Jännät nunnat – esittelyssä kolme hengennaista, joista ei kerrottu historiantunneilla
Yksityiskohta kansikuvasta kirjasta Historian jännät naiset – Merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja. Kannen on suunnitellut graafikko Maria Manner.

Yksityiskohta kansikuvasta kirjasta Historian jännät naiset – Merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja. Kannen on suunnitellut graafikko Maria Manner.

Jännät nunnat – esittelyssä kolme hengennaista, joista ei kerrottu historiantunneilla

Mitä yhteistä on soturijohtajalla, matemaatikolla ja bolševikilla, joka pelasti juutalaislapsia joutumasta keskitysleirille? Heistä kaikista tuli nunnia.

Naisten tarinat ovat jääneet historiankirjoissa suurmiesten varjoon. Koko käsitettä history on kritisoitu siitä, että se tarkoittaa sananmukaisesti his story, miehen tarina.

Maria Pettersson esittelee tuoreessa tietokirjassaan Historian jännät naiset (Atena 2020) yli sata kiinnostavan elämän elänyttä voimanaista. Kirjan edesmenneiden vaikuttajanaisten joukossa on myös hengennaisia. Esittelemme kolme.

Ani Pachen.

Ani Pachen.

Soturinunna johti 600 ratsumiestä päin panssarivaunuja

Pachen Dolman (s. noin 1933) tunnetumpi nimi Ani Pachen tarkoittaa suunnilleen hyvin rohkeaa nunnaa. Hän syntyi Tiibetissä kyläpäällikön ainoaksi lapseksi ja karkasi buddhalaiseen luostariin 17-vuotiaana. Pachen halusi omistaa elämänsä mietiskelylle, ei ryhtyä vaimoksi.

Samana vuonna Kiina aloitti sodan liittääkseen Tiibetin Kiinaan. Kiinan joukot tappoivat tiibetiläisiä, häpäisivät luostareita ja pakottivat elämän kunnioittamiseen sitoutuneet uskovaiset surmaamaan eläimiä. Ani Pachen alkoi opetella ampumista.

Kun Pachen oli 25-vuotias nunnakokelas, hänen isänsä kuoli. Pachen siirtyi tämän saappaisiin sotaneuvoston johtoon ja johti 600 ratsumiestä hyökkäykseen päin Kiinan panssarivaunuja.

Kun soturinunna jäi kiinni, häntä kidutettiin ankarasti. Pachen kieltäytyi antamasta ketään ilmi ja joutui yli kahdeksikymmeneksi vuodeksi vankilaan väkivallan, saastan ja syöpäläisten keskelle. Siellä hän meditoi lähes lakkaamatta ja yritti päästää irti vihasta kiinalaisia valloittajia kohtaan.

Kun Pachen lopulta vapautettiin, hän pakeni ulkomaille, jossa taisteli Tiibetin itsenäisyyden puolesta elämänsä loppuun asti.

Vihaansa Pachen ei saanut koskaan sammumaan.

Maria Gaetana Agnesi.

Maria Gaetana Agnesi.

Monilahjakas matemaatikko jätti kaiken laupeudentyön vuoksi

Maria Gaetana Agnesi (s. 1718) syntyi rikkaan italialaisperheen esikoiseksi, mutta oli lapsesta asti kiinnostuneempi luostari- kuin seurapiirielämästä. Hän oli lapsiälykkö, jota silkkikauppias-isä käytti kutsujensa vetonaulana tyttären vastusteluista huolimatta.

9-vuotiaana Agnesi piti tiedemiehille latinaksi tunnin puheen naisten oikeudesta opiskeluun. 11-vuotiaana hän hallitsi seitsemää kieltä.

Isä antoi Agnesille luvan laupeudentyöhön sillä ehdolla, että tytär myös opiskelisi matematiikkaa. Agnesi kirjoittikin ensimmäisen systemaattisen esityksen aikansa matematiikasta. Esimerkiksi differentiaali- ja integraalilaskentaa käsittelevästä teoksesta tuli yliopistojen oppikirja, jonka ansiosta paavi Benedictus XIV nimitti Agnesin matematiikan ja luonnonfilosofian kunniaprofessoriksi. Agnesi käsitteli myös erästä kolmannen asteen käyrää, joka tunnetaan hänen mukaansa ”Agnesin noitana”.

Agnesi oli 47-vuotias isänsä menehtyessä. Nainen omisti sen jälkeen elämänsä teologialle ja hyväntekeväisyydelle. Hän luopui omaisuudestaan ja ryhtyi kerjäläisnunnaksi.

Maria Pariisilainen.

Maria Pariisilainen.

Ateistista tuli nunna, joka pelasti juutalaislapsia roskaämpäriin

Maria Pariisilainen eli Jelizaveta Pilenko (s. 1891) varttui ukrainalaisena aatelistyttönä viiniviljelmällä Mustanmeren rannalla. Hänen elämästään ei käännekohtia puuttunut.

Isän kuoleman jälkeen perhe muutti Pietariin, jossa Pilenkosta tuli pappeja kouluttavan akatemian ensimmäinen naisopiskelija. 19-vuotiaana Pilenko hylkäsi kristinuskon, nai bolševikin, maalasi sekä kirjoitti runoja, joita myös julkaistiin. Kolmen vuoden päästä hän jätti miehensä, liittyi sosiaalivallankumoukselliseen puolueeseen – ja päätyi kaupunginjohtajaksi Mustanmeren rannalle.

Valkoinen armeija toimitti Pariisilaisen sotaoikeuteen, josta tämä puhui itsensä ulos. Hän avioitui uudelleen ja pakeni entisen kasakkapäällikön kanssa maasta toiseen.

Pakovuosina Pilenko löysi uskonnon uudelleen. Hänestä tuli Venäjän ensimmäinen teologinainen. Pilenko tutki esimerkiksi Venäjän vallankumouksen jälkeen uutta muotoa hakevaa ortodoksisuutta ja Jumalan äitiä.

Kun Pilenko asettui Pariisiin, hänellä oli kolme lasta kahden miehen kanssa. Kun yksi lapsista kuoli, sureva äiti jätti miehensä ja omistautui hyväntekeväisyystyölle. Nelikymppisenä hän ryhtyi nunnaksi ja ryhtyi suojelemaan niin perheettömiä naisia, taiteilijoita, seksityöläisiä kuin asunnottomiakin. Maria Pariisilainen oli syntynyt.

Toisen maailmansodan aikana Pariisilainen auttoi juutalaisia. Kerran hän salakuljetti kolme lasta roskaämpärissä turvaan keskitysleirikyyditykseltä.

Maria Pariisilainen kaasutettiin kuoliaaksi keskitysleirillä 53-vuotiaana. Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti julisti hänet pyhäksi vuonna 2004.

Maria Pariisilaisen rukous keskitysleirillä

”Herra, älä muista vain hyviä ihmisiä vaan myös pahoja. Äläkä muista vain kärsimyksiä, joita he ovat aiheuttaneet meille, vaan myös hedelmiä, joita olemme kärsimysten ansiosta kantaneet: toveruutta, nöyryyttä, rohkeutta. Muista sydämen suuruutta, joka kasvoi niistä. Ja kun astumme tuomioistuimesi eteen, anna kaikkien hedelmien, joita olemme kantaneet, koitua heidän anteeksiantamuksekseen. Amen.”

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi