Joka kolmas nuori on harkinnut oman henkensä riistämistä – kansainvälisenä itsemurhien ehkäisypäivänä keskitytään nuoriin selviytyjiin
21-vuotias Jennie on yksi #mitäkuuluu-kampanjan nuorista, jotka ovat selviytyneet itsemurhayrityksestä.

21-vuotias Jennie on yksi #mitäkuuluu-kampanjan nuorista, jotka ovat selviytyneet itsemurhayrityksestä.

Joka kolmas nuori on harkinnut oman henkensä riistämistä – kansainvälisenä itsemurhien ehkäisypäivänä keskitytään nuoriin selviytyjiin

Suomen mielenterveysseuran itsemurhien ehkäisykampanja #mitäkuuluu tuo esiin Selviytyneiden gallerian, joka sisältää itsemurhasta selviytyneiden nuorten tarinoita.

21-vuotias Jennie on yksi #mitäkuuluu-kampanjan kasvoista. Hänen elämänsä romahti, kun hänen miehensä menehtyi. Jennie oli pitkään masentunut, mutta hän ei kokenut olevansa itsetuhoinen. Sitten eräänä päivänä paha olo kasvoi liian suureksi, ja hän yritti itsemurhaa.

Nuori nainen kuitenkin selvisi. Siitä hän kiittää ympärillään olevaa tukiverkostoa. Elämä näyttää nyt valoisalta, ja hän pystyy taas unelmoimaan ja suunnittelemaan asioita.

Moni suomalainen kärsii itsetuhoisista ajatuksista, sillä joka viides on joskus vakavasti harkinnut itsemurhaa. Nuorista, 18–34-vuotiaista aikuisista, peräti joka kolmas kertoo harkinneensa oman henkensä riistämistä. Tämä ilmenee Suomen mielenterveysseura ry:n äskettäin teettämästä kyselytutkimuksesta.

Itsemurhaa vakavasti harkinneista viisi prosenttia oli yrittänyt itsemurhaa vuoden sisällä. Joka neljäs heistä oli 18–34-vuotias.

"Itsetuhoisuudesta selviäminen tuntuu yliluonnolliselta. Mä oon oikeasti näkemässä nämä asiat." Näin kokee Mirva, joka on 11-vuotiaasta asti kamppaillut voimakkaiden itsetuhoisten ajatusten kanssa.

Apua itsetuhoisiin ajatuksiin on haettu vaihtelevasti. Kyselyyn vastanneista 44 ei ollut hakenut apua. Heistä 49 prosenttia oli harkinnut itsemurhaa viimeisen 12 kuukauden ja puolet viimeisen vuoden aikana. Miehistä jopa 51 prosenttia ei hakenut apua itsetuhoisiin ajatuksiin.

Kyselyn vastaajat kertoivat tarvitsevansa itsetuhoisten ajatusten kanssa ymmärtävää ja kuuntelevaa apua sekä keinoja, joilla päästä elämässä eteenpäin.

MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen toteaa, että itsemurha vaikuttaa aina myös läheisiin.

– Läheisen itsemurha tai itsemurhayritys on traumaattinen kokemus. Kyselyn mukaan joka toinen suomalainen tuntee henkilökohtaisesti jonkun, joka on tehnyt tai yrittänyt tehdä itsemurhan.

Kysy rohkeasti, mitä kuuluu?

MIELI ry:n #mitäkuuluu-kampanja haluaa kansainvälisenä itsemurhien ehkäisypäivänä 10.9. kannustaa kohtaamiseen, välittämiseen ja puhumiseen myös elämän vaikeissa tilanteissa. Kampanjan pääelementtinä on Selviytyneiden galleria, jonka tavoitteena on vähentää vaikeaan aiheeseen liittyvää stigmaa ja antaa toivoa itsetuhoisten ajatusten kanssa kamppaileville. Selviytyneiden galleria löytyy Instagramista osoitteesta @selviytyneidengalleria.

– Galleriassa esiintyvät ihmiset ovat todiste siitä, että itsetuhoisista ajatuksista voi selvitä. Joskus sen voi tehdä esimerkiksi ystävän puhelinsoitto oikeaan aikaan, sanoo Marena Kukkonen.

Itsemurhien ehkäisykampanjaan osallistuvat myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS ja opiskelijoiden mielenterveyttä edistävä Nyyti ry.

Opiskelijoilla on yhä vähemmän luotettavia ystäviä, joiden kanssa keskustella ja joilta saada tukea vaikeassa tilanteessa.

− Ylilääkäri Tommi Väyrynen

”On tärkeää, että on joku, joka kuuntelee oikeesti”, toteaa Pete, joka vaikeni vuosia pahasta olostaan.

”On tärkeää, että on joku, joka kuuntelee oikeesti”, toteaa Pete, joka vaikeni vuosia pahasta olostaan.

YTHS kartoittaa korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyttä neljän vuoden välein. Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan opiskelijoiden psyykkinen oireilu on lisääntynyt. Seulonnan perusteella noin joka kolmannella esiintyi mielenterveyshäiriöitä.

Opiskelijat ovat myös hakeutuneet aiempaa enempää mielenterveyspalveluiden pariin. Taustalla vaikuttavat muun muassa tulevaisuuden näkymien epävarmuus, opintojen sujumattomuus, yksinäisyys, vähäinen liikunta ja liiallinen alkoholinkäyttö.

YTHS:n mielenterveystyön johtajavan ylilääkärin Tommi Väyrysen mukaan suurena syynä psyykkisen oireilun lisääntymiseen on sosiaalisen tuen puute.

– Opiskelijoilla on yhä vähemmän luotettavia ystäviä, joiden kanssa keskustella ja joilta saada tukea vaikeassa tilanteessa. Tämä tuntuu lähes tragikoomiselta tällaisena sosiaalisen median aikana.

Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen arvelee, että kriittisintä aikaa korkeakouluopiskelijalle on opintojen alku. Kaikille ei ole luontevaa ryhmäytyä ja tutustua uusiin ihmisiin.

– On tärkeää, miten huomaamme ja kohtaamme toisemme ja miten osoitamme myötätuntoa ja välittämistä. Jos huomaa toisella olevan vaikeaa, paras tapa on kysyä häneltä rohkeasti, mitä kuuluu?

– Välinpitämättömyys on kaikkein pahinta. Jos asiaa ei ota puheeksi, jää se helposti myöhemmin vaivaamaan.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi