null Täyttämätön tarhapöllö! Lotjauuno! Jesuiitta! − Pasi Heikura toimitti kirjan, jossa avataan Tintti-sarjakuvista tutun kapteeni Haddockin manausten taustoja

Pasi Heikura on tehnyt kirjan sadattelevasta sarjakuvasankarista ja siitä, miten manailla ilman rumia sanoja. Kuva: Marjaana Malkamäki.

Pasi Heikura on tehnyt kirjan sadattelevasta sarjakuvasankarista ja siitä, miten manailla ilman rumia sanoja. Kuva: Marjaana Malkamäki.

Hyvä elämä

Täyttämätön tarhapöllö! Lotjauuno! Jesuiitta! − Pasi Heikura toimitti kirjan, jossa avataan Tintti-sarjakuvista tutun kapteeni Haddockin manausten taustoja

Tintti-sarjakuvien piirtäjä Hergé halusi kapteenin kiroilevan kuin merimies, mutta koska sarjakuva ilmestyi aluksi konservatiivisen katolisen sanomalehden lastenliitteessä, joutui hän kehittelemään erikoisia voimasanoja.

Tintti-sarjakuvien kapteeni Archibald Haddock on maailman kiivasluonteisimpia sarjakuvasankareita.

Haddockin värikkäät manaukset ovat kiinnostaneet tutkijoita siinä määrin, että niistä on ­laadittu jopa omia hakusanateoksia. Alivaltiosihteeri-­huumoriryhmästä ja Aristoteleen kantapää -radio-­ohjelmasta tuttu Pasi Heikura on nyt toimittanut teoksen Tyrskyn myrsky! (Otava 2021), jossa hän avaa manausten taustoja. Kirja pohjautuu Albert Algoudin teokseen L'intégrale des jurons du Capitaine Haddock.

– Kirjaa tehdessäni ihailuni Tinttien suomentajia kohtaan kasvoi, kun näin, mitä kaikkea he ovat tehneet, Heikura sanoo.

– Teksteissä on paljon suoraan alkuteoksistakin otettua, mutta ennen muuta suomentajat ovat soveltaneet ja innostuneet asiasta, sillä suomenkielisissä Tinteissä manauksia on lähes kolme kertaa enemmän kuin ranskankielisissä.

Omanlaisia voimasanoja

Belgialainen Georges Prosper Remi alias Hergé loi Tintin vuonna 1929, ja siitä on tullut yksi maailman suosituimmista sarjakuvista. Tintti-albumeja on myyty yli 250 miljoonaa kappaletta, ja sarjakuva on käännetty yli sadalle kielelle tai murteelle.

Tintistä on ilmestynyt 24 albumia, jotka kaikki on suomennettu. Lisäksi Tintti seikkailee animaatiosarjassa ja viimeisimpänä Steven Spielbergin elokuvassa Yksisarvisen salaisuus vuodelta 2011.

Kapteeni Haddock esiintyi ensimmäisen kerran yhdeksännessä Tintti-albumissa Kultasaksinen rapu, joka ilmestyi vuonna 1940.

Hergé halusi tämän merimiehen kiroilevan kuin merimies, mutta koska sarjakuva ilmestyi konservatiivisen katolisen sanomalehden lastenliitteessä, se ei käynyt päinsä. Niinpä hän keksi ottaa käyttöön erikoisia sanoja, jotka sopivassa tilanteessa muuttuivat voimasanoiksi.

Tyrskyn myrsky! -kirja esittelee kapteeni Haddockin manauksia aakkosjärjestyksessä. Kuva: Otava.

Tyrskyn myrsky! -kirja esittelee kapteeni Haddockin manauksia aakkosjärjestyksessä. Kuva: Otava.

Ensimmäiset neljä Tinttien suomennosta ilmestyivät vuosina 1961 ja 1962. Ne olivat Aimo Sakarin suomentamia.

– Sakarin suomennokset olivat aikansa lapsia, sillä silloin Tinttiä ajateltiin 1950-luvun lastenkirjaksi. Sakarin manauksista tunnetuin lienee ”Brestin jyräys”, jota ei muissa suomennoksissa ole, Pasi Heikura kertoo.

– Sakarin manaukset olivat loivennettuja, eikä hän esimerkiksi käyttänyt termiä ”viski” vaan korvasi sen ”malspiikillä”.

Varsinaisesti Tintti valloitti Suomen 1970-luvun alusta lähtien Jukka Kemppisen ja Heikki ja Soile Kaukorannan suomennosten voimin. Heikura onkin keskittynyt teoksessaan Tyrskyn myrsky! erityisesti niihin.

Kolme suomentajaa

Jukka Kemppinen aloitti manausten vyöryttämisen vuonna 1970 albumilla Seikkailu Punaisella merellä, ja Kaukorannan pariskunta jatkoi teoksella Lento 714.

He käänsivät Tinttejä vuorotahtiin. Kemppinen suomensi kaiken kaikkiaan viisi Tinttiä ja Kaukorannat 19.

– Suuri kunnia manauksista kuuluu Jukka Kemppiselle, Heikki Kaukoranta sanoo.

– Jukka oli syypää tuohon Haddockin brodeerattuun kieleen. Minä koetin kääntää sitä arkisemman kiroilun suuntaan, hän toteaa.

Suurin osa kirjan manauksista on suomennettu 1970-luvun jälkeen. Kuva: Otava.

Suurin osa kirjan manauksista on suomennettu 1970-luvun jälkeen. Kuva: Otava.

Heikura puolestaan tahtoo nostaa Kaukorantojen suomennoksista esimerkiksi sanaparin ”ihrapiikkinen lettupannu”, jolla Haddock solvaa erästä roistoa.

– Alkuperäisessä sarjassa on sana ”vohvelirauta”, joka tarkoittaa belgianranskan slangissa rokon­arpista miestä.

Heikuran Tyrskyn myrsky! etenee aakkosittain. Sanojen selitykset alkavat haukkumasanalla absolutisti ja päättyvät sanaan öykkäri.

Väliin mahtuu reilusti toistasataa manausta. Tinttien suomentajien kekseliäisyydestä kertovat muiden muassa sanat troglodyytti, satraappi, sarvijaakko, täyttämätön tarhapöllö, jauhokuono, lotjauuno, kannibaali ja undulaatti.

Kirjassaan Heikura on selostanut jokaisen niistä tietosanakirjamaisesti tyyliin: Troglodyytti – luolaihminen. Kreikan sanoista trogle, reikä, hiirenkolo, ja dyein, kaivautua. 

25.1.2022. klo 15.47. Juttuun ja otsikkoon korjattu, että Pasi Heikura on toimittanut, ei kirjoittanut, Tyrskyn myrsky! -kirjan. Tekstiin lisätty tieto, että kirja pohjautuu Albert Algoudin teokseen L'intégrale des jurons du Capitaine Haddock.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.