Harri Fagerlund on mukana Lauttasaaren Ystäväpiirissä, joka kokoontui kirkon väistötiloissa ennen koronarajoitusten tiukentumista.
”Päämääränä on yksinäisyyden karkotus” – Ikäihmisten Ystäväpiireissä syntyy kestäviä tuttavaporukoita
Yli puolet ryhmistä jatkaa toimintaansa omin päin 12 ohjatun tapaamiskerran jälkeen.
Lauttasaarelainen Harri Fagerlund, 66, huomasi viime syksynä pienen ilmoituksen Lauttasaari-lehdessä. Siinä haettiin yksinäisyyttä kokeneita jäseniä uuteen Ystäväpiiri-ryhmään, joka kokoontuisi 12 kertaa ohjaajien kanssa.
– Olen kokenut yksinäisyyttä avioeroni jälkeen. Työskentelin pitkään kiinteistönvälittäjänä, ja ennen eläkkeelle jäämistäni ajoin viisi vuotta taksia, Fagerlund kertoo.
Hän soitti ohjaajille, hänet haastateltiin ja kutsuttiin mukaan. Lauttasaaren Ystäväpiiri ehti kokoontua kirkon väistötiloissa viisi kertaa kasvokkain ennen kuin koronarajoitukset tiukentuivat. Se olikin hyvä, sillä Fagerlund ei tuntenut ketään piiriläisistä ennestään. Mukana on neljä ryhmäläistä ja kaksi vapaaehtoista, koulutettua ohjaajaa. Ryhmiin otetaan enintään kahdeksan ihmistä.
– Meillä oli ihan kivoja kokoontumisia. Alkuun jokainen kertoi vähän itsestään. Puhuttiin koronasta ja omasta elämäntilanteesta. Tultiin tutuiksi. Ohjaajat ovat tosi kivoja. He vetävät ryhmää ja keksivät aiheita.
Arkuus tutustua ihmisiin vaikeuttaa tilannetta, samoin vähävaraisuus ja nyt erityisesti korona.
Toinen ohjaajista on Elina Tähtinen-Aalto. Hän on keski-ikäinen ammatinvaihtaja, joka työskentelee kaupungin palveluksessa sosiaaliohjaajana. Ohjaajakoulutus sopi hyvin yhteen ammatin kanssa, vaikka Ystäväpiiri onkin vapaaehtoistyötä.
– Ystäväpiiri-toiminta on valmis konsepti, ja sen päämääränä on yksinäisyyden karkotus. Ryhmäläiset sitoutuvat osallistumaan samalla kokoonpanolla kaikkiin tapaamisiin. Se mahdollistaa paremmin luottamuksen syntymisen ryhmäläisten välillä, Tähtinen-Aalto kuvaa.
Kun kokoontumisia rajoitettiin, ryhmä on kokoontunut puhelimessa ryhmäpuhelun avulla, ja muutenkin on soiteltu. Myös ulkoilutapaaminen on suunnitteilla.
Elina Tähtinen-Aalto miettii, että etukäteen ei voi tietää, jatkavatko ryhmäläiset tapaamisia sitten, kun ohjaajat eivät enää ole mukana. Yhteydet ja ystävyyssuhteet syntyvät, jos ovat syntyäkseen.
Pääkaupunkiseudulla asuu runsaasti ikäihmisiä, jotka kaipaisivat enemmän sosiaalisia kontakteja. Mistä yksinäisyys johtuu?
Harri Fagerlundin mielestä se johtuu elämäntilanteista. Ihmiset asuvat yksin. On totuttu olemaan yksin omassa asunnossa eikä ole tullut luotua ystävyyssuhteita. Arkuus tutustua ihmisiin vaikeuttaa tilannetta, samoin vähävaraisuus ja nyt erityisesti korona.
Tilastojenkin mukaan joka toisessa helsinkiläisasunnossa asuu vain yksi henkilö (49 prosenttia asuntokunnista). Yli 65-vuotiaiden joukossa luku on vielä suurempi (58 prosenttia).
Ystäväpiiri on yksi mahdollisuus tavata ihmisiä. Tähän mennessä jo yli 10 000 ikäihmistä on osallistunut ryhmiin ympäri maata, ja uusia ystävyyssuhteita ja tuttavaporukoita on syntynyt.
Töölön seurakunnassa ollaan käynnistämässä Ystäväpiiri-ryhmää. Lisätietoja lauri.anttila@evl.fi tai p. 050 387 7154. Koronarajoitusten mahdollinen jatkuminen voi kuitenkin estää ryhmän aloituksen.
eYstäväpiiriä on jo kokeiltu
Vanhustyön Keskusliitto (VTKL) kouluttaa ohjaajia Ystäväpiiri-ryhmille. Alueohjaaja Tarja Ylimaa kertoo, että yleensä Ystäväpiirejä toimii Suomessa noin 40 sekä kevät- että syyskaudella. Pääkaupunkiseudulla ne toimivat useimmiten kaupungin vanhuspalveluiden yhteydessä. Myös yhdistykset ja seurakunnat järjestävät ryhmiä.
– Meillä on yli tuhat koulutettua ohjaajaa ympäri Suomen. Ystäväpiiri-toiminta on tutkimukseen perustuva malli, jota kehitetään koko ajan. Ryhmä antaa turvallisen mahdollisuuden tutustua toisiin suhteellisen samassa tilanteessa oleviin ikäihmisiin.
Yli puolet ryhmistä jatkaakin tapaamisia omin päin 12 kerran ohjatun osuuden jälkeen.
Koronapandemian vuoksi Ystäväpiiri-ryhmiä ei ole päästy aloittamaan normaalisti. Mutta verkossa kokoontuminen on mahdollista, ja Helsingin kaupungin kotipalvelun asiakkaille räätälöitiinkin yksi etäryhmä syksyllä.
– Kokeilu meni hyvin. Asiakkaat saivat apua älylaitteen käytössä, ja nyt ryhmä jatkaa kokoontumisiaan. Kaikki ovat mukana, Tarja Ylimaa kertoo.
Ryhmäläiset pääsivät yli arkuudesta käyttää älylaitetta, tutustuivat toisiinsa ja alkoivat viihtyä ryhmässä.
Helmikuussa alkaa uusi eYstäväpiiri-ohjaajakoulutus, tietysti etänä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vapaaehtoistyönä kahvittelu – Marita Kirjavainen kyläilee 91-vuotiaan Pirkko Kilpasen luona joka viikko
Hyvä elämäMarita Kirjavainen ja Pirkko Kilpanen puivat säännöllisesti yhdessä päivänpolttavia asioita. Kilpaselle tapaamiset tuovat lievitystä yksinäisyyteen. Keikka-avun vapaaehtoiset auttavat muissakin arjen haasteissa.
