Luterilaisen kirkon ”korkeimmat virat menevät miehille ja naiset joutuvat suorittaviin tehtäviin” – Vastuuviikko haastaa tekoihin tasa-arvon hyväksi
Anna Hyvärisen mielestä luterilainen kirkko on sukupuolten välisen tasa-arvon suhteen ”parhaimmasta päästä”, mutta parantamisen varaa on.

Anna Hyvärisen mielestä luterilainen kirkko on sukupuolten välisen tasa-arvon suhteen ”parhaimmasta päästä”, mutta parantamisen varaa on.

Luterilaisen kirkon ”korkeimmat virat menevät miehille ja naiset joutuvat suorittaviin tehtäviin” – Vastuuviikko haastaa tekoihin tasa-arvon hyväksi

Suomen ekumeenisen neuvoston koordinaattori Anna Hyvärinen kannustaa seurakuntia itse miettimään, miten ne voisivat edistää sukupuolten tasa-arvoa.

Suomen luterilaisen kirkon seurakuntapastoreista noin puolet on naisia, mutta kirkkoherroista vain viidennes. Naispiispoja Suomessa on ollut yksi, Irja Askola. Tällä hetkellä kaikki piispat ovat miehiä.

”Tämä ei toki ole ainoastaan evankelis-luterilaisen kirkon tai ylipäätään kirkkojen ongelma. Suomessa ei ole esimerkiksi toiminut yhtään naista oikeuskanslerina, Olympiakomitean johdossa tai EU-komissaarina”, kirjoittaa presidentti Tarja Halonen.

Halosen teksti on kannustuspuhe Suomen ekumeenisen neuvoston järjestämälle Vastuuviikolle, joka on Suomessa toimivien kirkkojen yhteinen ihmisoikeuskampanja.

Tänä vuonna Vastuuviikon teema on sukupuolten välinen tasa-arvo, etenkin naisten ja tyttöjen oikeudet.

”Selvittäkää naisten ja miesten osallistumista eri toiminnan muotoihin ja laatikaa suunnitelma siitä, miten eri sukupuolia saataisiin tasapuolisesti mukaan. Tehkää anonyymi kysely tasa-arvon toteutumisesta toiminnassanne. Järjestäkää keskustelutilaisuus tai koulutus tasa-arvosta”, Halonen kirjoittaa. ”Keinoja on paljon.”

Naisten johtajuus on kipukohta varmasti kaikilla kirkkokunnilla.

– Vastuuviikon koordinaattori Anna Hyvärinen

Moni kirkkokunta ei hyväksy naisia papeiksi – onko se tasa-arvo-ongelma?

Vastuuviikon aikana Suomen ekumeeninen neuvosto kannustaa kirkkokuntia ja seurakuntia tekemään konkreettisia asioita sukupuolten välisen tasa-arvon hyväksi.

– Jokainen saa itse päättää teon, jonka sitoutuu tekemään antamassaan aikaraamissa. Ansioituneimmat teot palkitaan vuoden lopulla, kertoo Vastuuviikon koordinaattori Anna Hyvärinen Suomen ekumeenisesta neuvostosta.

Hyvärisen mukaan melkein kaikkien Suomessa toimivien kirkkokuntien johtajat ovat sitoutuneet kampanjaan.

– Esimerkiksi naisten johtajuus on kipukohta varmasti kaikilla kirkkokunnilla. Samoin se, saavatko naiset vastuuta seurakunnassa ja minkälainen virkakäsitys kirkkokunnalla on.

Virkakäsityksellä tarkoitetaan käytännössä sitä, voiko nainen olla pappi. Esimerkiksi katolinen ja ortodoksinen kirkko hyväksyvät papeiksi ainoastaan miehiä. Myös Suomen luterilaisen kirkon sisällä on konservatiivinen vähemmistö, jonka mielestä vain miehet voivat olla pappeja.

Onko se tasa-arvo-ongelma?

– No, minun mielestäni on, mutta tiedän, että tämä jakaa kirkkokuntia. Nämä tasa-arvoteot ovat vähän pienimuotoisempia ja konkreettisempia. Naispappeuskysymys vaatii isompaa työskentelyä, Hyvärinen vastaa.

Miten luterilainen kirkko pärjää?

Tarja Halonen antoi seurakunnille jo muutaman tasa-arvovinkin. Anna Hyvärisellä on lisää ehdotuksia.

– Monet seurakunnat voisivat antaa esimerkiksi maahanmuuttajaperheille tasa-arvokoulutusta ja neuvontaa naisten oikeuksista. Vapaaehtoistehtäviä pitäisi jakaa kykyjen, ei sukupuolen mukaan. Ei niin, että miehet puhuvat ja naiset keittävät kahvit.

Hyvärisen mielestä luterilainen kirkko on sukupuolten välisen tasa-arvon suhteen ”parhaimmasta päästä”, mutta parantamisen varaa on.

– Näen esimerkiksi paljon sitä, että korkeimmat virat menevät miehille ja naiset joutuvat tyytymään alempiin virkoihin ja suorittaviin tehtäviin. Kaikki työ on arvokasta, mutta usein naisten työ on enemmän palvelevaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi