyllä se siitä.
Mutta ei Jeesus vuorelta puhuessaan halua lohdutella. Hänen sanansa lähettävät meidät köyhän, murheellisen, kärsivällisen, armahtavan, vainotun ja oikeudenmukaisuutta janoavan luokse. Yhdessä, toinen toistamme tukien, uskallamme kohdata pohjattoman surun ja vaikeimman vaikeuden.
Silloin sekä tukea saava että sitä antava voivat nähdä jo vilaukselta sinne, missä oikeudenmukaisuus on lopulta totta. Kukaan ei kärsi. Kaikilla on vihdoin mahdollisuus tuntea jokaisen solun täyttävä ilo.
Anna muistojen virrata
Pyhäinpäivänä hautausmaat ovat kauneimmillaan. Pimeän keskellä tuikkivat tuhannet kynttilälyhdyt. Iltakirkossa sytytetään kynttilät kaikille vuoden aikana kuolleille.
Anna muistojen virrata, kadu tekemättömiä, itke kaipausta ja naura hyvien hetkien noustessa mieleen. Kynttilän lämmin valo ympäröiköön muistosi.
5.11.
Pyhäinpäivän evankeliumissa (Matt. 5:1–12) Jeesus nousee vuorelle ja julistaa joukon ihmisiä autuaiksi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hyvää pyhää: Kaipaus pyhyyteen tavoittaa jotakin, mille ei ole sanoja
HengellisyysKaikkia Ilmestyskirjan kokijan sanoituksia emme enää jaa.
Hyvää pyhää: Kaikki tarvitsevat toisiaan
Hengellisyys
Hyvää pyhää: Hyvin tässä käy
Hengellisyys
Hyvää pyhää: Mies, joka kuunteli uniaan
Hengellisyys
