null Nuorten seurustelusuhteissa voi olla väkivaltaa, kuten sosiaalisessa mediassa vahtimista, haukkumista, suutelemiseen tai intiimiin kosketukseen painostamista ja tönimistä

Väkivalta nuorten seurustelu­suhteissa -tutkimuksen mukaan yleisin väkivallan muoto seurustelusuhteissa on digitaalinen väkivalta.

Väkivalta nuorten seurustelu­suhteissa -tutkimuksen mukaan yleisin väkivallan muoto seurustelusuhteissa on digitaalinen väkivalta.

Hyvä elämä

Nuorten seurustelusuhteissa voi olla väkivaltaa, kuten sosiaalisessa mediassa vahtimista, haukkumista, suutelemiseen tai intiimiin kosketukseen painostamista ja tönimistä

Nuoren voi olla vaikea tunnistaa väkivaltaa seurustelusuhteessaan.

Väkivalta on ­yleistä 15–20-vuotiaiden nuorten seurustelusuhteissa, käy ilmi Tampereen yliopiston Väkivalta nuorten seurustelusuhteissa -kyselytutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin viime vuonna.

Yleisin väkivallan muoto seurustelusuhteissa oli digitaalinen väkivalta. Sitä oli kokenut joka toinen kyselyyn vastanneista seurustelleista nuorista.

Suomi ei ole tässä mikään erikoisuus. Myös Ruotsista on vastaavia tutkimustuloksia.

Väkivalta nuorten seurustelusuhteissa -tutkimuksessa digitaalista väkivaltaa kartoitettiin kysymällä, onko joku nuoren kumppaneista haukkunut häntä, lähettänyt hänelle ilkeitä tai uhkaavia viestejä, julkaissut hänestä ilkeitä viestejä muiden nähtäväksi, vahtinut nuorta jatkuvasti, yrittänyt kontrolloida ketkä ovat hänen ystäviään ja missä hän milloinkin liikkuu tai yrittänyt karkottaa hänen ystäviään.

– Verkko mahdollistaa oikeastaan kaikki muut väkivallan muodot paitsi fyysisen väkivallan, sanoo fyysisen väkivallan tutkija Anu Isotalo, joka toimi tutkimuksen vastuututkijana.

Tytöt kokevat väkivaltaa useammin kuin pojat

Jopa joka kolmas seurustelleista ­nuorista kertoi kokeneensa jotakin henkisen väkivallan muotoa kasvotusten kumppaninsa kanssa. 30 prosenttia nuorista kertoi, että kumppani oli puhunut ilkeästi hänen perheenjäsenestään tai ystävistään. Noin 25 prosenttia oli kokenut huutamista, ilkeää nimittelyä tai haukkumista kumppanin taholta. Oman vartalon ilkeää kommentointia oli kokenut melkein 20 prosenttia nuorista.

Joka neljäs vastaaja kertoi kokeneensa seksuaalista väkivaltaa.

– Ei-suostumukselliset seksuaalisia rajoja rikkovat teot ovat tämän kyselyn pohjalta nuorten keskuudessa valitettavan yleisiä, Anu Isotalo sanoo. 

23 prosenttia seurustelleista nuorista oli kokenut suutelemiseen tai intiimikosketteluun painostamista. Noin 20 prosenttia vastaajista oli kokenut painostamista yhdyntään.

Myöskään fyysinen väkivalta ei ole nuorten seurustelusuhteissa harvinaista. Vastaajista 17 prosenttia oli kokenut fyysistä väkivaltaa kumppaninsa taholta. 16 prosenttia ilmoitti, että kumppani oli tönäissyt, pitänyt väkisin kiinni tai lyönyt avokämmenellä. Kuusi prosenttia kertoi, että kumppani oli lyönyt nyrkillä, potkinut tai kuristanut.

Tytöt raportoivat kokeneensa kaikenlaista väkivaltaa useammin kuin pojat.

Kyselyssä nuorilta ei kysytty erikseen taloudellisesta väkivallasta, mutta Isotalon mukaan todennäköisesti myös sitä on nuorten seurustelusuhteissa.

– Se voi nuorten parissa olla taloudellista hyväksikäyttöä tai rahojen viemistä tai sitä, että esimerkiksi rikotaan toisen vaatteita tai tavaroita, Isotalo kertoo.

”Aikuiset vähättelevät nuorten parisuhteita, vaikka nuoret tarvitsevat kannustusta”

”Olen kokenut aiemmissa suhteissa nimittelyä ja vähättelyä sekä epäasiallista käytöstä. Fyysinen väkivalta on helppo tunnistaa, henkinen väkivalta vaikeampi. Itse ajattelen, että normaaliin parisuhteeseen kuuluu, että joskus ärähtää ja sanoo jotain tyhmää. Jokapäiväinen alentaminen ja vähättely eivät kuulu terveeseen suhteeseen.

