Virossa asuva lastenkirjailija Ville Hytönen käy toisinaan myös kotimaassaan kääntymässä.
Ville Hytösestä tuli lastenkirjailija vedonlyönnin vuoksi – ”Lapsi riemastuu, kun hän kokee olevansa sadun sisällä”
Sadut kehittävät lapsen kielentajua ja sanavarastoa.
Lastenkirjailija Ville Hytönen asuu perheensä kanssa Majakkalaaksossa. Kylä sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä Tallinnasta.
– Olen asunut Virossa kahdeksan vuotta. Kotimme on lähellä merenrantaa. Täällä on kivimajakka 1700-luvulta ja puumajakka 1800-luvulta.
Hytöseltä on ilmestynyt runokokoelmia ja romaaneja. Lastenkirjoja hän on kirjoittanut 25. Uusin tulokas on Kiukkumielen ihmeellinen satukirja (Kumma 2021).
Hytösestä tuli lastenkirjailija vedonlyönnin seurauksena kymmenen vuotta sitten. Tuttu kielenkääntäjä väitti, ettei runoilija Hytönen osaisi kirjoittaa satuja, koska hänellä ei ollut ”tatsia” lapsiin. Hytönen oli eri mieltä.
– Kirjoitin ensimmäisen lastenkirjan käsikirjoituksen ja lähetin sen kustantajalle. Tammi hyväksyi sen saman tien. Siitä urani lastenkirjailijana lähti.
Viime vuosina lapsille kirjoittaminen on ollut Hytösestä entistä hauskempaa. Hänellä on mentorina kuusivuotias poika, joka osaa kommentoida ja antaa palautetta.
Kiukkumielen ihmeellisessä satukirjassa Kaikkein lasten mummo huolestuu Elefantti Oinosen hurjasta vauhdista. Kirjan on kuvittanut Anu-Riikka Lampinen.
– Innostun lapsenomaisesti kielestä, joka tarjoaa täkyjä mielikuvitukselle. Minua kiinnostavat myös erilaiset hahmot, joita testaan poikani kanssa. Mitä hullumpi hahmo tai mitä epäuskottavampi se on aikuisen mielestä, sitä inspiroituneempi olen.
Kiukkumielen ihmeellinen satukirja alkaa siitä, kun lapsi ei suostu nukkumaan. Kirjan äiti alkaa kertoa Kiukkumielelle tarinoita, jotka liittyvät lapsen omiin leikkeihin.
– Lapsi riemastuu, kun hän kokee olevansa sadun sisällä, koska hänen oma leikkinsä voi jatkua sadussa. Ja päinvastoin, myöhemmin satu voi jatkua lapsen leikeissä, Hytönen kertoo.
Lapsen sanavarasto ja kielentaju kehittyvät, kun aikuinen lukee lapselle kirjoja. Hytönen toteaa, että sanavaraston laajeneminen tarkoittaa mahdollisuuksia myös ajattelun kannalta.
– Jos lapsella ei ole sanavarastoa, ajattelu ei kehity yhtä hyvin kuin lapsella, jolla on sanoja erotella ja yhdistellä asioita.
Lastenkirjojen kirjoittaminen liittyy Hytösellä empatian opettamiseen.
– Oikeastaan kaikissa kirjoittamissani lasten kuva- ja satukirjoissa tuodaan tärkeitä arvoja esille. Niissä välitetään toisesta ihmisestä ja ympäristöstä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Täyttämätön tarhapöllö! Lotjauuno! Jesuiitta! − Pasi Heikura toimitti kirjan, jossa avataan Tintti-sarjakuvista tutun kapteeni Haddockin manausten taustoja
Hyvä elämäTintti-sarjakuvien piirtäjä Hergé halusi kapteenin kiroilevan kuin merimies, mutta koska sarjakuva ilmestyi aluksi konservatiivisen katolisen sanomalehden lastenliitteessä, joutui hän kehittelemään erikoisia voimasanoja.
