Kirjailija Selja Ahava uskoo, että intohimot on sisäänkirjoitettu meihin – ”Minua koskettavat tarinat, joissa ihminen uskaltaa ottaa askelia, joita häneltä ei odoteta”
Kirjailija Selja Ahavasta on kammottavaa, miten vähän hyönteisistä edelleen tiedetään. Ne ovat hänelle esimerkki ei kovin tärkeänä pidetystä asiasta, jolla on todellisuudessa valtava merkitys elämän jatkumiselle maapallolla.

Kirjailija Selja Ahavasta on kammottavaa, miten vähän hyönteisistä edelleen tiedetään. Ne ovat hänelle esimerkki ei kovin tärkeänä pidetystä asiasta, jolla on todellisuudessa valtava merkitys elämän jatkumiselle maapallolla.

Kirjailija Selja Ahava uskoo, että intohimot on sisäänkirjoitettu meihin – ”Minua koskettavat tarinat, joissa ihminen uskaltaa ottaa askelia, joita häneltä ei odoteta”

Nainen riistäytyy vapaaksi odotuksista ja Jumala joutuu ahtaalle Ahavan romaanissa, joka kuljettaa 1600-luvun noitavainoista nykypäivän Berliiniin. Jumalan erityisesti rakastamista hyönteisistä tulee sinä aikana katoavaa biomassaa.

”Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää. Minä iloitsen näistä sanoista, ja sydämeni rakastaa hyönteisiä niin kuin se rakastaa Jumalaa. Kun maalaan hyönteisiä, ajattelen Jumalaa, ja kun tutkin perhosen siipiä, Jumala puhuu minulle.”

Maria tarkkailee perhosentoukkia ja muita hyönteisiä selvittääkseen, mistä ne syntyvät ja miten kehittyvät. Hän varttui noitavainojen aikana, jolloin uskottiin, että kirput sikiävät liasta. Hänen kouluja käymätön esikuvansa Maria Sibylla Merian (1647–1717) jäi historiaan, koska hän kuvasi ensimmäisenä muodonmuutoksen munasta toukaksi, koteloksi ja perhoseksi.

Maria on päähenkilö Selja Ahavan neljännessä romaanissa Nainen joka rakasti hyönteisiä, josta artikkelin lainaukset on otettu. Fiktiivinen Maria irrottautuu historiallisesta esikuvastaan ja elää kokonaiset 370 vuotta. Romaani kuljettaa 1600-luvulta evoluutioteorian kehittäjä Charles Darwinin 1800-luvun kautta nykypäivään. Jumala ajetaan luonnontieteen ja arjen keskeltä hiljaiseksi ääneksi, jonka ihminen voi kuulla korkeintaan mielessään.

Samalla naisen asema muuttuu. Maria on kasvatettu ajattelemaan, että Jumalan läsnäolo näkyy lähimmäisten toiveissa, joita naisen on noudatettava. Hän murtautuu silti ulos epätyydyttävästä vaimon ja perheenäidin roolistaan tutkimusmatkailijaksi, hyönteisten tutkijaksi ja piirtäjäksi.

Hyönteiset eivät ole suosittu tutkimuskohde vieläkään, ja todellisen Maria Sibylla Merianin elinaikana niiden tarkkailua pidettiin häpeällisenä. Hän jatkoi silti.

– Ajattelen, että yksilön intohimot on sisäänkirjoitettu häneen, vaikka en tiedä missä ja kenen toimesta. Minua koskettavat tarinat, joissa ihminen uskaltaa ottaa askelia, joita häneltä ei odoteta, Ahava sanoo.

Kirjassa Maria seuraa erinäköisiä siivekkäitä, jotka kuoriutuvat koteloistaan, sekä niitä koteloita, jotka kuivettuvat kokoon. Hän pohtii: ”Onko niin, että me kaikki kannamme mukanamme monia eri mahdollisuuksia, ja Jumala säätelee olosuhteet, joissa ne sitten toteutuvat yhdellä tai toisella tavalla?”