Terveystiedon tunnilla saa tosi ­pelkistetyn kuvan parisuhteesta. Aikuiset vähättelevät nuorten parisuhteita ja ajattelevat, että suhde kestää vain pari viikkoa. Suhteen kesto ei kuitenkaan määritä sitä, miten tärkeä pari­suhde on.

Aikuisten pitäisi puhua nuorten kanssa enemmän parisuhdeväkivallasta ja parisuhteista muutenkin. Nuoret tarvitsevat kannustusta ja apua, sillä suhteisiin kuuluu aina ylä- ja alamäkiä. Aikuisilta tarvitaan lähellä oloa ja kuuntelemista. Nuorille olisi tärkeää kertoa, että on okei pyytää apua ihan missä tahansa jutussa.

Hyvää parisuhteessa ovat ne hetket, jolloin nauretaan yhdessä. Silloin voi olla vaikka yöpuku päällä ja hiukset sotkussa, ei tarvitse näyttää hyvältä ja voi vain nauraa jollekin tyhmälle jutulle.”

Sanni, 18

Ensimmäisissä suhteissa epävarmuutta rajoista

Viimeisimmän Kouluterveys­kyselyn mukaan 8.–9.-luokkalaisista 18 prosenttia, lukiolaisista 25 prosenttia ja ammattikoululaisista 34 prosenttia seurustelee. Elämän ensimmäinen seurustelusuhde on siis varsin yleinen nuoruuteen kuuluva kokemus.

Kun seurustelemisesta ei ole aiempaa kokemusta tai sitä on vain vähän, nuoren voi olla vaikea tunnistaa seurustelusuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Erityisen haastavaa voi olla tunnistaa henkistä, digitaalista tai seksuaalista väkivaltaa. Tämä koskee niin väkivallan kokijaa kuin tekijää.

– Ensimmäisissä suhteissa voi olla epävarmuutta siitä, missä omat ja toisen rajat menevät ja mikä on hyväksyttävää käytöstä ja mikä ei, Anu Isotalo sanoo. 

Mielikuvat ja media­keskustelut parisuhdeväkivallasta koskevat yleensä aikuisten parisuhteita. Tällöin osapuolet asuvat usein yhdessä ja heillä saattaa olla yhteisiä lapsia. Nuorten elämäntilanne on erilainen, ja heidän voi olla vaikea samastua vallalla olevaan mielikuvaan parisuhdeväkivallasta. Tämä voi vaikeuttaa nuorten kokeman parisuhdeväkivallan tunnistamista.

Seurustelusuhteen väkivaltaan ei saa apua

Väkivalta Nuorten seurustelusuhteissa -kyselyssä oli osio, johon nuoret saivat vapaasti kirjoittaa ajatuksiaan. Osa nuorista kertoi kokevansa, että aikuiset eivät suhtaudu riittävän vakavasti nuorten seurustelusuhteisiin – päinvastoin niitä vähätellään.

– Nuorten mukaan aikuiset ajattelevat, että nuorten seurustelusuhteet ovat pelkkää harjoittelua, eivätkä kestä kauan. Ikään kuin suhteen lyhyt kesto määrittelisi sen vähemmän tärkeäksi, Anu Isotalo sanoo. 

– Jo yläasteikäisillä voi kuitenkin olla puolesta vuodesta pariin vuoteen kestäviä suhteita. Jos kahden vuoden suhteessa joutuu kokemaan puolitoista vuotta väkivaltaa, se on valtavan pitkä ajanjakso nuoren elämässä.

Osa kyselyyn vastanneista nuorista koki, ettei seurustelusuhteessa tapahtuvaan väkivaltaan ollut saatavilla apua tai etteivät he voineet sitä syystä tai toisesta hakea.

– Esimerkiksi koulussa ei nuorten mukaan ole sellaista henkilökuntaa, jolle asioista voisi kertoa.

Nuoret saattoivat myös olla huolissaan siitä, millaisia mahdollisia seurauksia väkivallasta kertomisella on itselle ja tekijälle tai seurustelusuhteen jatkumiselle.

– Eli käykö siinä niin, että jos nuori kertoo asiasta vaikka vanhemmilleen, nämä päättävät, että nyt suhteen on loputtava, vaikka nuori itse kaipaisi apua tilanteen selvittämiseen?

”On tärkeää uskaltaa olla toisen kanssa omana itsenään”

”Luottamus ja avoimuus ovat parisuhteessa hyviä peruspilareita, joista lähteä liikkeelle. On tärkeää uskaltaa olla toisen kanssa omana itsenään. Seurustelusuhteen alussa se oli minulle vai­keaa, mutta enää ei ole.

Jokainen määrittelee omanlaisensa rajat pari­suhteessa. Nyrkeillä paiskominen ei ole tervettä. Jos parisuhde ottaa enemmän kuin antaa, jotain on pielessä.

