Ilmastonmuutos ei kysy kenenkään mielipidettä, mutta sen torjumiseen tarvitaan laaja tuki
– Kestävän kehityksen tavoitteista on tullut ihmisiä voimakkaasti jakava asia, totesi Sofia Forumissa puhunut presidentti Tarja Halonen. Ilmastopolitiikan kohtaamaa vastustusta pohdittiin myös Bios-tutkimusyksikön tilaisuudessa.
Käytettävissämme on vain niukasti aikaa, sillä luonnon kanssa ei voi käydä aikatauluneuvotteluja. Nyt pitää keskittyä sellaisiin toimenpiteisiin, joiden vaikuttavuus on mahdollisimman suuri. Tarvitsemme valppautta ja erilaisten tavoitteiden välisten kytkentöjen tunnistamista. On myös tärkeää ymmärtää, minkälainen informaatio menee ihmisille jakeluun.
Presidentti Tarja Halonen antoi maanantaina 9.12. tällaisia ohjeita Kulttuurikeskus Sofiaan kokoontuneille vaikuttajille. Sofia Forumin työryhmissä pohdittiin muun muassa hiilineutraaliin yhteiskuntaan tähtäävien toimien oikeutusta kansalaisten silmissä ja kulutuksen vähentämisen esteitä.
– On muutoksen aika. Olemme tulleet kevätjäälle, jossa nykyinen talousmaailma ja poliittinen järjestelmä alkavat pettää altamme. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat tulleet polttavan ajankohtaisiksi, mutta samalla niistä on tullut ihmisiä voimakkaasti jakava asia, Halonen sanoi.
Presidentti Halonen vertasi hiilineutraalin yhteiskunnan tavoittelua seksuaalivähemmistöjen aseman parantamiseen. Siinä on saavutettu edistysaskelia, vaikka asia jakaa vahvasti mielipiteitä, eivätkä valtioiden yhteiset päätökset YK:n tasolla ole mahdollisia.
– On osoittautunut viisaaksi jakaa kakku pienempiin osiin ja puhua suoraan eri alojen asiantuntijoille kuten lääkäreille ja opettajille. Keskustelu kannattaa aloittaa asioista, jotka ovat ihmisille tuttuja ja ymmärrettäviä. Niistä voidaan sitten siirtyä vaikeampiin asioihin.
Kristitylle luonto ei ole raaka-ainevarasto
Sofia Forumin järjestivät Suomen Ekumeeninen neuvosto, Helsingin yliopiston Ilmakehätutkimus Keskus (INAR), Sitra ja Kulttuurikeskus Sofia. Arkkipiispa Tapio Luoma ja Sofia Forumin avannut ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo puolustivat puheenvuoroissaan näkemystä, jonka mukaan luonnon varjeleminen on Jumalan ihmiselle antama tehtävä.
– Pitkään jatkuneen luonnon riiston vuoksi tässä tehtävässä onnistumisesta on tullut ihmiskunnan kohtalon kysymys, arkkipiispa Leo totesi.
Olemme tulleet kevätjäälle, jossa nykyinen talousmaailma ja poliittinen järjestelmä alkavat pettää altamme. - Presidentti Tarja Halonen
Arkkipiispa Leon mukaan varhainen kirkko ymmärsi luonnon symboliseksi kokonaisuudeksi, jonka kautta rakastava Luoja puhuttelee jokaista ihmistä.
– Luonto ei ole kristitylle raaka-ainevarasto, vaan loppumaton rakkausruno, joka on tarkoitettu luettavaksi yhä uudelleen.
Arkkipiispa Tapio Luoma vastasi kirkon sisällä esiintyvään kritiikkiin, jonka mukaan kirkon pitäisi keskittyä ilmastonmuutoksen ja oikeudenmukaisuuden sijasta omimpaan asiaansa eli sielun pelastumiseen.
– Sielun pelastusta ei voi irrottaa siitä, mitä tarkoittaa elää Jumalan luomana tässä maailmassa. Kun kirkot kannustavat ihmisiä hiilineutraaliin elämäntapaan, kysymys on Jumalan lahjan hyvästä ja vastuullisesta hoitamisesta, Luoma linjasi.
Tarvitsemme poliittista mielikuvitusta
Viime viikolla ilmastopolitiikan oikeutusta pohdittiin myös Bios-tutkimusyksikön ja Kansallisteatterin järjestämässä keskustelutilaisuudessa, jonka teemana oli suomalaisen yhteiskunnan ekologinen jälleenrakennus.
Tutkijoiden mukaan hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttaminen vaatii samoja asioita kuin hyvinvointivaltion rakentaminen toisen maailmansodan jälkeen: konkreettisia tavoitteita, poliittista mielikuvitusta ja laajaa konsensusta.
Emme voi päättää demokraattisesti siitä, onko ilmastonmuutos olemassa. - Akateemikko Markku Kulmala
Bios-tutkimusyksikön tutkija Tero Toivanen haastoi päättäjiä ja asiantuntijoita kysymällä, miten ekologisesta jälleenrakennuksesta tehdään kertomus, joka vetoaa ihmisiin paremmin kuin nationalistisen oikeiston tarina.
Kirkko ja kaupunki esitti saman kysymyksen kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketolalle sekä Sofia Forumin päätöspuheenvuoron pitäneelle akateemikko, ilmakehätutkija Markku Kulmalalle.
– Valtaosa suomalaisista kannattaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä, vaikka näitä asioita vastustava oppositio on äänekäs. Politiikan kentällä tilanne ei ole niin selvä kuin väestötasolla. Siksi poliittinen keskustelu saattaa kääntyä outoon suuntaan, Ketola arvioi.
– En ajattele ilmastonmuutosta tarinana, vaan sarjana faktoja. Nämä asiat tapahtuvat, vaikka yksikään ihminen ei olisi sitä mieltä. Emme voi päättää demokraattisesti siitä, onko ilmastonmuutos olemassa. Kyse on siitä, miten voisimme lieventää sitä, Kulmala totesi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ilmakehätutkija Markku Kulmala saarnaa ilmastonmuutoksesta Helsingin tuomiokirkossa: ”Toivoa on!”
AjankohtaistaAkateemikko Markku Kulmala aloittaa kevään Ajan merkit -saarnasarjan.