Yhden muuttuminen uhkaa muiden turvallisuudentunnetta

 ”Ihminen on enkelin toukka-aste.” Selja Ahavan romaani alkaa intohimoisen perhosharrastaja Vladimir Nabokovin (1899–1977) lainauksella.

– Minusta on hauska ajatuksellinen vinksautus, että luomakunnan kruunu on vain ryömivä kehitysvaihe kohti enkeliä, Ahava sanoo.

Nainen joka rakasti hyönteisiä kertoo monella tasolla metamorfoosista, muodonmuutoksesta. Ahava kiinnostui Maria Sibylla Merianista, koska tämä rakasti muutosta ja näki sen elämän ytimenä.

– Se oli radikaalia hänen elinaikanaan, ja on sitä yhä. Jos joku toinen tekee ison muutoksen elämässään, se uhkaa myös minun elämääni, koska teko näyttää, että myös itselläni olisi mahdollisuus valita toisin. Sama mahdollisuus on myös lähi-ihmisilläni. Havainto kaivertaa turvallisuudentunnetta.

Ahavan omista kokemuksista ammentava edellinen romaani Ennen kuin mieheni katoaa käsittelee elämänmuutosta, joka alkaa aviomiehen kertoessa, että hän on halunnut olla aina nainen. Mikä yksilössä on ylipäätään pysyvää?

– Hyönteisten muodonmuutos panee meidät tuon kysymyksen eteen. Kun toukka koteloituu, sille ei pelkästään kasva siipiä selkään, vaan se hajoaa solunesteeksi ja järjestäytyy kokonaan uudestaan kiinteäksi olennoksi. Romaanissa Maria pohtii hyönteisten äärellä, että missä ihmisen olemus syntyy? Syntymähetkellä vai jo aiemmin kohdussa?

Mielensä muuttanut ihminen saatetaan leimata julkisuudessa takinkääntäjäksi. Ahava näkee syytöksessä kaipauksen selkeään aristoteliseen tarinaan: sankarin kuuluu tavoitella yhtä asiaa, jota kohti hän suoraviivaisesti pyrkii vastoinkäymisistään huolimatta.

– Kun ihmiset ovat fiksanneet käsityksensä jostain henkilöstä, heidän on vaikea sietää sitä, että hän lähtee kokonaan uuteen suuntaan.

Maria pohtii: ”Mutta muodonmuutos on Jumalan kielioppia. Kristus itse eli ihmisenä ja kuoli kuten verta sykkivä ihminen kuolee ja siirtyi sitten kuoleman maille. Mutta hän palasi eloon uudessa muodossa, ylösnousseena Jumalan poikana, silti tunnistettavana.”

Hyönteisistä kiinnostuttiin vasta kun valtaosa katosi

 Perhosten symmetrinen kauneus ihastuttaa Mariaa: ”En koskaan lakkaa hämmästelemästä, miten monia kuvioita ja yksityiskohtia Luoja on piirtänyt, miten paljon Hän tuhlailee kauneutta kaikkeen sellaiseenkin, mitä emme ehdi edes huomata.”

– Hyönteiset eivät ole koskaan viehättäneet minua, mutta Mariasta kirjoitettuani suhtaudun niihin armeliaammin. Hyönteiset ovat esimerkki pienestä ja ei kovin tärkeänä pidetystä asiasta, jolla onkin valtava merkitys elämän jatkumiselle maapallolla, Selja Ahava sanoo.

Hyönteisiä myrkytettiin pitkään surutta. Niiden kohtalo on kiinnostanut ihmisiä laajemmin vasta viime vuosina. Vuonna 2017 julkaistu tutkimus kertoo, että yli 75 prosenttia lentävistä hyönteisistä katosi Saksasta alle 30 vuodessa. Viime vuodelta oleva tutkimus arvioi, että hyönteisten biomassa maapallolla on huvennut 80 prosentilla viimeisten 25–30 vuoden aikana.

– Emme tiedä, mitä kaikkia lajeja on kadonnut, emmekä sitäkään, mihin kaikkeen se vaikuttaa. On hämmästyttävää ja kammottavaa, miten vähän hyönteisiä edelleen tunnetaan.