Viimeksi riitelimme tyttöystäväni kanssa siitä, kumpi saa käyttää kirjoituspöytää. Riitojen jälkeen pyydämme molemmat anteeksi. Mietimme, miksi kumpikin on toiminut niin kuin on toiminut ja miten voimme korjata tilanteen ja välttää vastaavaa jatkossa.

En ole kokenut väkivaltaa parisuhteessa, mutta somessa olen kohdannut haukkumista ja nimittelyä ja ystävyyssuhteissa kokenut henkistä väkivaltaa. Tunnistin sen sellaiseksi vasta jälkeenpäin.

Tuttavapiirin parisuhteissa on ollut henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Olemme kavereiden kanssa sanoneet, että tuollainen ei ole ok, ja miettineet yhdessä, miten tilanteessa voisi auttaa. Tiedän, että on olemassa chatteja ja Poikien Puhelin, mutta en tiedä ketään, joka olisi hakenut apua niistä.”

Lauri, 18

Keskusteluapua sekä väkivaltaa kokeneelle että väkivaltaiselle

Nuoret kertoivat kaipaavansa lisää suoraa puhetta niin terveistä parisuhteista kuin nuorten seurustelusuhdeväkivallasta.

– Nuorille olisi tärkeää saada keskustella väkivaltaisen käytöksen tunnusmerkeistä aikuisten kanssa, jotta mahdollinen väkivalta olisi helpompi sanallistaa ja tunnistaa omissa suhteissa ja kaveripiirissä, Anu Isotalo sanoo. 

Nuoret kokivat saavansa apua sosiaalisesta mediasta, verkkovälitteisistä chateista ja anonyymeista verkkopalveluista. Nettipalveluissa myös väkivaltaa tehneet saattoivat kertoa teoistaan. Se voi olla helpompaa kuin esimerkiksi omalle vanhemmalle puhuminen.

– On tärkeää, että väkivaltaa kokeneet nuoret saavat puhua kokemuksistaan ja saavat apua. Yhtä tärkeää on, että myös väkivaltaa tehneet saavat tukea ja apua väkivaltaisen käytöksen ja sen takana olevien ajattelumallien käsittelyyn, Isotalo sanoo.

Tutkimuksen mukaan yhteiskunnan, vanhempien ja nuorten kanssa työskentelevien on entistä paremmin, tiedostettava se, että myös nuorten seurustelusuhteissa tapahtuu väkivaltaa.

– Väkivallan tunnistaminen ja tiedostaminen on edellytys sille, että siihen voidaan puuttua.

– Väkivalta ei ole yhtään vähemmän merkityksellistä silloin, jos se tapahtuu nuorelle ensimmäisessä seurustelusuhteessa, Isotalo ­sanoo.

”Jokainen naispuolinen ystäväni ja tuttuni on kokenut epäasiallista käytöstä”

”Parisuhteessa on tärkeää pystyä puhumaan niin hauskoista kuin vaikeistakin asioista sekä tukea ja ymmärtää toista tämän haasteissa. Hyvässä parisuhteessa on turvallista tuoda esiin myös epäkohtia.

Jokainen naispuolinen ystäväni ja tuttuni on joskus kokenut epäasiallista käytöstä, kuten nimittelyä, huutelua, ulkona seuraamista tai kourimista. Minusta raja ylittyy silloin, kun toiselle tulee ahdistava ja epämukava olo tai tekee toiselle jotain lupaa kysymättä. Nykyisessä suhteessani en ole kokenut rajojen rikkomista, aiemmin kyllä. Väkivalta oli helppo huomata, mutta siitä oli vaikea puhua. Mietin, ylirea­goinko vain tai pohdinko liikaa.

Eniten olen puhunut näistä asioista kavereiden kanssa. Myös somessa on tullut vastaan asiaa kehorauhasta, siitä miten kohdata tällaiset tilanteet, miten puuttua asiaan ja suojata itseä.

Nuorille puhutaan mehiläisistä ja kukista, mutta nuorille pitäisi puhua myös parisuhteen hälytysmerkeistä. Aikuiset voisivat suhtautua nuorten seurustelusuhteisiin sillä tavalla vakavammin, että puuttuvat, jos huomaavat jotain, ja puhuisivat asioista jo ennen kuin mitään tapahtuu.”

Sofia, 20 

Väkivalta nuorten seurustelu­suhteissa -kyselytutkimus

• Tutkimukseen osallistui 15–20-vuotiaita peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevia nuoria eri puolilta Suomea.

• Kyselyyn vastasi 1 206 nuorta, ja 781 vastaajalla oli kokemusta seurustelusuhteista. Heistä 48 prosenttia oli tyttöjä, 50 prosenttia poikia ja 2 prosenttia muunsukupuolisia nuoria.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.