Hiukan mittakaavaa saa tiedosta, että tunnettuja hyönteislajeja arvioidaan olevan yli miljoona, ja tuntemattomia ehkä vielä enemmän. Nisäkäslajeja on maailmassa noin 6 400. Sukupuutot vähentävät lajikirjoa jatkuvasti.

Selja Ahava asuu Porvoossa.

Selja Ahava asuu Porvoossa.

– Ihminen irrotettiin 1800-luvulla luonnosta ja asetettiin hallitsemaan ja hyväksikäyttämään sitä. Nyt näemme, millaiset seuraukset sillä on ollut. En tiedä kuinka optimistinen olen ihmisen jatkon suhteen, mutta uskon, että luonto selviää aina, Ahava sanoo.

Jumala puhuttelee romaanin lopussa Mariaa koko ihmiskunnan edustajana: ”Katso kaikkia niitä olentoja, jotka olen maailmaan luonut ja joille olen antanut oman erityisen muotonsa, ja näet että olen rakastanut hyönteisiä aivan erityisesti. Niiden yksityiskohdat ja ihmeet eivät ole loppuneet vieläkään. Mutta tyttöni, sinä himmenet. Ihminen, sinä epäonnistuit. Minä annoin sinulle kuusituhatta vuotta, mutta mitä sinä olet saanut aikaan?”

Jumalan paikka on muuttunut täysin

 ”Mietin Jumalaa, joka ei sopinut enää selittämään paljon mitään, ei elämän alkua eikä luonnon ihmeitä, mikä Hänen paikkansa ja mittakaavansa oli maailmassa, josta ihmeet ja sattumat oli myrkytetty pois niin kuin rikkaruohot ja hyönteiset maissirivistöjen välistä? Oliko enää kysymyksiä, joihin Hän olisi voinut tarjota vastauksen?”

Selja Ahava pohtii, että nykyihminen kääntyy herkimmin Jumalan puoleen kohdatessaan suuren menestyksen kuten kuoleman tai vaikean sairauden.

Jumalan käsittely oli Ahavalle romaanin kirjoittamisessa vaikeinta. Häntä ei voinut kiertää, koska Maria Sibylla Merian syntyi kaiken läpitunkevan uskonnollisuuden keskelle.

– Kun kirja siirtyi tähän aikaan, tuntui nololta kirjoittaa Jumalasta ja uskonnollisesta kokemuksesta. Ne eivät kuulu nykyään suosittuihin aiheisiin.

Ahava etsi muiden nykykirjailijoiden tekstejä Jumalasta. Kirjailija Kari Hotakainen esimerkiksi kertoo arkisesta kohtaamisesta Jumalan kanssa Teboililla. Omassa arjessaan Ahava ajattelee harvoin uskonasioita.

– Myönnän kuitenkin, että en tiedä kaikkea. Haluan jättää Jumalalle mahdollisuuden. Luonnossa ja kauneuden edessä mittasuhteet voivat avautua tavalla, joka saa oman elämän näyttämään hyvin pieneltä.

”Ehkä Jumala oli vain pieni särö, pieni epäilyksen kuiskaus maailmassa, tässä olemassaolon kaikkeudessa, jonka ihminen muutoin osasi selittää.”

Kuka?

Selja Ahava on kirjailija ja käsikirjoittaja. Hänen perheeseensä kuuluu kaksi lasta ja puoliso, kirjailija ja kääntäjä Stefan Moster. Ahava asuu Porvoossa, mutta viettää säännöllisesti aikaa myös Berliinissä, jossa puolison koti sijaitsee.

Mitä?

Selja Ahavalta on ilmestynyt neljä romaania: Nainen joka rakasti hyönteisiä (2020), Ennen kuin mieheni katoaa (2017), Taivaalta tippuvat asiat (2015) ja Eksyneen muistikirja (2010). Ahava on saanut kirjoistaan useita palkintoja, ja hänen teostensa käännösoikeudet on myyty 25 maahan.

Motto

Nyt on tällainen vaihe.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi